Ministeri Kosonen jakoi Suomi-palkinnot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 11.12.2019 11.44
Tiedote
Palkintokukkia pöydällä.
Ministeri Kosonen palkitsi m.m. teatterifestivaali Lainsuojattomat

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen on palkinnut yhdeksän taiteilijaa ja yhteisöä Suomi-palkinnoilla. Tämän vuoden Suomi-palkinnot saivat valokuva- ja videotaiteilija, elokuvaohjaaja Marja Helander; sirkustaiteilija, koreografi Ilona Jäntti; kapellimestari Klaus Mäkelä; muotoilija, työelämäprofessori Pirjo Kääriäinen; lavarunokollektiivi Helsinki Poetry Connection; teatterifestivaali Lainsuojattomat; media Ruskeat tytöt ja tanssiryhmä Raekallio Corp. sekä Amos Rex -ilmiö.

Kukin palkittu saa 21 625 euroa lukuun ottamatta kunniakirjalla palkittavaa Amos Rex -ilmiötä. Suomi-palkintoa on jaettu vuodesta 1993 alkaen ja ne myönnetään Veikkauksen tuotosta. Tiede- ja kulttuuriministeri päättää Suomi-palkinnoista ja tässä tehtävässä häntä avustaa Suomi-palkintoraati.

- Tänä vuonna Suomi-palkinnoilla on haluttu kunnioittaa sekä merkittävän uran tehneitä taiteen ja kulttuurin ammattilaisia että nuoremman polven edelläkävijöitä. Suomi-palkinnon tänä vuonna saavat yksilöt, ryhmät ja kulttuuriorganisaatiot muodostavat mielestäni hyvin rikkaan näkymän suomalaiseen taiteeseen ja kulttuuriin, sanoi ministeri Hanna Kosonen.

Kososen mukaan kaikille palkituille on tunnusomaista vahva läsnäolo, eri taiteen muotojen yhdistäminen, vuorovaikutteinen suhde yleisöihin sekä ympäristöjen syvällinen ymmärtäminen. - Pidän työssänne tavattoman arvokkaana eri taiteen muotojen yhdistämistä ja rajapintojen yli liikkumista sekä vuorovaikutteista suhdetta yleisöihin.

Palkintoperustelut

Valokuva- ja videotaiteilija, elokuvaohjaaja Marja Helander

Marja Helander on saamelainen valokuva- ja videotaiteilija, joka tekee tällä hetkellä kansainvälistä uraa myös (lyhyt)elokuvaohjaajana. Hänet tunnetaan myös kansalaisaktivistina, joka ajaa vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen asiaa. Pitkän uransa aikana hän on käsitellyt teoksissaan muun muassa identiteettiään suomalaisen ja saamelaisen kulttuurin välissä sekä ihmisen suhdetta ympäristöön.

Helanderin lyhytelokuva Eatnanvuloš – Maan sisällä linnut (2018) on saanut tunnustusta useilla kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla, muun muassa Tampereen elokuvajuhlien Risto Jarva-palkinnon. Tänä vuonna Helander oli kiitellyn ja katsojaennätyksen tehneen Mäntän Kuvataideviikkojen kuraattori, jossa nostettiin esille monikulttuurisuuteen ja ympäristökysymyksiin liittyviä teemoja.

Sirkustaiteilija, koreografi Ilona Jäntti

Sirkustaiteilija Ilona Jäntti on suomalaisen sirkuskentän pitkän linjan vaikuttaja ja kansainvälisesti tunnetuimpia tekijöitä. Hänen perustamansa Ilmatila-nykysirkusryhmä yhdistää nykysirkuksen ja ilma-akrobatian kiehtovalla ja uutta luovalla tavalla eri taiteen muotoihin musiikista animaatioon ja nykytanssiin. Useissa Jäntin teoksissa esityspaikalla on erityinen merkitys, ja ne avaavat silmät kokemaan ympäröivän maailman tuoreesti. 

Koreografina ja ilma-akrobaattina Jäntti on omaperäinen ja alati uusia yhteistyömuotoja etsivä taiteilija, jonka vahva läsnäolo ja tunnistettava liikekieli vievät nykysirkusta taiteenalana uusiin suuntiin, uusiin paikkoihin ja uusille yleisöille.

Kapellimestari Klaus Mäkelä

Kapellimestari Klaus Mäkelän kansainvälinen läpimurto on vaikuttava osoitus niin suomalaisesta musiikki-ihmeestä kuin ennen kaikkea Mäkelän itsensä vaikuttavasta työstä. 23-vuotias Mäkelä on Ruotsin radion sinfoniaorkesterin päävierailija, ja aloittaa Oslon filharmonikoiden ylikapellimestarina vuonna 2020. Mäkelä toimii lisäksi Tapiola Sinfoniettan taiteellisena partnerina sekä Turun musiikkijuhlien taiteellisena johtajana, ja vierailee merkittävimpien orkesterien kapellimestarina ympäri maailman.

Mäkelän ohjelmasuunnittelu sekä tapa tehdä musiikillista työtä yhdessä orkesterien kanssa luovat pohjan ainutlaatuisille kohtaamisille yleisön kanssa. Mäkelän vaikuttavat tulkinnat ja hetkessä elävät konsertit kertovat syvästä taiteellisesta näkemyksestä ja luovuudesta.

Muotoilija, työelämäprofessori Pirjo Kääriäinen

Pirjo Kääriäinen (työelämäprofessori/Design driven fibre innovations, Muotoilun laitos, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Aalto-yliopisto) on 2010-luvun alusta lähtien ollut ratkaisevassa asemassa pohdittaessa, tutkittaessa ja koeteltaessa keinoja uudistaa tekstiilien materiaalipohjaa, siirtäen sitä kohti kestävän kehityksen ja kiertotalouden periaatteita ja käytäntöjä. Samalla on ollut tavoitteena kotimaisten materiaalien nykyistä laajempi hyödyntäminen. 

Kääriäinen on ollut keskeinen tekijä siinä Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun sekä saman yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulun CHEMARTS-yhteistyössä, joka johti selluloosapohjaiseen tekstiili-innovaatioon. Parhaillaan Kääriäinen ja hänen yhteistyökumppaninsa ovat laajentaneet muotoilu- ja taidelähtöistä teknologiankehittämistään yleisemminkin bio- ja kasvipohjaisiin materiaaleihin.

Lavarunokollektiivi Helsinki Poetry Connection

Helsinki Poetry Connection on lavarunokollektiivi, joka on merkittävällä tavalla edistänyt runoutta, rap-lyriikkaa ja spoken word -kulttuuria Suomessa vuodesta 2008 lähtien. Toiminta alkoi runoilija Harri Hertellin aloitteesta järjestetyillä rennoilla runoilloilla, joissa alusta lähtien oli läsnä myös musiikki ja rap. Olennaisena osana Helsinki Poetry Connectionin klubeihin kuuluu avoimen esiintymismahdollisuuden open mic -osuus.

Yhteisö on järjestänyt satoja tapahtumia, klubeja ja työpajoja. Eri puolilla Suomea toteutettu pitkäjänteinen työ on tarjonnut innoitusta nouseville kyvyille sekä tärkeän alustan kirjoitetun ja lausutun tekstin esittämiseen. Toiminnallaan Helsinki Poetry Connection on ansiokkaasti edistänyt lavarunoutta taidemuotona sekä nykyrunoutta elävänä osana kaupunkikulttuuria.

Teatterifestivaali Lainsuojattomat

Lainsuojattomat-festivaali on vuodesta 2000 lähtien järjestetty, Porissa tapahtuva, vapaille teatteriryhmille tarkoitettu teatterifestivaali. Se on jo kahdenkymmenen vuoden ajan koonnut kotimaisia ja ulkomaisia vapaan kentän teatteri-, sirkus- ja esitystaiteilijoita ja ryhmiä yhteisille festivaaleille, joka teatteritilojen lisäksi levittäytyy kaduille, toreille ja kahviloihin ottaen koko kaupungin haltuun viikon ajaksi.

Lainsuojattomat-festivaali on myös esitellyt ensimmäisenä Suomessa 24 Hour Plays -konseptin, jossa kymmenet näyttelijät, dramaturgit, ohjaajat ja säveltäjät toteuttavat vuorokauden aikana kunnianhimoisia pienoisesityksiä. Festivaalin päätoimisena järjestäjänä toimii Rakastajat-teatteri runsaan vapaaehtoisjoukon avustamana. Festivaali toimii tärkeänä kokoontumispaikkana ja vapaiden ryhmien taiteen yhteen kokoavana toimijana.

Media Ruskeat tytöt

Vuonna 2017 Koko Hubaran Ruskeat tytöt -blogista alkunsa saanut media on rohkea ruskeiden suomalaisten ensisijaisesti ruskeille suomalaisille periaatteella toimiva kulttuuriesseistiikkaan ja kriittiseen journalismiin keskittyvä yhdistys. Ruskeat tytöt tekee kirkkaalla yhteiskunnallisella tarkkuudella ja vahvalla humanistisella otteella näkyväksi toiseutta ja ei-valkoista suomalaisuutta, vaiettuja ääniä ja tarinoita sekä painottaa moniäänisen keskustelun ja kulttuurin tärkeyttä Suomessa.

Ruskeat tytöt on monipuolinen ja perusteellinen kulttuurianalyysissään ja -kritiikissään, ja se on tuonut merkittävällä tavalla esille kansallisten representaatioiden moninaisuuden tarvetta ja erilaisten tarinoiden normalisoimisen välttämättömyyttä. Ruskeat tytöt -media on myös antanut lyhyessä ajassa kasvot ja äänen ei-valkoiselle, ei-homogeeniselle kulttuurikeskustelulle Suomessa.

Tanssiryhmä Raekallio Corp.

Raekallio Corp. on koreografi, ohjaaja Valtteri Raekallion teosten tuotantoon ja esittämiseen keskittyvä tanssiryhmä. Raekallio Corp.:in vaikuttavat immersiiviset tuotannot ruokkivat kokijan kaikkia aisteja ja niillä on kyky usein myös johdatella luontevalla ja kiinnostavalla tavalla yleisönsä passiivisesta katsojan roolista toimijaksi.

Eri taiteenalojen ilmaisut yhdistyvät tuotannoissa uraauurtavalla tavalla, samoin kuin tilat ja ilmaisu: teokset vievät kokijat mm. nykytanssin, kirjallisuuden, installaation ja musiikin keinoin mentaalisten uusien tilojen lisäksi ennakkoluulottomasti uusiin, ennen näkemättömiin fyysisiin tiloihin linja-autoista tyhjiin sairaaloihin, yksityisasunnoista maanalaisiin tunneleihin.  Ryhmän teokset ovat taiteellisesti ja tuotannollisesti kansainvälistä, tinkimätöntä tasoa.

Ilmiö Amos Rex

Amos Rex on ilmiö. Helsingin keskustaan elokuussa 2018 avattu Amos Andersonin taidemuseon uusi laajennusosa Amos Rex (arkkitehtitoimisto JKMM) vahvistaa entuudestaan Kampin kaupallisiin toimijoihin luontevasti niveltyvää kulttuurista toimintaa. Museon kaupunkikuvaa ja urbaania elämää rikastava elementti on hienosti kunnostetun Lasipalatsi-rakennuksen takana olevan, entisen linja-autoliikenteen kaukovuorojen aukion dramaattinen muutos. Aukion kannen alla sijaitsevien näyttelytilojen valoaukot on muotoiltu kumpareiksi jotka vetävät puoleensa niin lapsia kuin aikuisiakin. Näin maanalainen museo kurottuu kaupunkitilaan, sitä rikastaen.

Amos Rex on suunnannut museotoimintaansa etenkin nuoriin kävijöihin oivallisella lippupolitiikallaan. Museon näyttelyt saavuttivat heti suuren suosion. Yleisö oli valmis jonottamaan tuntikausia päästäkseen museoon, mikä oli Suomessa ainutlaatuista. Amos Rex nousikin oitis Suomen neljänneksi suosituimmaksi museoksi yli 250 000 kävijällään.

 Lisätietoja: johtaja Minna Karvonen, puh. 0295 330 142

Kuvia tilaisuudesta tapahtuman jälkeen ministeriön Flickr-tilillä