OKM:n hallinnonala julkisen talouden suunnitelmassa 2017 - 2020
Hallitus on 5.4.2016 sopinut julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 - 2020. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahataso on 6,6 miljardia euroa vuonna 2020. Koulutukseen ja tutkimukseen ei kohdisteta uusia leikkauksia. Opintotukijärjestelmä uudistetaan.
Hallitus suuntaa vuosina 20172018 yhteensä noin 105 miljoonaa euroa korkeakouluopetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamiseen ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamiseen sekä nuorten tutkijoiden tieteen tekemisen edistämiseen.
Hallitus kompensoi uuden indeksisäästön vaikutukset opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusindekseihin sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen määrärahaindeksiin täysimääräisesti ylimääräisellä 37 miljoonan euron vuosittaisella määrärahalla.
Yleisistä kirjastoista tapahtuvasta lainaamisesta kirjailijoille maksettavan lainauskorvauksen tasoa nostetaan noin 2 miljoonalla eurolla noin 10 miljoonaan euroon vuonna 2017.
Selvitysmies Roope Uusitalon esittämää opintotuen ehtojen kiristämistä ja opintotukileikkausta kohtuullistetaan siten, että pitkän aikavälin säästövaikutukset ovat noin 122 miljoonaa euroa.
Korkea-asteen ja toisen asteen opintorahan tasot yhtenäistetään siten, että opintorahan enimmäismäärä on enintään 250,28 ?/kk. Opintotuen enimmäismäärä on korkea-asteella kotimaassa opiskeltaessa 1.8.2017 lukien yhteensä 1 101,88 euroa kuukaudessa ja ulkomailla opiskeltaessa 1 260,28 euroa kuukaudessa.
Eri koulutusasteiden yhdenvertaisuuden parantamiseksi luovutaan vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta opintorahaan itsenäisesti asuvien 18- ja 19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden osalta.
Kaikkiin korkeakouluopintoihin tarkoitettu tukiaika lyhenee 64 kuukaudesta 54 tukikuukauteen. Tutkintokohtainen tukiaika lyhenee kahdella kuukaudella. Edistymisen seurannassa käytettävä suoritusvaatimus säilyy ennallaan 5 opintopisteessä tukikuukautta kohden.
Opintolainan valtiontakauksen määrä nousee 650 euroon kuukaudessa kotimaassa opiskelevalla ja 800 euroon kuukaudessa ulkomailla opiskelevalla opiskelijalla. Opintolainahyvitys säilytetään taloudellisten reunaehtojen puitteissa.
Opiskelijan omat tulorajat sidotaan ansiotasoindeksiin ja niitä tarkistetaan määräajoin kuitenkin niin, että tulorajat eivät laske. Opiskelijan omien tulojen perusteella takaisinperittäväksi määrätyn opintorahan ja asumislisän määrän korotusta kohtuullistetaan 15 prosentista 7,5 prosenttiin.
Hallitus valmistelee syksyn 2016 budjettiriiheen mennessä esityksen sekä toisen että korkea-asteen opiskelijoiden siirtämisestä yleisen asumistuen piiriin. Mikäli esitys lisää asumistukimenoja, ne katetaan STM:n hallinnonalan menokehyksen puitteissa. Ulkomailla opiskelevat säilyisivät edelleen opintotukijärjestelmän mukaisen asumislisän piirissä.
Maahanmuuttajien reittejä koulutukseen ja työelämään nopeutetaan ja aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tehostetaan. Kielenopiskelua integroidaan muuhun koulutukseen. Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kouluttamiseen varaudutaan lisäämällä perusopetukseen valmistavan opetuksen, muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen, vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä opetuksen ja ammatillisen koulutuksen rahoitusta yhteensä 89,5 42,1 miljoonalla eurolla kehyskaudella. Maahanmuuttajien osaamisen tunnistamis- ja tunnustamispalveluihin ja koulutuspolkuja tukevien menettelyjen kehittämiseen sekä maahanmuuttajien kotoutumista tukeviin kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimenpiteisiin lisätään 5,9 miljoonaa euroa vuosina 2017-18 ja 1,9 me vuosina 2019-20.
Osaamista ja koulutusta uudistavat kärkihankkeet etenevätOsaamisen ja koulutuksen kärkihankkeille esitetään vuosille 2017-2018 hallitusohjelman mukaisesti yhteensä 208 miljoonaa euroa.
Peruskoulun pedagogiikan ja oppimisympäristöjen uudistamista jatketaan. Opettajien perus- ja täydennyskoulutus uudistetaan. Uudistukseen osoitetaan 75,5 miljoonan euron määräraha vuosille 2017 2018.
Liikuntaa lisätään kaikille peruskoululaisille. Kärkihankkeen tavoitteen mukaisesti Liikkuva koulu -ohjelman laajentamista jatketaan. Kärkihankkeen panostus on yhteensä 14 miljoonaa euroa vuosina 2017-2018.
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus etenee. Ammatillisen koulutuksen sääntely, rahoitus ja ohjaus uudistetaan. Tavoitteena on osaamisperustainen ja asiakaslähtöinen kokonaisuus.
Opintoprosesseja ja joustavia opiskelumahdollisuuksia kehitetään työurien pidentymiseksi. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta lisätään opiskelijavalinnoissa. Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistetaan innovaatioiden kaupallistamisen edistämiseksi.
Kärkihankepanostuksena vuosina 2017-2018 lisätään Suomen Akatemian myöntövaltuutta 28 miljoonalla eurolla ja vuonna 2018 varaudutaan pääomittamaan yliopistoja ja ammattikorkeakouluja yhteensä 70 miljoonalla eurolla.
Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantamiseen varataan vuosille 2017 -2018 yhteensä 7,4 miljoonaa euroa. Lasten ja nuorten tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua taiteeseen ja kulttuuriin lisätään. Taiteen perusopetuksen ja muun taide- ja kulttuuritoiminnan tarjontaa lisätään ohjatulla kerhotoiminnalla ja lasten kulttuuritoiminnalla kouluissa. Prosenttitaiteen periaatetta laajennetaan muille kuin visuaalisille taiteenaloille ja laajemmin kulttuuriin.
Nuorisotakuuta uudistetaan yhteisötakuun suuntaan. Etsivän nuorisotyön määrärahaan sisältyy 3,6 miljoonan euron kärkihankepanostus vuosina 2017-2018.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle kohdistuvat säästöt toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti. Uusia säästöjä ei tule koulutukseen ja tutkimukseen. Vuodesta 2017 lukien tulee voimaan ammatillisen koulutuksen 190 miljoonan euron menovähennys, yliopistojen apteekkimaksujen 30 miljoonan euron kompensaation poistuminen ja opintotukiuudistuksen perusteella tehtävät 47 miljoonan euron menovähennykset. Määrärahataso alenee vuoden 2017 noin 6,9 miljardista eurosta 6,6 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä.
Lisätietoja:
- kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, puh. 0295 3 30182
- ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen (yleissivistävä koulutus, varhaiskasvatus ja vapaa sivistystyö), puh. 0295 3 30316
- ylijohtaja Mika Tammilehto (ammatillinen koulutus), puh. 0295 3 30308
- ylijohtaja Tapio Kosunen (korkeakoulutus ja tiede), puh. 0295 3 30440
- neuvotteleva virkamies Ulla-Maria Wilenius (kulttuuri- ja taidepolitiikka), puh. 0295 3 30255
- ylijohtaja Esko Ranto (nuoriso- ja liikuntapolitiikka), puh. 0295 3 30115
- neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen (opintotuki), puh. 0295 3 30110
- johtaja Kirsi Kangaspunta (maahanmuuttajat), puh. 0295 3 30136
- taloussuunnittelupäällikkö Pasi Rentola (yleinen taloussuunnittelu), puh. 0295 3 30211
- talouspäällikkö Tiina Heikkinen (yleinen taloussuunnittelu), puh. 0295 3 30103
- finanssisihteeri Timo Ertola (yleinen taloussuunnittelu), puh. 0295 3 30083
- erityisavustaja Matias Marttinen, puh. 0295 3 30 132
- erityisavustaja Heikki Kuutti Uusitalo, puh. 0295 3 30164
_ _ _
Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2017-2020 on saatavilla VM:n verkkosivuilla
Hallitus sopi julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017?2020, VN-tiedote 5.4.2016
Hallituksen osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet 2016 -2018