FI SV

Opetusministeri Li Andersson:
Koulun oltava turvallinen ympäristö aivan kaikille, ei ainoastaan enemmistöihin kuuluville

Opetus- ja kulttuuriministeriö 28.6.2019 12.01
Kolumni
Ministeri Li Anderssonin sitaatti: koulun on oltava turvallinen ympäristö aivan kaikille, ei ainoastaan enemmistöihin kuuluville.

Jokaisen oppilaan oikeus turvalliseen kouluympäristöön ja sitä tukeva ihmisoikeuskasvatus on tasa-arvoisen ja laadukkaan suomalaisen peruskoulun kova ydin, kirjoittaa opetusministeri Li Andersson verkkokolumnissaan.

Sateenkaaren värit näkyvät Pride-viikon myötä kaupungilla ja sosiaalisen median uutisvirroissa, mikä osoittaa, että asenneilmapiiri on todella muuttunut parempaan Suomessa viime vuosina. Sateenkaaren väreillä some-profiilissa tai kaupan ikkunassa on kuitenkin merkitystä vain, jos parantuvat asenteet näkyvät myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen arjessa. 

Ikävä tosiasia on, että vielä tänä päivänä seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluminen voi tehdä monen lapsen tai nuoren koulutiestä raskaamman. Vähemmistöön kuuluminen saattaa altistaa kiusaamiselle ja omaksi itseksi kasvamista tukevaa tietoa ei välttämättä ole riittävästi tarjolla. Jos nuoren oma kokemus sukupuolesta ei vastaa toisten hänelle olettamaa sukupuolta, voi koulu pahimmillaan näyttäytyä pelottavana paikkana. Terveystiedon tunnilla oma seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti saattaa jäädä kokonaan huomiotta ja opetus jäädä etäälle. Liikuntatunnilla pukuhuoneita on kaksi, mutta mitä tehdä, jos oma kokemus sukupuolesta ohjaa yhteen huoneeseen ja muiden oletus pakottaa toiseen? 

Lapsen ja nuoren oikeus hänen oman seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteettinsä huomioivaan kasvatukseen on ihmisoikeus, jonka kunnioittaminen on kirjattu koulun ja varhaiskasvatuksen johtavaksi periaatteeksi. Myös perusopetuslaki edellyttää, että koulun on oltava turvallinen ympäristö aivan kaikille, ei ainoastaan enemmistöihin kuuluville. Peruskoulun opetussuunnitelmaan on kirjattu ymmärryksen lisääminen sukupuolen moninaisuudesta. Nyt on tärkeää varmistaa, että hyvät periaatteet parantavat myös konkreettisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten kouluarkea. 

Hallituksen ohjelmaan on kirjattu nollatoleranssi koulukiusaamiselle. Jotta tavoite nollatoleranssista toteutuu, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaan koulussa täytyy kiinnittää aivan erityistä huomiota. Tekemistä siis vielä riittää ja me aiomme toimia, jotta koulu olisi turvallinen ja miellyttävä paikka aivan jokaiselle lapselle ja nuorelle.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Monet tarvittavista toimista ovat oikeastaan aika yksinkertaisia ja monissa kouluissa toimeen on jo tartuttu. Tasa-arvoisessa koulussa oppimateriaalit ovat totuudenmukaisia. Kaikki ihmiset eivät ole heteroita tai esimerkiksi sukupuoli-identiteetiltään tyttöjä tai poikia. Myöskään oppimateriaalien ei tule näin olettaa. 

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ja heidän perheitään tuetaan yksilöllisin ja oikea-aikaisin palveluin. Kouluissa tämä tarkoittaa esimerkiksi asiantuntevien ja helposti saavutettavien kouluterveydenhuollon ja kuraattorien palveluiden varmistamista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville, jotta he saavat tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut. 

Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjen koulukiusaamiseen puuttumiseksi täytyy kehittää tehokkaat välineet. Tällä hetkellä kiusaamisen juurisyitä saattaa jäädä huomaamatta, koska kouluterveyskysylyissä ei usein kysytä homo- tai transfobisuudesta. Koulukiusaamisen vastaisissa ohjelmissa tulee ottaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt nykyistä merkittävästi paremmin huomioon ja opettajia on koulutettava tekemään kouluista heille turvallisia ympäristöjä.

Oikeus oppia turvallisessa ympäristössä kuuluu aivan jokaiselle lapselle ja nuorelle. Kun kymmenet, jopa sadat tuhannet ihmiset marssivat huomenna seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta, he lähettävät vahvan ja tarpeellisen viestin siitä, että meidän Suomessamme ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja syrjinnälle asetetaan nollatoleranssi. Pidetään yhdessä huolta, että vähemmistöjen oikeudet eivät jää vain Pride-viikon asiaksi. 

Toivon että Pride auttaa meitä jokaista muistamaan ympäri vuoden, että ihmisoikeudet eivät ole asia josta huolehditaan kouluissa “jos jää aikaa” tai “jos tarvetta ilmenee”. Jokaisen oppilaan oikeus turvalliseen kouluympäristöön ja sitä tukeva ihmisoikeuskasvatus on tasa-arvoisen ja laadukkaan suomalaisen peruskoulun kova ydin. Sen turvaaminen on kaikkien aikuisten velvollisuus.

Li Andersson
opetusministeri

Koulutus Li Andersson