FI SV

OKM:n talousarvioehdotus vuodelle 2019 julkistettiin

Opetus- ja kulttuuriministeriö 14.9.2018 13.00
Tiedote
OKM:n talousarvioehdotus vuodelle 2019 julkistettiin

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle esitetään 6,4 miljardia euroa vuodelle 2019. Varhaiskasvatuksen tasa-arvoa edistetään, viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilua laajennetaan. Lukiouudistuksen toteutukseen esitetään lisärahoitusta ja ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa tuetaan. Huippututkimukseen ja innovaatiotoimintaan esitetään lisäpanostuksia. Opintotukeen sisällytetään oppimateriaalilisä. Maahanmuuttajien pääsyä koulutukseen ja työhön nopeutetaan. Museoiden ja esittävän taiteen rahoituksen uudistusta valmistellaan ja toimeenpannaan.

Yleissivistävään koulutukseen, taiteen perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen esitetään 924 miljoonan euron määrärahaa opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen rahoitus maksetaan pääosin valtiovarainministeriön hallinnonalalta osana kuntien peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmää.

Varhaiskasvatuksen tasa-arvon ja osallistumisasteen edistämiseen esitetään uutta 10 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2019. Rahoituksella pienennetään ryhmäkokoja ja voidaan palkata lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimivissa päiväkodeissa. 

5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluja jatketaan ja laajennetaan uudella 5 miljoonan euron määrärahalla vuonna 2019. Rahalla korvataan maksutulojen menetyksiä kunnille, jotka sitoutuvat jättämään maksut perimättä 5-vuotiaiden varhaiskasvatuksesta.

Perusopetuksen vieraan kielen opiskelua varhennetaan. Ensimmäisen vieraan kielen eli A1-kielen opiskelu alkaa tulevaisuudessa jo peruskoulun ensimmäisen vuoden keväällä. Rahoitus tähän on varattu vuosille 2019 -2022 hyväksytyssä julkisen talouden suunnitelmassa.

Lukio- ja ylioppilastutkintouudistuksen toteutukseen esitetään 10 miljoonan euron lisärahoitusta. Lukiokoulutuksen, ml. lukiokoulutukseen valmistava koulutus, valtionosuusrahoitus vuodelle 2019 on 160,2 miljoonaa euroa ja kuntaosuus huomioiden lukiokoulutuksen kokonaisrahoitus on 600,5 miljoonaa euroa.

Ammatilliseen koulutukseen esitetään vuodelle 2019 yhteensä 838 miljoonaa euroa. Kuntien rahoitusosuus mukaan lukien ammatilliseen koulutukseen kohdennetaan rahoitusta kaikkiaan lähes 1,8 miljardia euroa. Koulutustarjonnan lisäykseen osaamistarpeisiin vastaamiseksi ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi kohdennettavaa 9,4 miljoonan euron lisärahoitusta jatketaan. Ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanoa jatketaan ja sitä tuetaan edelleen 15 miljoonan euron lisärahoituksella.    Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle siirretään asteittain tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta, jonka vuoksi ammatillisen koulutuksen määrärahaa lisätään 29,3 miljoonalla eurolla.

Hallitus on lisäksi sopinut, että vuoden 2018 II lisätalousarviossa kohdennetaan 10 miljoonaa euroa nopeavaikutteisiin toimiin ammatillisessa koulutuksessa osaajapulaan vastaamiseksi.

Vapaaseen sivistystyöhön esitetään 155 miljoonan euron määrärahaa.

Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen esitetään yhteensä 3,1 miljardia euroa vuodelle 2019. Korkeakoulujen perusrahoituksella edistetään korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatua, vaikuttavuutta ja kansainvälisyyttä. Profiloitumista tukevaa työnjakoa edistetään sekä opiskeluympäristöjä ja opiskelijavalintoja kehitetään. Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistetaan.

Korkeakouluille on myönnetty jo vuoden 2018 I lisätalousarviossa 10 miljoonan euron lisärahoitus ICT-alan ja muiden työvoimapula-alojen osaajien korkeakoulututkintoihin johtavien tai korkeakoulututkintojen osista koostuvien opintojen toteuttamiseen työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Hallitus on myös sopinut, että vuoden 2018 II lisätalousarviossa kohdennetaan lisäksi 10 miljoonaa euroa nopeavaikutteisiin toimiin yliopisto- ja ammattikorkeakoulutuksessa osaajapulaan vastaamiseksi, kuten ohjelmistoalalla, rakennusalalla, teknologiateollisuudessa sekä sosiaali- ja terveysalalla.

Suomen Akatemialle esitetään määrärahavaltuuden lisäämistä 25 miljoonalla eurolla vuodesta 2019 lukien. Tutkimusrahoituksen lisäys kohdistetaan erityisesti nuorille tutkijoille. Tavoitteena on, että tutkimus- ja kehitysrahoituksen taso vastaisi 4 prosenttia BKT:sta vuoteen 2030 mennessä.  Datahallinnan ja laskennan kehittämiseen esitetään 9 miljoonaa euroa vuodelle 2019. Varhaiskasvatuksen opettajien kouluttamiseen ja päiväkotien henkilöstörakenteen kehittämiseen esitetään 5 miljoonan euroa vuodelle 2019.

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa tuetaan 5 miljoonalla eurolla vuonna 2019 ja tätä seuraavina vuosina. Määräraha sisältyi budjettiin myös vuonna 2018.

Maahanmuuttajien koulutuksen ja työelämään siirtymisen sujuvoittamiseksi suunnataan 5 miljoonan euron määräraha osaamiskeskus-palvelumallien laajentamiseksi yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Lisäksi hallitus on sopinut, että vuoden 2018 II lisätalousarviossa korkeakouluille kohdennetaan 3 miljoonan lisäys, jolla ohjataan opiskelijoita koulutukseen ja työelämään maahanmuuton vastuukorkeakouluissa sekä toteutetaan lyhytkestoisia koulutuksia korkeakouluissa. Työelämän ulkopuolella olevien suomen ja ruotsin kielitaidon parantamiseen puolestaan lisätään 2 miljoonaa euroa.

Opintotukeen esitetään yhteensä 586 miljoonan euron määrärahaa, josta opintorahan osuus on 421 miljoonaa euroa. Opintotukeen esitetään sisällytettäväksi oppimateriaalilisä, johon olisi oikeus pienituloisen perheen alle 20-vuotiaalla lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen opiskelijalla. Lisäksi ehdotetaan lukiokoulutuksen lukuvuoden tukiajan pidentämistä kuukaudella sekä vanhempien tuloja koskevan tulokäsitteen muutosta ja tulorajojen korotusta kustannusneutraalisti.

Kulttuurille ja taiteelle esitetään 444 miljoonaa euroa, josta rahapelitoiminnan tuottojen osuus 246 miljoonaa euroa.  Yli puolet (55 %) toimialan valtion rahoituksesta rahoitetaan rahapelitoiminnan voittovaroin.  Taiteeseen ja kulttuuriin käytettävien rahapelitoiminnan voittovaroihin esitetään lisäystä 8 miljoonaa euroa.

Lisäyksestä kohdistetaan 1 miljoonaa euroa esittävän taiteen ns. vapaan kentän rakenteelliseen muutokseen ja noin 1 miljoonaa euroa lasten ja nuorten tasavertaisiin mahdollisuuksiin osallistua taiteeseen ja kulttuuriin sekä prosenttiperiaatteen laajentamiseen.  Lisäksi rahoitusta kohdennetaan mm. kansainvälisiin elokuvien yhteistuotantoihin, kuntien kulttuuritoiminnan strategiseen kehittämiseen ja eri taiteenalojen kehittämiseen. 

Ministeriö käynnistää kevään 2018 kehysriihessä vuosille 2020-2023 päätetyn VOS-uudistuksen toimeenpanon uudistamalla esittävän taiteen vapaan kentän rahoitusta jo vuonna 2019.  Taiteen edistämiskeskuksessa tullaan siirtymään 1- tai 3-vuotisiin toiminta-avustuksiin sekä tuotantoalustojen hyväksymiseen toiminnan rahoituksen piiriin valtionosuustyöryhmän esittämällä tavalla.  Lisämääräraha 1 miljoonaa euroa kohdennetaan 3-vuotisiin toiminta-avustuksiin.

Tavoitteena on taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytysten parantaminen. Kulttuurin perusta säilytetään vahvana ja elinvoimaisena.  Tavoitteena on myös lisätä osallisuutta kulttuuriin ja kaventaa eri väestöryhmien eroja osallistumisessa.

Liikunnalle esitetään 158 miljoonaa euroa, josta 155 miljoonaa euroa rahapelitoiminnan tuotoista.

Liikuntapolitiikan tavoitteena on koko väestön liikunnallisen elämäntavan edistäminen, osallisuuden kasvattaminen sekä väestön hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen. Tuetaan kansalaistoimintaa, yhteiskuntavastuullista ja menestyvää huippu-urheilua, urheilijoiden opiskelu- ja valmentautumismahdollisuuksia sekä Olympiastadionin perusparannushanketta ja Tampereen monitoimiareenan rakentamishanketta.

Valtakunnallisia ja paikallisia liikuntaolosuhteita kehitetään ja tuetaan kansalaistoimintaa liikunnan edistämiseksi.  Tavoitteena on liikunnan harrastaminen lisääntyminen kaikissa väestöryhmissä. Huippu-urheilua kehitetään kansainvälisen menestyksen, korkeatasoisen osaamisen ja urheilun arvostuksen vahvistamiseksi. Huippu-urheilumäärärahojen lisäys on tarkoitus kohdentaa ensisijaisesti urheilija-apurahoihin.

Liikkuva koulu -ohjelman tuki laajennetaan Liikkuva opiskelu –ohjelmaksi, joka kattaa pääasiassa toisen asteen oppilaitokset. Hankkeeseen esitetään vuodelle 2019 rahoitusta 2,8 miljoonaa euroa.

Nuorisotyön määrärahoihin esitetään 76 miljoonaa euroa, josta 55 miljoonaa euroa rahapelitoiminnan voittovaroista. 

Rahoituksella tuetaan nuorten osallisuutta, toimijuutta ja elämänhallintaa. Edistetään nuorten vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa tukemalla nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista.

Etsivän nuorisotyön ja nuorten sosiaalisen vahvistamisen edellytyksiä parannetaan nostamalla tätä määrärahakokonaisuutta 0,5 miljoonalla eurolla.

Rahapelitoiminnan tuottoja, jakamattomia voittovaroja sekä palautuneita käyttämättömiä veikkausvoittovaroja on käytettävissä vuonna 2019 yhteensä 563,8 miljoonaa euroa eli noin 6,9milj. euroa vähemmän vuoden 2018 talousarvioon verrattuna. Voittovaroista käytetään vähintään 25 % urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen, 9 % nuorisotyön edistämiseen, 17,5 % tieteen edistämiseen ja 38,5 % taiteen edistämiseen. Tieteen menoista 21 % rahoitetaan rahapelitoiminnan tuotoilla ja taiteen, kulttuurin, liikuntatoimen ja nuorisotyön menoista yhteensä 67 %.

Lisätietoja:
- kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, puh. 0295 3 30182
- ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen (yleissivistävä koulutus, varhaiskasvatus, vapaa sivistystyö), puh. 02953 30316
- ylijohtaja Mika Tammilehto (ammatillinen koulutus), puh. 0295 3 30308
- ylijohtaja Tapio Kosunen (korkeakoulutus ja tiede), puh. 0295 3 30440
- ylijohtaja Riitta Kaivosoja (kulttuuri- ja taidepolitiikka), puh. 0295 3 30129
- ylijohtaja Esko Ranto (nuoriso- ja liikuntapolitiikka), puh. 0295 3 30115
- neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen (opintotuki), puh. 0295 3 30110
- johtaja Kirsi Kangaspunta (maahanmuuttajat), puh. 0295 3 30136
- talouspäällikkö Pasi Rentola (yleinen taloussuunnittelu), puh. 0295 3 30211
- neuvotteleva virkamies Timo Ertola (yleinen taloussuunnittelu), puh. 0295 3 30083

Talousarvioesitykseen liittyvät hallituksen esitykset:

  • HE laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 b §:n muuttamisesta
  • Hallituksen esitys oppimateriaalilisästä

Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2019 (VM)

Ammatillinen koulutus Kirjastot Korkeakoulutus ja tiede Koulutus Kulttuuri Liikunta Nuoriso Opintotuki Tiede Varhaiskasvatus Yleissivistävä koulutus