Kulttuurin rahoitusjärjestelmän uudistus etenee

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti elokuussa 2016 asiantuntijatyöryhmän pohtimaan museoiden, orkestereiden ja teattereiden - mukaan lukien tanssi ja sirkus - rahoitusjärjestelmän uudistamista. Syksyn aikana käyty keskustelu on kiteytetty teeseiksi ja rahoituksen periaatteiksi, jotka ohjaavat uudistustyön toista vaihetta.

Asiantuntijatyöryhmän suositukset rahoituksen periaatteiksi pohjautuvat teeseihin. Teesit kuvaavat asiantuntijatyöryhmän muodostaman taide- ja kulttuuripoliittisen tavoitetilan. Teesit perustelevat muutostarpeita, mutta eivät sellaisenaan ota kantaa rahoitusjärjestelmän yksityiskohtiin.

Asiantuntijatyöryhmän jäsenet edustavat monipuolisesti kulttuurikentän eri toimijoita ja vaikuttajia. Asiantuntijaryhmän tehtävänä oli syksyn aikana muodostaa kokonaiskuva museoiden, orkestereiden ja teattereiden rahoituksesta.

Sitran roolina on ollut tuoda prosessiin fasilitointiosaamista. Sitra vastasi syksyllä työn etenemisestä, viestinnästä ja taide- ja kulttuurikentän osallistamisesta uudistustyöhön.

– Olen erityisen iloinen siitä, että osallistava ja vuorovaikutteinen työtapa on ottanut koko toimijakentän mukaan. Tästä kiitos kuuluu puheenjohtaja Jaakko Kuusistolle ja koko työryhmälle, joka avoimin mielin ja sitoutuneesti on lähtenyt mukaan tähän urakkaan. Kiitos myös Sitralle, jonka riippumattomuus ja vahva osaaminen on avannut uutta ajattelua ja antanut työhön ryhtiä, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

– Kulttuurikentän yhdessä työstämien teesien kanssa on helppo olla samaa mieltä: Elinvoimainen taide, kulttuuri ja kulttuuriperinnöstä huolehtiminen ovat sivistysvaltion tunnusmerkkejä, ja oikeus niihin kuuluu kaikille. Kulttuurilaitoksilla on palveluiden ja sisältöjen tuottajina merkittävä rooli, ja niiden rahoittaminen kuuluu valtion perustehtäviin. Uudistuksiin kannustaminen ja laadusta palkitseminen ovat tärkeitä elementtejä kulttuurin rahoituksessa, ministeri sanoo.

Osaavien tekijöiden merkitys vaikuttavan ja laadukkaan toiminnan syntymisessä on keskeinen. Toimintaympäristön muuttuminen sekä taiteen tekemisen ja kulttuuriperinnön monimuotoisuus tulee tunnistaa nykyistä paremmin myös rahoitusjärjestelmää uudistettaessa. Koska resurssit ovat rajallisia, myös selkeitä valintoja on kyettävä tekemään ja perustelemaan. Panostaminen laatuun ja yhteistyöhön ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä.

Sekä teesit että niiden pohjalta hahmotetut rahoituksen periaatteet ovat syntyneet laajassa vuoropuhelussa kentän kanssa. Periaatteisiin on kirjattu tarve huomioida muuttuvan yhteiskunnan monet tarpeet ja palveluiden alueellisen saatavuuden turvaaminen. Rahoitusjärjestelmää tulee jatkossa kehittää kokonaisuutena, joka huomioi nykyistä paremmin erilaisten toimijoiden tarpeita. Rahoituksen tulee sekä mahdollistaa toiminnan pitkäjänteinen suunnittelu että edellyttää tuloksena korkeaa laatua ja vaikuttavuutta.

– Toisessa vaiheessa asiantuntijaryhmä laatii ehdotuksen rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi ja valmistelee tarvittavat säädösmuutosehdotukset, kertoo ministeri jatkotyöstä.  – Tässä työssä asiantuntijaryhmä ottaa pohjaksi teesien linjaukset, jotka kuvaavat asiantuntijatyöryhmän muodostaman taide- ja kulttuuripoliittisen tavoitetilan.

Sitran julkaisu #KulttuuriVOS Teesit ja rahoituksen periaatteet. Esittävän taiteen ja museoiden rahoitusjärjestelmien uudistustyön ensimmäinen vaihe julkaistaan osoitteessa www.kulttuurivos.fi.

Kulttuurilaitosten valtionosuuden kehittämisestä OKM:n verkkosivuilla

Lisätietoja:
- ylijohtaja Riitta Kaivosoja (opetus- ja kulttuuriministeriö), p. 02953 30129
- erityisavustaja Heikki Kuutti Uusitalo, p. 02953 30164