Hyppää sisältöön

Opetusministeri Grahn-Laasonen: OECD on oikeassa – perhevapaauudistus auttaisi kotoutumista

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 5.9.2018 12.52
Kolumni
Kuva: Laura Kotila

OECD julkisti keskiviikkona arvioita suomalaisen kotoutumispolitiikan onnistumisesta. Maahanmuuttajien määrä Suomessa on edelleen verrattain pieni, mutta suhteellinen osuus kasvaa nopeasti. Pienenevien ikäluokkien maassamme osaavasta työvoimasta on puutetta. Miten maahanmuuttajat saadaan nopeasti osaksi yhteiskuntaa, koulutukseen ja työhön?

OECD-raportin yhdeksi pääviestiksi nousee perhevapaauudistuksen tärkeys ja lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen.

OECD-raporttia lukiessa voi olla tyytyväinen siihen, että maahanmuuttajien koulutusasioissa on lyhyessä ajassa tehty paljon. Lähes kaikkiin selvityksessä esiin nostettuihin kipukohtiin on jo tartuttu. On kuitenkin edelleen selvää, että kokonaisuutena maahanmuuttajien polut koulutukseen ja työelämään ovat liian hitaita ja tehottomia. Odottelu ja epätarkoituksenmukainen koulutus on edelleen tavallista – jopa vuosia menee hukkaan.

Kotoutumiseen ja koulutukseen pääsy riippuu liian usein siitä, mitä sattuu olemaan tarjolla. Tämä ajattelutapa on käännettävä toisin päin: lähtökohdaksi on otettava se, miten maahanmuuttaja pääsee mahdollisimman nopeasti työhön tai koulutukseen. Tarvitaan yksilöllinen kotoutumisen polku, joka huomioi aiemman koulutustaustan ja osaamisen.

***

Opetus- ja kulttuuriministeriössä tartuimme toimeen välittömästi vuoden 2015 pakolaiskriisin myötä. Uudistimme niin lainsäädäntöä, rakenteita kuin rahoitusta.

Aikuisten perusopetus tehtiin uusiksi. Uusi koulutusmuoto lähtee yksilöllisistä tarpeista, se on moduulimainen ja joustava, ja siihen voi sisällyttää työelämäjaksoja.

Kansanopistoihin, kansalaisopistoihin ja muuhun vapaaseen sivistystyöhön luotiin uusi koulutusmalli erityisesti luku- ja kirjoitustaidon ja suomen kielen opiskeluun. Oppilaitokset saivat myös merkittävää lisärahoitusta koulutuksen tarjoamiseen.

Ammatilliseen koulutukseen pääsyä on edistetty joustavoittamalla kielitaitovaatimuksia. Tavoitteena uudistetussa ammatillisessa koulutuksessa ovat yksilölliset koulutuspolut, jossa jokaisen lähtökohdat ja tarpeet otetaan huomioon. Lähtökohtana on, että kielellisiä ja ammatillisia taitoja on voitava kehittää samanaikaisesti.

Korkeakouluihin loimme vastuukorkeakoulujen verkoston. Ne huolehtivat korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaamisen dokumentoinnista sekä näiden ohjaamisesta soveltuvien opintojen pariin. Tarvitaan vielä lisää osaamisen täydentämisen mahdollisuuksia, avoimia opintoja ja moduulimaista koulutusta. Tämä työ on käynnissä korkeakoulujen kanssa.

Syksyllä 2015 veimme nopealla aikataululla eduskunnassa läpi lain, joka toi kunnille rahoitusta, jotta lapset pääsivät nopeasti päiväkotiin ja kouluun.

Kaupungit ja kunnat ovat kotoutumisessa tärkeitä toimijoita, sillä niillä on yhteydet koulutusjärjestelmään. Helsingin kaupunki on luonut hyvän mallin Stadin osaamiskeskuksessa, jossa ammattiopisto, TE-toimisto, työelämävalmentajat ja osaamisen kartoittajat palvelevat yhden luukun periaatteella. Budjettiriihessä hallitus päätti suunnata osaamiskeskuksille 5 miljoonaa euroa, jolla toimintaa voidaan myös laajentaa muihin kaupunkeihin.

***

OECD on erityisen huolissaan maahanmuuttajataustaisten kotiäitien tilanteesta. Pienten lasten vanhemmille on luotu uusia koulutusmahdollisuuksia mm. kansalaisopistoissa. Se on hyvä avaus, mutta ei yksinään riitä. OECD nostaa jälleen esiin kotihoidon tuen, joka kannustaa maahanmuuttajanaisia kotiin, ei kotoutumaan. Tarvitaan perhevapaauudistus.

Erityisesti maahanmuuttajalasten etu on päästä päiväkotiin jo pieninä: varhaiskasvatus parantaa tutkitusti heidän pärjäämistään koulussa ja elämässä myöhemmin. On tärkeää, että lapset oppivat hyvin suomea tai ruotsia ennen koulupolun alkua.

PISA-tutkimus on pitkään osoittanut, että maahanmuuttajalasten oppimistulokset ovat muita heikompia. Tämä on kipeä kysymys. Tulokset linkittyvät tutkimuksessa selkeästi puutteisiin suomen kielen taidossa. Valtio tukee haastavammilla alueille toimivia peruskouluja ja päiväkoteja ryhmäkokojen pienentämisessä ja lisähenkilöstön palkkaamisessa. Yksi kriteeri on juuri vieraskielisten osuus. Opettajien jatkokoulutuksessa on nostettu esiin ammattitaito opettaa monikulttuurisia ja monikielisiä ryhmiä.

OECD ehdottaa, että kouluissa seurattaisiin kielitaidon kehittymistä ja että ongelmiin puututtaisiin nykyistä systemaattisemmin. Tämä on erittäin kannatettava ehdotus. Työ kielitaidon, sanavaraston ja oppimisen valmiuksien edistämiseksi on kuitenkin aloitettava jo ennen koulupolun alkua.

Tutkimusten mukaan varhaiskasvatus on paras tapa tasoittaa lasten kotitaustasta ja sosiaalisesta taustasta lähteviä eroja. Siksi hallituksen tavoitteena on varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen, ja maksutonta varhaiskasvatusta on laajennettu merkittävästi. Tavoitteena tulee olla, että tulevaisuudessa jokainen lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen taustasta riippumatta.

Sanni Grahn-Laasonen
Kirjoittaja on opetusministeri (kok).

Koulutus Sanni Grahn-Laasonen Varhaiskasvatus Yleissivistävä koulutus