FI SV EN

Opetusministeri haluaa kouluihin lisää kansainvälisyyttä

Opetus- ja kulttuuriministeriö 3.6.2017 9.49
Tiedote
Opetusministeri haluaa kouluihin lisää kansainvälisyyttä

Tulevaisuuden koulussa on enemmän kansainvälisyyttä, varhaisempaa kielenoppimista ja vaihto-opiskelumahdollisuus jokaiselle, visioi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen koulujen päättäjäispäivänä.

Ministeri Grahn-Laasosen mukaan Suomen tulee asettaa konkreettisia tavoitteita, miten kansainvälisyyttä ja kansainvälistymisen mahdollisuuksien tasa-arvoa voidaan edistää.

"Elämme maailmassa, jossa globaalien yhteyksien verkko on yhä tiiviimpi, ja kansainvälisen kohtaamisen taidot ovat perustaitoja jo tänään", Grahn-Laasonen perustelee.

Koulutuksen kansainvälisyyttä voidaan Grahn-Laasosen mukaan edistää ainakin neljän konkreettisen tavoitteen kautta.

Kielten oppimista tulisi monipuolistaa ja vieraan kielen oppimisen tulee tulevaisuudessa alkaa jo nykyistä aikaisemmin, jo ensimmäisellä luokalla ja jo varhaiskasvatuksessa.

Jokaiseen korkeakoulututkintoon tulisi sisällyttää kansainvälisyysjakso, joko vaihtona ulkomailla tai oppilaitoksen kansainvälisten yhteyksien kautta kotimaassa.

Lisäksi Grahn-Laasonen lisäisi opiskelijavaihdon ja leirikoulujen mahdollisuuksia lukiolaisille, ammattiin opiskeleville ja jo peruskoululaisille huolehtien siitä, että mahdollisuudet avautuvat jokaiselle nuoren ulottuville perheen varallisuudesta riippumatta.

Neljänneksi tulisi vahvistaa opettajankoulutuksen kansainvälisyyttä ja panostaa opettajien kansainväliseen liikkuvuuteen ja kansainvälisen kokemuksen kartuttamisen mahdollisuuksiin.

Kansainväliset yhteydet saatava kaikkien ulottuville

Grahn-Laasosen mukaan kansainvälistymisen valmiuksia tulee vahvistaa kouluissa siksikin, että nuorten kokemusten ja mahdollisuuksien maailmoissa näkyy polarisaatiota.

"Osa nuorista on syntynyt globaaliin ympäristöön, matkustaa, näkee maailmaa ja opiskelee ulkomailla. Toisaalta on lapsia ja nuoria, perheitä, alueita ja kouluja, joita kansainvälisyys koskettaa muita vähemmän. Kansainvälisten kokemusten tulee olla myös niiden nuorten ulottuvilla, joilla ei ole perheen tukea, varaa tai kannustusta", Grahn-Laasonen sanoo.

Kun nationalismi nostaa päätään maailmalla, meillä on oltava rohkeutta avartaa näköaloja ja kasvattaa nuoria kansainväliseen yhteistyöhön ja kulttuurien kohtaamiseen."

Grahn-Laasosen mukaan kyse on myös yksilön näkökulmasta tulevaisuuden työllistymisestä.

Kansainvälisyys osaksi korkeakoulututkintoja ja toiselle asteelle

"Jokaiseen korkeakoulututkintoon tulisi sisällyttää kansainvälisyysjakso, joko vaihtona ulkomailla tai oppilaitoksen kansainvälisten yhteyksien kautta. Näin linjasi opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä korkeakoulujen kanssa uudessa kansainvälisyyslinjauksessa keväällä. Samaa mahdollisuutta toivon myös toisen asteen opiskelijoille", ministeri sanoo.

Ammattiin opiskelevista yksi kahdeksasta osallistuu nyt kansainvälisiin liikkuvuusohjelmiin. Luku on Euroopan kärkeä.

"Toivoisin, että otamme vielä isomman etumatkan muihin niin, että kansainvälisyys koskettaisi jokaista. Ammatillisen koulutuksen reformiin kuuluva opintopolkujen yksilöllistäminen mahdollistaa vaihdot, ulkomaan harjoittelun ja muut kansainvälistymisjaksot entistä paremmin", ministeri arvioi.

"Hallitus on päättänyt käynnistää lukiouudistuksen. Tulevaisuuden lukiossa jokaisen lukiolaisen polkuun tulee kuulua kansainvälisyyttä muodossa tai toisessa", ministeri linjaa.

Kielten oppiminen on avain kansainvälisyyteen

Ministerin mukaan kansainvälistyminen tukee myös kielten oppimista ja päinvastoin. Lapsia ja nuoria tulee kannustaa opiskelemaan kieliä entistä monipuolisemmin.

"Ensi syksystä alkaen jo joka neljännessä Suomen kunnassa tulee mahdolliseksi opiskella vierasta kieltä jo ensimmäiseltä luokalta alkaen tai jo varhaiskasvatuksessa. Varhaistetun kielen oppimisen kokeilulla on tarkoitus tuoda mahdollisuudet varhaiseen kielenoppimiseen yhä useamman lapsen ja perheen saataville sekä motivoida monipuolisiin kielivalintoihin", Grahn-Laasonen sanoo.

"Tutkimus ja ymmärrys varhaisen kielenoppimisen merkityksestä ja mahdollisuuksista on kasvanut. Oppimisen herkkyysiät tulisi huomioida paremmin. Varhaista kielenoppimista voidaan tuoda leikin avulla jo varhaiskasvatukseen."

"Tänään valkolakkinsa saavat ylioppilaat ja vastavalmistuneet ammattiosaajat ovat uuden edessä, maailmassa joka tarjoaa enemmän mahdollisuuksia kuin koskaan. Osaaminen on paras turva muuttuvassa maailmassa, siihen kannattaa panostaa. Onnea juhlapäivänänne!" sanoo opetusministeri Grahn-Laasonen.

– –

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on asettanut selvityshenkilöksi professori Riitta Pyykön Turun yliopistosta tekemään ehdotuksia kieltenopetuksen kehittämiseksi kaikilla koulutusasteilla. Selvitys valmistuu vuoden 2017 loppuun mennessä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt laajan kokeilun, joissa vieraan kielen opiskelu alkaa jo ensimmäisellä luokalla tai jo varhaiskasvatuksessa. Samalla kielivalikoimaa monipuolistetaan. Kokeilun erityisavustukset on myönnetty 76 kunnalle sekä 19 muulle koulutuksen järjestäjälle. Niihin osallistuisi hankesuunnitelmien mukaan jopa 69 000 peruskoululaista, 8000 esiopetuksessa olevaa ja 7000 lasta varhaiskasvatuksessa.

Ylioppilastutkinnon kehittämisehdotuksia valmistellut työryhmä ehdotti huhtikuussa jättämässään esityksessä ylioppilastutkinnon kehittämistä siten, että se kannustaisi monipuoliseen kielenopiskeluun ja toisi kieliin myös suulliset kokeet.

Lisätietoja:
- erityisavustaja Henrik Vuornos (opetusministerin mediasuhteet), puh. 044 243 4444

Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus ja tiede Koulutus Sanni Grahn-Laasonen Varhaiskasvatus Yleissivistävä koulutus