Hyppää sisältöön

Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus valtion talousarvioesitykseen 2020 ja tulevien vuosien menokehyksiin:
OKM:n budjettiehdotuksessa panostetaan osaamiseen ja osallisuuteen

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 16.8.2019 12.29
Tiedote
Budjettikirjan aukeama opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan kohdalla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa vuoden 2020 valtion talousarvioesitykseen hallinnonalalleen 6,99 miljardia euroa. Julkisen talouden suunnitelman kehyskaudella 2021–2023 opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan määrärahataso on keskimäärin noin 7,1 miljardia euroa vuodessa. Ehdotukset perustuvat Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa sovittuihin asioihin sekä aiempiin kehyspäätöksiin.

Hallitus käsittelee talousarvioesitystä ja vuosien 2021–2023 julkisen talouden suunnitelmaa budjettiriihessään syyskuussa. Eduskunnalle talousarvioesitys ja julkisen talouden suunnitelma annetaan lokakuussa.

Budjettiehdotuksessa esitetään mittavia panostuksia osaamiseen ja hyvinvointiin

Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää budjettiehdotuksessa yleissivistävään koulutukseen ja varhaiskasvatukseen ensi vuodelle 954 miljoonaa euroa, joka on 24 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2019 valtion talousarviossa. Hallitusohjelman mukaisesti perusopetuslain mukaiseen aamu- ja iltapäivätoimintaan esitetään 14,5 miljoonan euron lisäystä. Myös subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautetaan ja lapsiryhmien kokoa kasvattajaa kohden pienennetään, mihin opetus- ja kulttuuriministeriö esittää rahoitusta valtiovarainministeriön budjettiosuudesta.

Lukiokoulutuksen rahoituksen vahvistamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö esittää opiskelijakohtaisiin yksikköhintoihin yhteensä 18 miljoonan euron lisäystä, josta 7,5 miljoonaa euroa on valtion rahoitusosuutta.

Ammatilliseen koulutukseen opetus- ja kulttuuriministeriö esittää varattavaksi 1,021 miljardia euroa. Lisäystä edellisvuoteen on 180 miljoonaa euroa ja siitä 100 miljoonaa euroa käytetään rahoitustason korjaamiseen. Ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanoa jatketaan ja sitä tuetaan tukiohjelmalla, mihin esitetään varattavaksi 35 miljoonaa euroa. Työpaikkaohjaajien koulutuksen lisäämiseen ja kehittämiseen ehdotetaan 2,5 miljoonaa euroa ja urheilijoiden ammatillisen koulutuksen tukemiseen 0,5 miljoonaa euroa.

Opiskelijavuosien lisäyksiin ammatillisessa koulutuksessa varaudutaan yhteensä 21,3 miljoonalla eurolla. Opiskelijavuosia ehdotetaan lisättäväksi 2 700, jotta voidaan varautua lähihoitajien tarpeeseen, vastata osaajapulaan, edistää jatkuvaa oppimista ja täydentää perustaitojen varassa olevien osaamista. Aiemman julkisen talouden suunnitelman mukainen nuorisotyöttömyysmääräraha päättyy asteittain ja vähentää samalla opiskelijavuosia viidelläsadalla vuonna 2020.

Korkeakouluissa aloituspaikkoja lisätään vähintään 5 000 opiskelijalle. Laajennukseen ehdotetaan ensi vuodelle 40 miljoonaa euroa, josta yliopistoille 24 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakouluille 16 miljoonaa euroa. Korkeakoulutetun työvoiman saatavuus varmistetaan lisäämällä korkeakoulutuksen tarjontaa, parantamalla valmistumiseen liittyvää läpäisyä ja kehittämällä joustavia opiskelumahdollisuuksia.

Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen ehdotetaan ensi vuodelle yhteensä 3,4 miljardia euroa. Lisäystä edellisvuoteen on 257 miljoonaa euroa. Yliopistojen perusrahoitusta lisätään 40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20 miljoonalla eurolla.  

Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä, nuorten tutkijoiden urien tukemista ja tutkimusinfrastruktuureja sekä tutkimusta ja innovaatiotoimintaa. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahavaltuuteen ehdotetaan pysyvää lisäystä 40 miljoonaa euroa ja 8 miljoonaa euroa vuosille 2020—2022. Tutkimusympäristöjen ja tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen ehdotetaan lisämäärärahaa. Määrärahaa Kansallisarkiston toimintamenoihin korotetaan.

Opintotukeen ehdotetaan 624,3 miljoona euroa, joka noin 37 miljoona euroa enemmän kuin edellisvuoden talousarviossa. Hallitusohjelman mukaisesti opintorahan huoltajakorotusta korotetaan 25 eurolla vuoden 2020 alusta. Opintorahan määrä sidotaan kansaneläkeindeksiin elokuusta 2020.

Taiteeseen ja kulttuuriin ehdotetaan 498,9 miljoonaa euroa. Lisäystä edellisvuoteen on 51,2 miljoona euroa. Taiteilijoiden asemaa parannetaan ja kulttuuripalveluja ja taiteen perusopetusta kehitetään.

Taiteilija-apuraha ehdotetaan nostettavaksi 2 000 euroon kuukaudessa nykyisestä 1733 eurosta ja uusien taiteilijaeläkkeiden määrää lisättäväksi nykyisestä 51 eläkkeestä 100 täyteen eläkkeeseen.

Taiteen ja kulttuurin toimintaedellytysten parantamiseksi otetaan käyttöön uusi rahoitusjärjestelmä museoiden ja esittävän taiteen vapaan kentän osalta. Esittävän taiteen uusi valtionosuusjärjestelmä valmistellaan vuonna 2018 annetun esityksen pohjalta. Kulttuuriperintöaineistojen digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä lisätään.

Taiteen perusopetuksen alueellisten ja taiteenalojen välisten erojen tasaamiseksi ehdotetaan 2 miljoonan euron lisäystä valtionosuuteen. Lastenkulttuurin tukemiseen ehdotetaan yhteensä 8 miljoonaa euroa vuosille 2020–2023.

Kulttuurimatkailun (mm. maailmanperintökohteet) vahvistamiseen ehdotetaan yhteensä 6 miljoonaa euroa vuosille 2020 ja 2021. Suomenlinnan perusparannuksiin ehdotetaan yhteensä 5,8 miljoonaa euroa vuosille 2020–2023 asuinhuoneistojen ja palvelutilojen kunnostamiseen.

Yksityisen kopioinnin hyvityksen määräraha esitetään säilytettäväksi vuoden 2019 tasossa eli 11 miljoonassa eurossa.

Liikuntatoimeen ehdotetaan 171 miljoona euroa. Lisäystä edellisvuoteen on 11 miljoona euroa. Tavoitteena on edistää liikunnallista elämäntapaa ja lisätä osallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä. Liikuntapoliittisen selonteon linjauksia ryhdytään toteuttamaan.

Nuorisotyöhön ehdotetaan 79 miljoona euroa. Tavoitteena on tukea mm.  nuorten osallisuutta ja elämänhallintaa sekä mahdollisuuksia tasavertaisiin ja saavutettaviin harrastuksiin. Nuorten työpajatoiminnan edellytyksiä vahvistetaan osoittamalla toimintaan 2 miljoonaa euroa lisämäärärahaa vuodesta 2020 lukien.

Taiteen, kulttuurin, liikuntatoimen ja nuorisotyön menoista yhteensä 62 prosenttia ja tieteen menoista 21 prosenttia rahoitetaan rahapelitoiminnan tuotoilla. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla rahapelitoiminnan voittovaroja arvioidaan olevan käytettävissä yhteensä 568 miljoona euroa eli noin 4,2 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2019 talousarviossa.

Valtionosuuksiin ja korkeakoulujen perusrahoitukseen tehdään indeksikorotukset täysimääräisenä kustannustason muutoksen perusteella.

Julkisen talouden suunnitelmassa varaudutaan hallitusohjelmassa sovittuihin uudistuksiin

Samanaikaisesti vuoden 2020 talousarvioesityksen kanssa valmistellaan julkisen talouden suunnitelma vuosille 2021–2023, jonka puitteissa hallitusohjelmaa toteutetaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan määrärahataso on kehyskaudella keskimäärin noin 7,1 miljardia euroa vuodessa.

Kehyskaudella oppivelvollisuusikä korotetaan 18 ikävuoteen ja toteutetaan maksuton toisen asteen koulutus. Hallitusohjelmassa pidennyksen rahoittamiseen on kirjattu varattavaksi 107 miljoonaa euroa vuodessa siinä vaiheessa, kun pidennys koskee kaikkia sen piiriin tulevia opiskelijoita. Uudistus toteutuu tarvittavien valmistelujen jälkeen aikaisintaan syksystä 2021.

Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja perusopetuksessa ja toisella asteella vahvistetaan. Palveluihin kohdennetaan 10 miljoonaa euroa vuonna 2021, 20 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 29 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lukien.

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koulupäivän yhteydessä vahvistetaan erityisesti toisen vuosiluokan sekä erityistä tukea tarvitsevien osalta ja edistetään oppilaiden toimintaan osallistumista sekä vahvistetaan maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä 14,5 miljoonalla eurolla vuosina 2021—2023. Lukiokoulutuksen uudistuksen toimeenpanoa jatketaan ja aiemman kehyspäätöksen mukaisesti lukiouudistuksen toimeenpanoon varataan 4 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja vuodesta 2022 eteenpäin 8,5 miljoonaa euroa sisältäen ylioppilastutkinnon uusimiskertojen lisäkustannukset.

Ammatillisen koulutuksen rahoitustason korjaamiseen lisätään 100 miljoonaa euroa vuodesta 2021 lukien. Hoitajamitoituksen muutokseen varautumiseksi lähihoitajakoulutukseen lisätään yhteensä 109 miljoonaa euroa vuosina 2021—2023. Koulutustarjonnan lisäämiseen jatkuvan oppimisen edistämiseksi ja osaajapulaan vastaamiseksi osoitetaan 10 miljoona euroa lisäystä vuodesta 2021 lukien. Työpaikkaohjaajien koulutuksen ja urheilijoiden ammatilliseen koulutuksen tukemiseen lisätään yhteensä 3 miljoonaa euroa vuodesta 2021 lukien. Ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanoa tuetaan tukiohjelmalla, jonka rahoitusta lisätään, jotta mm. oppivelvollisuuden pidentämisen ja jatkuvan oppimisen uudistukset voidaan varmistaa.

Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan etsitään ratkaisuja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja merkittävästi hallituskauden aikana.  Määräraha koulutuslaajennukseen nousee asteittain siten, että vuoteen 2023 mennessä rahoitustaso nousee 128 miljoonalla eurolla. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusta lisätään pysyvästi jo vuoden 2020 talousarvioesityksessä.

Tutkimus- ja tiedeyhteisön kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaa tuetaan panostamalla tutkimusympäristöihin ja tutkimusinfrastruktuureihin. Eurooppalaisena yhteishankkeena toteutettavaan ja Suomeen sijoitettavaan suurteholaskennan supertietokoneeseen liittyvä Suomen rahoitusosuus on vuosina 2019—2026 enimmillään yhteensä 50 miljoonaa euroa, josta puolet rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta.

Suomen Akatemian tutkimusmäärärahavaltuuteen ehdotetaan pysyvää lisäystä jo ensi vuoden budjettiin sekä 8 miljoonaa euroa vuosille 2020—2022 tohtoreiden työllistymisen tukemiseksi laajasti yhteiskunnan eri sektoreille. Tutkimusympäristöjen ja tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen ehdotetaan varattavaksi vuodesta 2021 lähtien 5 miljoonaa euroa.

Tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta edistetään. Datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelmaa jatketaan. Aineistojen digitointiin osoitetaan kehyskaudella vuosittain 1,5 miljoonaa euroa. Kansallisarkiston toimintamenoja nostetaan tasokorotuksena. Korotus vuodelle 2020 on 1,5 miljoonaa euroa, 1,4 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 1 miljoona euroa vuodesta 2022 lähtien.

Kuntien kulttuuripalveluiden kehittämiseen ja kulttuuripalveluiden järjestäjäpohjan vahvistamiseen ehdotetaan pysyvää lisäystä 5,5 miljoonaa euroa. Esittävään taiteeseen ehdotetaan lisämäärärahaa 2 miljoonaa euroa vuosina 2020 ja 2021 ja 10 miljoonaa euroa vuodesta 2022 alkaen. Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeeseen aiemmalla päätöksellä käytettävistä rahoista 16 miljoonaa euroa on tarkoitus osoittaa vuosien 2020–2027 talousarvioissa. Lisäksi vuoden 2020 talousarvioon ehdotetaan sisällytettäväksi kasvaneiden kustannusten takia 10 miljoonan euron määräraha.

Tulevaisuusinvestoinnit tarkentuvat hallituksen käsittelyssä

Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa linjataan kertaluonteisista tulevaisuusinvestoinneista. Niiden sisällyttämisestä vuoden 2020 talousarvioesitykseen ja vuosien 2021-2023 julkisen talouden suunnitelmaan päätetään myöhemmin.

Lisätietoja:

- kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, p. 0295 3 30182
- ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen (perusopetus, varhaiskasvatus ja vapaa sivistystyö), p. 0295 3 30258
- ylijohtaja Mika Tammilehto (ammatillinen koulutus), p. 0295 3 30308
- ylijohtaja Tapio Kosunen (korkeakoulutus ja tiede, lukiokoulutus), puh. 0295 3 30440
- ylijohtaja Riitta Kaivosoja (kulttuuri- ja taidepolitiikka), puh. 0295 3 30129
- ylijohtaja Esko Ranto (nuoriso- ja liikuntapolitiikka, opintotuki), puh. 0295 3 30115
- talouspäällikkö Pasi Rentola (yleinen taloussuunnittelu), puh. 0295 3 30211
- neuvotteleva virkamies Timo Ertola (yleinen taloussuunnittelu), puh. 0295 3 30083

Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus ja tiede Koulutus Kulttuuri Liikunta Nuoriso Opintotuki Tekijänoikeus Tiede Varhaiskasvatus Yleissivistävä koulutus