FI SV

Opintotuen tulorajoja voisi selvityksen mukaan nostaa reippaastikin

Opetus- ja kulttuuriministeriö 17.1.2019 10.38
Tiedote
Opintotuen tulorajoja voisi selvityksen mukaan nostaa reippaastikin

Opintotuen tulorajat aiheuttavat opiskelijoille merkittäviä tulojen menetyksiä, ja tilanteen muuttamiseksi niitä tulisi joko nostaa nykyisistä huomattavasti tai muuttaa opintotuen takaisinperintä rajaveroasteen tapaiseksi säännöksi. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tekemä selvitys opintotuen tulorajojen vaihtoehdoista luovutettiin ministeri Sampo Terholle 17. tammikuuta.

Opiskelija voi ansaita tietyn määrän muita  tuloja ilman, että sillä on vaikutusta tukeen. Vaihtoehtoina nykyisille opintotuen tulorajoille selvitettiin tulorajojen nostamista tai laskemista, poistamista tai muuttamista rajaveroasteen tapaiseksi säännöksi.

”Opiskelijoiden tulee saada arvokasta työkokemusta opintojen ohella, mutta opintotuen tulorajat koetaan työntekoa lannistavina. Siksi on oleellista, että julkisen keskustelun ja tulevaisuuden päätöksenteon tueksi saadaan tutkimustietoa”, sanoo selvityksen tilannut opintotuesta vastaava ministeri Sampo Terho.

Opintotuen tulorajat ovat olleet pitkään samalla tasolla lukuun ottamatta pientä indeksitarkistusta vuoden 2018 alussa. Tasokorotus tehtiin tulorajoihin viimeksi vuonna 2008. Tämä on tarkoittanut tarveharkinnan kiristymistä, mikä on hillinnyt opiskelijoiden työssäkäyntiä. Suomessa opintotuen tulorajat ovat myös alemmat kuin muissa Pohjoismaissa.

”Tämän tutkimustiedon perusteella olisin itse valmis korottamaan tulorajoja huomattavasti tai jopa luopumaan opintotuen tulorajoista kokonaan. Työnteosta pitää palkita, ei rangaista”, esittää ministeri Terho. ”Työntekoon ja yrittäjyyteen tulee kannustaa aivan erityisesti nuorena, koska varhain hankittu työkokemus tukee työllistymistä läpi tulevan uran. Tulorajojen korottaminen tulisi nähdä investointina, jolla parannetaan opiskeluajan toimeentuloa ja edistetään työllistymistä myös pidemmällä tähtäimellä.”

Opintotuen tulorajojen vaihtoehtoja ja vaikutuksia

Opiskelijan omat tulot vaikuttavat siihen, kuinka monelta kuukaudelta opiskelija voi vuodessa nostaa opintotukea. Selvityksen mukaan tulorajojen nosto kasvattaisi opiskelijoiden tuloja ja lasku puolestaan vähentäisi niitä. Muutokset tulorajoissa näkyvät laajassa osassa opiskelijoiden tulojakaumaa ts. niiden vaikutus ulottuu muihinkin kuin vain tulorajaa lähellä olevien opiskelijoiden käyttäytymiseen tai työssäkäyntiin.

Jos nykyisiä tulorajoja nostettaisiin siten, että esimerkiksi yhdeksän opintotukikuukautta nostavan opiskelijan vuosituloraja olisi 18 000 euroa nykyisen noin 12 000 euron sijaan, päästäisiin laajasti ottaen eroon haitallisista vaikutuksista kuten mahdollisten lisätulojen menetyksistä. Vain harva opiskelija ansaitsisi tätä tulorajaa enempää tuloja. Vaihtoehto lisäisi valtion verotuloja arviolta 5,9 miljoonaa euroa vuodessa (nettotulot, joissa on huomioitu verotulot ja tulonsiirrot).

Rajaveroasteen kaltainen sääntö toimisi siten, että tulorajan ylittävältä osalta opintorahaa ei tarvitsisi maksaa takaisin, vaan ylimenevien tulojen osalta perittäisiin verotuksessa enemmän takaisin. Esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa tulorajat ovat korkeammat, mutta toisin kuin Suomessa, tulorajan ylittävältä osalta käytössä on 50 % lisäveroasteen sääntö. Selvityksen laskelmien mukaan nykyisellä tulorajalla, mutta muuttamalla takaisinperintä 50 prosenttiyksikön lisäveroasteeksi valtion verotulot kasvaisivat 4,5 miljoonalla eurolla vuodessa.

Jos opintotuen tulorajat poistettaisiin kokonaan, niin haittapuolena voisi olla, että erittäin suurituloiset opiskelijat alkaisivat nostaa opintotukea.

Nykyistä tiukemmat tulorajat muodostuisivat merkittäväksi esteeksi opiskelijoiden ansioille ja siten laskisivat opiskelijoiden hyvinvointia ja aiheuttaisivat opintotukien takaisinperintöjä aiempaa enemmän.

Samaan aikaan opetus- ja kulttuuriministeriön teettämän selvityksen kanssa Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisi Tuomas Kososen ja Tuomas Matikan tutkimuksen vuoden 2008 opintotuen tulorajojen noston vaikutuksia opiskelijoiden tuloihin. Tutkimuksessa selvisi, että opiskelijat pyrkivät tekemään ansioihin vaikuttavia päätöksiä välttääkseen opintotuen tulorajojen vaikutukset.

Raportissa oletetaan, perustuen Kososen ja Matikan tutkimuksen löydöksiin, että opintotuen tulorajojen muutokset eivät vaikuta merkittävästi opintotuen käyttöön. Selvitys ei ota kantaa siihen, kuinka tulorajojen nosto vaikuttaisi opiskeluun tai miten opintotuen muutokset vaikuttaisivat muiden tulonsiirtojen käyttöön, kuten yleisen asumistuen tai kotihoidon tuen käyttöön.

Opintotukijärjestelmä Suomessa

Suomen opintotukijärjestelmä koostuu opintorahasta ja oikeudesta opintolainaan. Tyypillinen opintotukikuukausien määrä lukuvuoden aikana on yhdeksän kuukautta eli syyskuusta toukokuun loppuun. Esimerkiksi jos opiskelija nostaa yhdeksän kuukauden ajan, hänellä saa olla koko vuoden aikana tuloja yhteensä enintään 12 195 euroa eli keskimäärin vajaa 1 000 euroa kuukaudessa. Tulorajat on sidottu ansiotasoindeksiin ja niitä tarkistetaan kahden vuoden välein.

Opintotuen tuloraja muodostetaan kalenterivuodessa nostettujen opintotukikuukausien perusteella. Vuosituloraja lasketaan siten, että tuloja voi olla 667 euroa jokaista tukikuukautta kohti ja 1 990 euroa jokaista tuetonta kuukautta kohti. Mitä enemmän opintotukikuukausia on vuoden aikana nostettu, sitä alempi on tuloraja. Tuloseuranta tehdään jälkikäteen verotuksen valmistuttua, jolloin Kela perii liikaa saadun opintotuen takaisin 7,5 prosentilla korotettuna, jos opiskelija ei itse palauta liikaa saamaansa tukea ajoissa.

Julkaisut:
Tuomas Kosonen ja Sampo Järvinen: Opintotuen tulorajat, Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportteja 37 
Tuomas Kosonen ja Tuomas Matikka: Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implications. Palkansaajien tutkimuslaitoksen työpapereita 326  

Lisätietoja:
tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen (Palkansaajien tutkimuslaitos), p. 040 940 2336, tuomas.kosonen@labour.fi
ministerin erityisavustaja Toni Ahva (ministerin haastattelupyynnöt), p. 0295 330 340, toni.ahva@minedu.fi
neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen (opetus- ja kulttuuriministeriö), p. 0295 330110