Ministeri Sampo Terhon puhe XIX Suomalais-venäläisessä kulttuurifoorumissa 28.9.2018
Savonlinna
Arvoisa suurlähettiläs Pavel Kuznetsov,
Arvoisa pääkonsuli Anne Lammila,
Arvoisa kaupunginjohtaja Janne Laine,
Hyvät foorumin osanottajat,
Minulla on ilo avata 19. kulttuurifoorumi ja toivottaa lämpimästi tervetulleeksi kaikki suomalaiset ja venäläiset vieraat!
Toivottaessani foorumin venäläiset vieraat tervetulleiksi Suomeen ja Savonlinnaan, haluan samalla lausua kiitokset viime vuoden foorumista Pietarissa. Foorumilla juhlistettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa ja se olikin juhlavuotemme tärkein tapahtuma Venäjällä.
Pietarin historiallisen Akateemisen Kapellan juhlallisissa avajaisissa puhuivat Suomen pääministeri Juha Sipilä ja Venäjän pääministeri Dimitri Medvedev. Kaiken kruunasi tunnelman kattoon nostattanut konsertti, joka sisälsi niin modernia kansanmusiikkia kuin maailmanluokan jazzia.
Voinen rohkeasti todeta, etten olisi voinut valita parempaa hetkeä osallistua ensi kertaa eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministerin ominaisuudessa pitkät perinteet omaavaan foorumitapahtumaan. Pietarin foorumi näkyi ja kuului niin kaupunkikuvassa kuin sosiaalisessa mediassa kummallakin puolella rajaa. Suurkiitos venäläisille isännille ja kaikille tapahtuman järjestäjille ja osanottajille!
Tänä vuonna olemme koolla syksyisen raikkaassa ja värikylläisessä Savonlinnassa. Tämä Etelä-Savon maakuntaan kuuluva kaupunki on maailmankuulu kansainvälisistä Savonlinnan oopperajuhlistaan. Oopperajuhlien päänäyttämö, Olavinlinna, on yksi maamme merkittävimpiä kulttuurinähtävyyksiä. Se rakennettiin aikanaan 1400-luvulla puolustuslinnaksi Ruotsin ja Moskovan suuriruhtinaskunnan välille. Kulttuurifoorumin tulo Savonlinnaan rakentaa siltaa menneen ja nykyisyyden välille, vilkkaasta kesäkaudesta syksyyn, tuoden mukanaan kaupunkiin uusia vieraita ja mielenkiintoisia kulttuurisisältöjä.
Puheenvuoroni aluksi ajattelin summata yhteen tällä hallituskaudella tehtyä työtä ja siinä saavutettuja tuloksia.
Kulttuurin eteen on tehty työtä laajalla rintamalla. Itselleni nousee ensimmäiseksi mieleen Suomen eniten käytetty kulttuuripalvelu. Moni teistä jo varmasti arvaakin mistä on kyse? Aivan totta, puhun meidän maankattavasta kirjastoverkostosta. Niinpä on arvokasta, että onnistuimme tällä hallituskaudella tekemään kokonaisuudistuksen lakiin yleisistä kirjastoista. Uudella lailla haluamme vahvistaa kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin.
Vahva kirjastolaitoksemme on myös demokratian ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaja.
Loppusuoralla on työ kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistamiseksi. Hallituksen esitystä uudeksi laiksi ollaan viemässä tänä syksynä eduskunnan käsittelyyn ja sen on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alusta.
Taide- ja kulttuuriperintöpuolella työryhmät ovat luovuttaneet ministeriölle ohjelmaehdotukset taide- ja kulttuurifestivaaleista ja museotyöstä. Festivaalit nähdään entistä vahvemmin alueensa vetovoimaa ja kehitystä vahvistavana kulttuurisena voimavarana. Museopoliittinen ohjelma saatiin niin ikään valmiiksi. Se sisältää paljon museoiden toimintaan, museoverkon rakenteisiin ja rahoitukseen liittyviä kehittämisehdotuksia.
Hallituskaudella on kehitetty monipuolisesti myös Suomen elokuvateollisuuteen ja sen vahvistamiseen liittyviä toimia. Olemme ottaneet muun muassa käyttöön elokuvien tekoon liittyvän tuotantokannustimen, joka parantaa merkittävästi Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja houkuttelevuutta ulkomaalaisten tuotantoyhtiöiden silmissä.
Kulttuurin rahoitusjärjestelmän uudistaminen on ollut yksi keskeinen hallituskauden tavoite.
Teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuusuudistusta käsitteli laaja työryhmä, jonka ehdotusten pohjalta päätettiin tässä vaiheessa toteuttaa museoiden valtionosuusjärjestelmän uudistus sekä parantaa esittävän taiteen ns. vapaiden ryhmien toimintaedellytyksiä.
Museoiden osalta muutos kohdistuu ennen kaikkea museoiden alueelliseen ja valtakunnalliseen toimintaan. Uudessa järjestelmässä alueelliset ja valtakunnalliset vastuumuseot korvaavat nykyisen maakunta- ja aluetaidemuseojärjestelmän sekä valtakunnallisen erikoismuseojärjestelmän, joita edustavat täällä Savonlinnassa Riihisaaressa sijaitseva Savonlinnan maakuntamuseo sekä Punkaharjulla Lusto – Suomen metsämuseo.
Uudessa järjestelmässä alueelliset vastuumuseot saavat jatkossa tehtäväkohtaista valtionrahoitusta alueellisista tehtävistään: alueellisen museotoiminnan edistämistehtävästä, kulttuuriympäristötehtävästä sekä alueellisesta taidemuseotehtävästä. Tehtävästä sovitaan etukäteen ja se tarkistetaan neljän vuoden välein. Uusi järjestelmä on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2020 alusta. Asian tiimoilta järjestetään useita keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia tämän syksyn aikana.
Taide- ja kulttuurisektoria ovat reilun vuoden ajan puhuttaneet kysymykset sukupuolten välisestä tasa-arvosta, yhdenvertaisesta kohtelusta sekä alalla esiintyneestä häirinnästä ja muusta epäasiallisesta kohtelusta.
Olemme saaneet huomata #metoo-kampanjan myötä, että monet kulttuurin alalla työskentelevät ammattilaiset ovat olleet erityisen haavoittuvassa asemassa, eivätkä ole aina osanneet puuttua kohtaamaansa epäasialliseen kohteluun.
Olen linjannut, että taiteen, kulttuurin ja liikunnan alalla on nollatoleranssi seksuaaliseen häirintään ja epäasialliseen kohteluun. On selvää, ettei valtion rahoituksella voida tukea toimintaa, johon liittyy syrjintää, seksuaalista häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua.
Kaksi viikkoa sitten oikeustieteen tohtori Jaana Paanetoja luovutti tilaamani selvitystyön ”Häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu elokuva- ja teatterialalla”. Selvitystyön aikana kävi ilmi, että eri työlakien velvoitteiden tunnistamisessa on jonkin verran puutteita, samoin on epäselvyyttä vastuu- ja valtasuhteista. Alalla ei ole aina kiinnitetty riittävästi huomiota ennaltaehkäiseviin toimiin.
Pidän tärkeänä sitä, että valtion tuen saaja hoitaa työnantajavelvoitteensa asianmukaisesti. Tähän asiaan tullaan jatkossa kiinnittämään erityistä huomiota päätöksiä tehtäessä, ja sitä varten luodaan myös seurantamekanismi. Tämän selvitystyön ansiosta meillä on nyt käytössämme tuoretta tietoa aiheesta ja voimme peremmin linjata millä toimilla tilanteisiin voidaan puuttua ja ennaltaehkäistä niiden syntymistä.
Osa tällä hallituskaudella aloitetusta työstä tulee jatkumaan myös ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen. Ministeriössäni on tehty pitkäjänteisesti luovien alojen kehittämistyötä. Poikkihallinnollisesti on haettu tehokasta tapaa edistää luovan talouden ekosysteemien kehittämistä. Tällä hallituskaudella tehty työ on vahvistanut käsityksen siitä, että luovien alojen kautta voimme saada vauhtia taloutemme kasvuun ja kansainvälistymiseen.
Laaja-alainen työ jatkuu myös Suomen taide- ja taiteilijapolitiikan keskeisten tavoitteiden äärellä. Työssä paneudutaan muun muassa taiteilijoiden toimeentulon kehittämiseen sekä toimintaympäristön muutoksiin, kuten digitalisaation ja kansainvälistymisen vaikutuksiin kulttuurin ja taiteen tekemisessä, jakelussa ja kulutuksessa.
Kansainvälisessä monenkeskisessä yhteistyössä olemme vieneet eteenpäin Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuuden kehittämistä.
Suomen puheenjohtajakaudella allekirjoitettiin toukokuun lopussa kumppanuuden sihteeristösopimus kuuden kumppanimaan kesken. Oma sihteeristö luo vakautta luovien alojen kansainväliselle yhteistyölle pohjoisen ulottuvuuden alueella. Loppuvuodesta keskitymme visioimaan kumppanuuden tulevaisuuden tavoitteita Pietarissa järjestettävässä kansainvälisessä foorumissa.
Alueellisen yhteistyön tueksi tarvitaan myös resursseja ja niitä olemme saaneet Euroopan unionin tarjoamista ohjelmista. Suomen, Venäjän ja EU:n väliset rajat ylittävien ohjelmien haut ovat parhaillaan käynnissä. Ohjelmiin toivotaan hakemuksia eri aloilta ja ne voivat olla luonteeltaan poikkihallinnollisia projekteja eli kulttuuri voi muodostaa hankkeessa tärkeän osatekijän. Ohjelmien koordinaattorit neuvovat mielellään hakijoita niin puhelimitse kuin järjestämissään info- ja workshop-tilaisuuksissa. Ohjelmien infopiste palvelee myös tänä iltapäivänä täällä foorumissa.
Tämän Savonlinnan foorumin teemana on kulttuurimatkailun tuotteistaminen ja kestävä matkailu. Aihe on varsin ajankohtainen.
Maailmanlaajuisesti matkailu kasvaa ja kansainvälistyy nopeasti. Maailman matkailujärjestön UNWTO:n ennusteen mukaan kasvu on 4-5 %:a vuosittain. Nykypäivänä nuoret matkustavat paljon ja kauas, mutta niin matkustavat myös seniorit ja työssäkäyvä väestö. Täällä Savonlinnassa on erityisen pitkät perinteet matkailulle: Punkaharjun kaunis luonto, Olavinlinna, kylpylaitos, sisävesiliikenne ja kulttuuri ovat houkutelleet matkailijoita kaupunkiin jo 1800–1900 -luvun vaihteesta alkaen. Perinteitä ja kokemusta etenkin luonto- ja kulttuurimatkailusta löytyy.
Suomessa lisäsimme keväällä 2017 matkailun hallituksen toimenpidesuunnitelmaan. Tavoitteena on varmistaa matkailumme kasvu myös tulevina vuosina.
Matkailu 4.0 -ohjelmaksi kutsuttu kokonaisuus sisältää monia toimenpiteitä, myös suoraan kulttuurimatkailuun liittyviä. Ohjelman keskeinen tavoite on lisätä matkailun ympärivuotisuutta, jota voidaan edistää myös kulttuurimatkailun vahvistamisen avulla. Myös matkailun kestävä kehittäminen on keskiössä.
Jotta matkailun kasvu on hallittua ja kestävää, edellyttää se vastuullista toimintaa. Ympäristöystävällisyyden sekä sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen vastuun tulee näkyä niin teoissa kuin sanoissa.
Kulttuurimatkailumme edistämisen painopisteisiin kuuluu niin ikään teemallisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen. Mahdollisuuksia tähän antaa muun muassa Euroopan neuvoston kulttuurireittisopimus, johon Suomi liittyi kuluvan vuoden alussa.
Sopimuksessa on mukana tällä hetkellä 32 maata. Euroopan neuvoston sertifikaatin saaneita reittejä on yli 30. Niitä kulkee jo tällä hetkellä niin Suomessa kuin muissa Itämeren alueen maissa, ja mahdollisuuksia ja osaamista luoda uusia kulttuurimatkailureittejä on paljon. Reittiyhteistyöllä, jossa on mukana niin kulttuurin, koulutuksen kuin matkailun asiantuntijoita eri maista, voimme kehittää kiinnostavia matkailutuotteita, vahvistaa rajat ylittävää kulttuurimatkailua, ja siten vahvistaa Itämeren alueen maiden välisiä siteitä.
Hyvät foorumin osanottajat, hyvät ystävät!
Kuten huomaamme, Savonlinnan kaupungin toive foorumin teemaksi ”Kulttuurimatkailun tuotteistaminen ja kestävä matkailu” on erityisen ajankohtainen niin kansallisesta kuin kansainvälisestäkin näkökulmasta.
Olen vakuuttunut, että meillä on paljon potentiaalia kestävän ja vastuullisen kulttuurimatkailun vahvistamiseen.
Kulttuuri on läsnä meidän kaikkien matkakokemuksissa, mutta miten ja millä painoarvolla, riippuu luonnollisesti meidän matkailijoiden omasta kiinnostuksesta kulttuuriin. Esimerkiksi täällä Etelä-Savossa on monia mielenkiintoisia kulttuurikohteita ja korkeatasoisia kulttuuritapahtumia, jotka houkuttelevat vuosittain alueelle niin kotimaan kuin ulkomaalaisia kulttuurimatkailijoita.
On kuitenkin hyvä muistaa, että kulttuuri ilmenee matkailijalle usein myös ihan arkisina asioina, kuten vaikkapa paikallisen ruokakulttuurin ja elämäntavan kautta. Kestävän matkailun lisäksi megatrendiksi on nousemassa halu löytää kohteen autenttisuus, kohdata paikallinen ihminen ja kulttuuri sellaisena kuin se on, aitona itsenään. Sen vuoksi foorumin teemaseminaarissa ”Paikalliskulttuuri matkailun vetovoimana” ollaan juuri ajankohtaisten ja oikeiden kysymysten äärellä.
Lopuksi on paikallaan todeta, että foorumista on tullut merkittävä Suomen ja Venäjän välinen kulttuuritapahtuma.
Sen osoitti viimeistään juhlafoorumi Pietarissa. Samalla minulla on ilo kertoa, että myös Savonlinnassa ollaan tekemässä historiaa. Seuraavan kahden foorumipäivän aikana käydään ennätykselliset yli kaksisataa yhteistyöneuvottelua. Edessä on varmasti mielenkiintoiset ja työntäyteiset kaksi foorumipäivää.
Toivotan kaikille tuloksellisia neuvotteluja sekä lukuisia tilaisuuksia vaihtaa ajatuksia ja käynnistää uusia yhteistyöhankkeita.
Haluan vielä osoittaa lämpimät kiitoksen sanat Savonlinnan kaupungille, Suomi-Venäjä-Seuralle, joka on foorumin vastuullinen järjestäjä, sekä kaikille teille taiteilijoille ja kulttuurinalan toimijoille tämän foorumitapahtuman järjestelyistä. Käytän samalla tässä tarjoutuvaa tilaisuutta onnitellakseni ensi vuonna 75-vuotta täyttävää Suomi-Venäjä-Seuraa.
Toivotan teille kaikille antoisia foorumipäiviä Savonlinnassa!