FI SV EN

OECD-vertailu:
Naiset ja maahanmuuttajat hyötyvät koulutuksesta muita vähemmän

Opetus- ja kulttuuriministeriö 11.9.2018 12.10
Tiedote
Naiset ja maahanmuuttajat hyötyvät koulutuksesta muita vähemmän

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi tiistaina vuosittaisen koulutusjärjestelmiä vertailevan indikaattorijulkaisunsa Education at a Glance 2018. Julkaisussa tarkastellaan muun muassa OECD:n 34 jäsenmaan ja eräiden partnerimaiden koulutustasoa, koulutukseen osallistumista, kustannuksia, opiskelijaliikkuvuutta, koulutuksen ja opetuksen järjestämistä ja päätöksentekoa sekä opettajien työehtoja ja tehtäviä.

Tämän vuoden Education at a Glance -julkaisun erityisteemana on yhdenvertaisuus. Tulokset osoittavat, että vaikka koulutustaso on noussut huomattavasti viime vuosikymmenten aikana, kaikki eivät hyödy koulutuksesta samassa määrin.

Suomessa naiset sekä ulkomailla syntyneet ansaitsevat selvästi vähemmän kuin samantasoisesti koulutetut Suomessa syntyneet. Yksilön koulutuspolkuun ja työllistymiseen vaikuttaa vanhempien koulutus, sukupuoli, maahanmuuttajatausta ja syntymämaa. 

Eduation at a Glance 2018 -julkaisun tiedot koskevat vuosia 2015-2017, eri aihealueiden tuoreimpia tilastovuosia.
 

Suomi käyttää toiseksi eniten julkista rahaa koulutukseen, yksityistä rahaa vähiten

Kaikista vertailumaista Suomi käyttää toiseksi eniten julkista rahaa koulutukseen suhteessa BKT:hen (5,6 %). Edellä on vain Norja (6,3 %).

Koulutuksen kokonaisrahoitus on Suomessa hieman OECD-maiden keskiarvon yläpuolella (5,7 % BKT:sta, keskiarvo 5,0 %). Ero sijoituksissa selittyy sillä, että yksityisen koulutusrahoituksen määrä on Suomessa OECD-maiden pienin (0,1 %).
 

Varhaiskasvatukseen osallistumisaste nousussa, mutta alle keskiarvon

Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuminen jää selvästi alle OECD-keskiarvon, vaikka osallistuminen kasvoi vuosina 2005–2016. Osallistuminen on samaan aikaan lisääntynyt myös muualla. Muihin Pohjoismaihin nähden osallistumisaste on Suomessa pienempi.

Heikommista lähtökohdista tulevat lapset osallistuvat vähemmän varhaiskasvatukseen. Perheen tulotaso ja äidin koulutustausta vaikuttavat useimmissa maissa osallistumiseen. Suomessakin perhetaustalla on vaikutusta, kuitenkin vähemmän kuin OECD-alueella keskimäärin. 

Nuorimpien lasten osallistumisasteessa Suomi ei erotu OECD-keskiarvosta. Erot 3–5 vuotiaiden ikäluokissa ovat enimmillään 11 prosenttiyksikköä. Ero katoaa kuusivuotiaiden kohdalla, jolloin lähes koko ikäluokka osallistuu esiopetukseen.

Varhaiskasvatuksen kustannusten BKT-osuus on Suomessa 1,2 %, mikä on yli OECD-keskiarvon (0,8 %), mutta muiden pohjoismaiden alapuolella (esim. Ruotsi 1,9 %).
 

Vanhempien koulutustaso vaikuttaa yksilön koulutuspolkuun

Henkilöt, joiden vanhemmilla on matala koulutustaso (mitä pidetään mittarina matalalle sosioekonomiselle asemalle), osallistuvat harvemmin varhaiskasvatukseen, he valmistuvat epätodennäköisemmin toisen asteen koulutuksesta ja jatkavat epätodennäköisemmin korkea-asteelle kuin ne, joiden vanhemmista ainakin toisella on korkea-asteen koulutus.   

Toisaalta Suomessa muita useammin korkeakoulutuksen suorittavat ne, joiden vanhemmat ovat vailla toisen asteen koulutusta. Suomessa osuus 25–64-vuotiaista oli 35 %, kun OECD-keskiarvo on 20 %. Vain Kanada, Uusi-Seelanti ja Venäjä ovat Suomea edellä tällä mittarilla.

Maahanmuuttajataustaisia uusia opiskelijoita oli korkea-asteella suhteessa vähemmän kuin heidän osuutensa on väestössä. Kun Suomessa maahanmuuttajataustaisia 18–24-vuotiaista oli kuusi prosenttia, heitä oli vain kolme prosenttia korkea-asteen uusista opiskelijoista. Ruotsissa 22, Norjassa 15 ja Virossa 9 prosenttia saman ikäisestä väestöstä on maahanmuuttajataustaisia ja uusista opiskelijoista heitä oli Ruotsissa 18, Norjassa 10 ja Virossa 5 prosenttia.

Muiden OECD-maiden koulutustaso nousee

Viimeisen vuosikymmenen aikana monen OECD-maan nuorista aikuisista (25–34-vuotiaat) lähes puolet tai jopa useammat ovat suorittaneet korkea-asteen tutkinnon.

Suomessa korkea-asteen suorittaneiden osuus on noussut vain vähän 10 vuoden aikana. Kun vuonna 2007 korkea-asteen suorittaneita oli 39 prosenttia 25–34-vuotiaiden ikäluokasta, vuonna 2017 vastaava luku oli 41 prosenttia. Vastaavalla ajanjaksolla OECD-maiden keskiarvo on noussut 34 prosentista 44 prosenttiin. Suomi jää siis alle keskiarvon.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa 2030 Suomen tavoitteena on, että 50 prosenttia 25–34-vuotiaista olisi suorittanut korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä.

Naisista korkea-asteen suorittaneita on 50 % (OECD-keskiarvo myös 50 %), mutta miehistä vain 33 % (OECD keskiarvo 38 %).

Suomessa korkea-asteen koulutus aloitetaan OECD-keskiarvoa myöhemmin. Ikäluokasta vain 42 prosenttia aloittaa korkea-asteen opintonsa alle 25-vuotiaina — loput aloittaneista aloittavat yli 25-vuotiaina. Tästä johtuen alle 30-vuotiaana valmistuukin vain 38 prosenttia ikäluokasta. Vielä 30–39-vuotiaissa opiskelijoiden osuus on yli 16 % kun se OECD-maissa keskimäärin on 6,5 %.

Suomessa korkea-asteen tutkinnot suoritetaan yleisimmin tekniikassa ja ICT-aloilla. Vuoden 2016 korkea-asteen tutkinnoista neljäsosa suoritettiin niillä aloilla. Vain Saksassa ko. alat olivat vahvemmin edustettuina (27 %), kun OECD-keskiarvo oli 18 %.

Muut Pohjoismaat onnistuvat pitämään korkeasti koulutetut pidempään työelämässä

Yli puolessa OECD-maita korkeasti koulutettujen työllisyys on kohonnut vähintään viidellä prosenttiyksiköllä vuodesta 2007 vuoteen 2017. Joissain maissa, kuten Italiassa ja Puolassa, nousu on ollut yli kymmenen prosenttiyksikköä. Vaikka Suomessa yli 55-vuotiaiden korkea-asteen suorittaneiden työllisyys on kasvanut kymmenessä vuodessa, kasvu on OECD:n keskitasoa.

Naapurimaihin verrattuna 55–64-vuotiaiden korkeasti koulutettujen työllisyys Suomessa on selvästi heikompi. Kun Suomessa alle 75 prosenttia 55–64-vuotiaista korkeasti koulutetuista oli työllisiä vuonna 2017, Islannissa vastaava osuus oli yli 90, Ruotsissa 84 ja Norjassa 83 prosenttia.

Naisten ja ulkomaalaistaustaisten ansiot pienemmät

Naisten ansiot olivat OECD-maissa keskimäärin 26 prosenttia pienemmät kuin miesten. Erot ansioissa ovat pienentyneet 10 vuoden aikana. Suomi sijoittuu 77 % arvolla lähelle OECD-maiden keskiarvoa (74 %).  OECD-maissa myös korkea-asteen suorittaneiden naisten työllisyysaste on matalampi kuin miesten.

Ulkomailla syntyneet ansaitsivat vähemmän kuin samantasoisesti koulutetut Suomessa syntyneet 25–64-vuotiaat henkilöt. Erityisesti ulkomailla syntyneiden korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden ansiot olivat matalammat. He ansaitsivat 24 % vähemmän kuin Suomessa syntyneet. Erot ovat pienemmät matalammin koulutettujen osalta.

Suomesta ulkomaille lähtevien opiskelijoiden määrä on lisääntynyt nopeasti

Suomesta muihin maihin korkeakoulututkintoa suorittamaan lähtevien määrä on kasvanut nopeammin kuin monessa muussa maassa vuosina 2013–2016.

Vaikka ulkomaille lähteneiden määrä on Suomessa kasvanut reippaasti, ulkomailla opiskelevien korkea-asteen opiskelijoiden osuus on vain 4 prosenttia kaikista suomalaisista korkeakouluopiskelijoista, mikä on vain jonkin verran yli OECD-keskiarvon (2 %) ja saman verran kuin esimerkiksi Ruotsissa. Esimerkiksi Virossa ulkomailla opiskelevien osuus korkea-asteen opiskelijoista on kahdeksan prosenttia.

Suomessa kansainvälisiä opiskelijoita yli OECD-keskiarvon

korkea-asteen koulutusta tarkastellaan kokonaisuutena, Suomessa on kansainvälisiä opiskelijoita yli OECD-maiden keskiarvon (Suomi 8 %, OECD 6 %). Muista Pohjoismaista vain Tanskassa on kansainvälisten korkea-asteen opiskelijoiden osuus Suomea suurempi (11 %).

Suomessa kansainvälisiä opiskelijoita on kansainvälisesti vertaillen runsaasti erityisesti tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alalla. Lisäksi Suomeen tulee kansainvälisiä opiskelijoita OECD-maiden ulkopuolelta enemmän kuin esimerkiksi muihin Pohjoismaihin.

Suomessa korkeakoulujen tohtorikoulutus ei kuitenkaan houkuttele kansainvälisiä opiskelijoita puoleensa samassa määrin kuin OECD-maissa keskimäärin. Vuonna 2016 Suomen korkeakoulujen tohtoriopiskelijoista 21 prosenttia oli kansainvälisiä, kun OECD-keskiarvo oli 26 prosenttia. Muissa Pohjoismaissa kansainvälisten tohtoriopiskelijoiden osuus on Suomea suurempi: Ruotsissa 35 %, Norjassa 22 %, Tanskassa 34 % ja Islannissa 36 %.

NEET-nuorten osuus Suomessa laskenut

Suomessa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten (NEET = neither employed nor in education or training) osuus ikäluokasta on laskenut kahden vuoden takaisesta, mutta kansainvälisesti verrattuna heitä on Suomessa edelleen paljon. 20–24-vuotiaita NEET-nuoria oli 18,3 prosenttia vuonna 2015 ja 17,0 prosenttia vuonna 2017.

Verrattuna kymmenen vuoden takaiseen NEETien osuus ikäluokasta oli kuitenkin edelleen korkea, sillä vuonna 2007 vastaava luku oli 13,3 %. Suomen viimevuotinen luku oli suurempi kuin muissa Pohjoismaissa ja Virossa, ja yli myös sekä EU:n että OECD:n keskiarvon.

Alueelliset erot ovat Suomessa muita maita pienempiä. NEETien osuus vaihteli 15–29-vuotiailla 7 prosentista 14 prosenttiin. Esimerkiksi Italiassa vaihteluväli oli viime vuonna 12–38 % ja Venäjällä 5–28 %.

Miehillä NEET-status on Suomessa yleisempi kuin naisilla. Erot mies- ja naisväestön välillä on laskettu ikäluokassa 18–24-vuotiaat. Valtaosassa OECD- ja kumppanimaita NEETien osuus on naisten joukossa suurempi kuin miesten. Kuitenkin Pohjoismaissa Islantia lukuun ottamatta opintojen, työn ja työvoiman ulkopuolella olevien osuus on suurempi miehillä.

Luvut sisältävät myös erilaisissa elämäntilanteissa olevia, kuten pääsykokeisiin lukevia sekä opintojen tai armeijan alkamista odottavia. NEET-status ei siis välttämättä tarkoita, että nuori olisi syrjäytynyt tai vaarassa syrjäytyä.

Lisätietoja:
- Varhaiskasvatus, perusopetus ja toinen aste: Kristiina Volmari (OPH), puh. 029 533 1276
- Korkeakoulutus: Jukka Haapamäki (opetus- ja kulttuuriministeriö), puh. 02953 30088

Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus ja tiede Koulutus Varhaiskasvatus Yleissivistävä koulutus