Ministeri Hanna Kosonen: Vastuu ilmastosta on meidän

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1.11.2019 14.34
Puhe

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen puhe Säätytalolla 1.11.2019 pidetyssä Nuoret ja ilmastokriisin ratkaisu -tilaisuudessa.

Ilmastonmuutos ahdistaa. Ahdistus kuvaa Sitran kyselyn mukaan noin kolmanneksen tuntoja aiheeseen liittyen. Nuorten kohdalla ilmastonmuutos ahdistaa lähes 40 % nuorista. Muita ilmastonmuutoksen herättämiä tunteita ovat mm. turhautuminen, riittämättömyys ja toivottomuus. Mutta. Ilmastonmuutokseen liitettyjä tunteita ovat myös kiinnostus, toivo ja voimaantuminen. Meidän yhteisenä tavoitteenamme tulee olla kääntämässä aiheeseen liittyvään tunneskaalaa ensimmäisenä mainitusta negatiivisesta kategoriasta jälkimmäiseen.

Puhuttaessa nuorista ja ilmastosta on aina hyvä terottaa: vastuu ilmastonmuutoksen torjunnasta kuuluu meille päättäjille. Vastuuta ei voida vierittää yksilöille, saati tuleville sukupolville. Toimia tarvitaan nyt ja meidän on niitä lainsäädännöllisellä tasolla kyettävä tuottamaan. Yksilö voi osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan omalta osaltaan, mutta tosiasiallisesti tarvitsemme systeemitason muutoksia.

Yksilön ja yhteiskunnan toimet eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia: omalla esimerkillään johtavat ja muutosta vaativat yksilöt ja kansanjoukot kirittävät meitä poliitikkoja päätöksiin. Ilmastopäätöksiin paras kirittäjä on informoitu kuluttaja ja keskustelija.

Laadukas ja tavoitteellinen ilmastokeskustelu vaatii tutkimuksen ja tutkijoiden arvostamista ja olen tiedeministerinä sitoutunut tähän tehtävään. Uskon, että tutkitussa tiedossa on ratkaisu ilmastoskeptisyyteen. Tiede ei ole mielipide, tieteen takana meidän kaikkien tulisi pystyä seisomaan. Ilmastoaktivisti Greta Thunbergin sanoin: emme voi olla kuulematta tiedettä vain sen takia, että emme halua muuttaa omia toimintatapojamme.

Monipuolisessa ministerisalkussani on myös nuorisoasiat. Suomessa tehdään nuorten osallisuuden tukemiseksi paljon hyvää työtä. Rahoitamme laajasti ja monipuolisesti järjestöjä ja heidän hankkeitaan, olemme kirjanneet kuntalakiin vaatimuksen nuorisovaltuustoista ja eri oppiasteiden oppilaitoslainsäädäntöihin velvoitteen oppilas- ja opiskelijakunnista. Kehitämme aktiivisesti digitaalisia vaikuttamisen väyliä, kuten otakantaa.fi –palvelua ja monessa kunnassa myös alaikäiset ovat oikeutettuja osallistumaan osallistavan budjetoinnin ideointeihin. On kuitenkin hyvä pohtia: vastaako nykyiset vaikuttamisen väylät nuorten aitoihin osallistumisen tarpeisiin? Onko lakisääteiset rakenteet vain tapa kuitata nuorisolain mukainen nuorten kuulemisen velvoite tehdyksi? 

Olemme tämän syksyn aikana valmistelleet tulevan kauden valtakunnallista nuorisotyön ja poltiikan ohjelmaa. Ohjelmassa nuorten tarve ja oikeus osallistua ilmastokeskusteluun ja ratkaisujen esittämiseen on huomiotu näkyvästi.

Yksittäisiin lainsäädäntö- ja valmisteluprosesseihin voidaan hyvällä valmistelulla luoda kuulemisen ja osallistumisen prosesseja, kuten tämän kaltaisia pyöreän pöydän keskusteluja, verkkokyselyitä tai haastattelukierroksia. Ongelma vaan on, että lainsäädäntöprosessit eivät ole aina ideaaleja. Usein valmistelijoilla on kiire, eikä heillä välttämättä tule edes mieleen, että erityisesti nuoria tulee kuulla ilmasto- ja ympäristöpolitiikaan liittyvissä kysymyksissä.

Hanna Kosonen Koulutus Nuoriso