FI SV

Korkeakouluille uusi rahoitusmalli

Opetus- ja kulttuuriministeriö 17.1.2019 13.32
Tiedote

Valtioneuvosto hyväksyi 17. tammikuuta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit sopimuskaudelle 2021–2024. Ehdotukset uusiksi rahoitusmalleiksi valmisteltiin laajapohjaisessa työryhmässä, jossa mukana olivat korkeakoulut, henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät. Jatkuvan oppimisen rahoitusosuudet korkeakouluille vahvistuvat merkittävästi.

Rahoitusmallien uudistaminen on osa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoa. Vision tavoitteena on nostaa koulutustasoa, lisätä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia korkeakouluissa sekä lisätä panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

– Rahoitusmalliesitykset on valmisteltu aiempaa laajapohjaisemmin ja lähes yksimielisen työryhmän esityksen pohjalta. Asiasta on nyt käyty myös laaja yhteiskunnallinen keskustelu, ja lausuntopalaute on kuultu. Haluan kiittää työryhmiä arvokkaasta työstä, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

OECD:n Education at a Glance 2018 -julkaisun mukaan Suomi käyttää vertailumaista toiseksi eniten julkista rahaa korkeakoulutukseen suhteessa bruttokansantuotteeseen.

– Suomen tavoitteena on oltava, että olemme maailman osaavin kansakunta. Tulevaisuus vaatii enemmän osaamista. Siksi korkeakoulujen rahoituksen korkea taso on turvattava. Rahoitusmalli on työkalu tuon rahoituksen jakamiseen laadun ja vaikuttavuuden perusteella. Uusissa rahoitusmalleissa myös jatkuvan oppimisen painoarvo vahvistuu merkittävästi, yliopistoissa se jopa yli kaksinkertaistuu, sanoo opetusministeri.

Rahoitusmallit tulevat voimaan 1.1.2021 ja ne otetaan käyttöön sopimuskaudelle 2021-2024. Uusilla rahoitusmalleilla luodaan kunkin korkeakoulun strategiselle kehittämiselle ja tulevaisuussuuntautuneelle pitkäjänteiselle uudistumiselle nykyistä vahvemmat kannusteet. Korkeakoulujen strategiat ja niihin pohjautuva strategiarahoitus valmistellaan vuorovaikutteisessa ja avoimessa prosessissa. Tämän lisäksi hallituksen asettamilla korkeakoulupoliittisilla tavoitteilla on oma rahoitusosuus.

Näin korkeakoulujen rahoitus muuttuu

Tutkintojen osuutta ammattikorkeakoulujen rahoituksessa kasvatetaan 56 prosenttiin (nyk. 40 %) ja yliopistojen rahoituksessa 30 prosenttiin (nyk. 19 %). Tutkinnoissa huomioidaan jatkossa alakohtaisia eroja, nopeampaa valmistumista ja korkeakoulupaikkojen tehokkaampaa käyttöä. Yliopistojen tutkimuksen kokonaisrahoitusosuus kasvaa yhdellä ja ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan kokonaisrahoitusosuus kahdella prosenttiyksiköllä. Jatkuvan oppimisen, työllistymisen ja kansainvälistymistä tukevan kilpaillun rahoituksen sekä yliopistojen julkaisujen kannusteita vahvistetaan.

Jatkuvan oppimisen osuus rahoitusmalleissa kasvaa: osuus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa on 9 prosenttia (nykyisin 5 %) ja yliopistojen mallissa 5 prosenttia (nykyisin 2 %). Tästä osa kohdennetaan yhteistyöopintojen perusteella, mikä korostaa korkeakoulujen välistä yhteistyötä, osaamista vahvistavaa profiloitumista ja työnjakoa sekä joustavan koulutustarjonnan kehittämistarvetta. Jatkuva oppiminen sisältää jatkossa avoimen korkeakoulutuksen, erikoistumiskoulutusten, erillisten opintojen sekä ammattikorkeakoulujen osalta maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opintopisteet.

Yliopistojen rahoitusmallissa strategiaperusteisen rahoituksen osuus kasvaa 15 prosenttiin (nykyisin 12 %). Ammattikorkeakoulujen strategiarahoituksen prosenttiosuus säilyy entisellään 5 prosentissa (työryhmän esityksessä 8 %). Lisäksi lausuntopalautteen pohjalta toisen samantasoisen tutkinnon kertoimeksi määriteltiin 0,7 (työryhmän esityksessä 0,5), jotta mahdollisuudet alan vaihtamiseen ja jatkuvaan oppimiseen tulevat paremmin huomioiduiksi.

Malliin sisältyy siirtymäsäännös, jonka mukaan vuosien 2021 ja 2022 rahoitusta laskettaessa yksittäisen korkeakoulun rahoitus, joka ei sisällä strategiaperusteista rahoitusosuutta, voi vähentyä yhteensä enintään 3 prosenttia rahoitusvuonna verrattuna edellisvuoden tasoon.

Rahoitusmalleissa otetaan käyttöön alakohtaiset erot huomioon ottavat kertoimet. Lausuntopalautteen perusteella ammattikorkeakouluissa muotoilun ja yliopistoissa biologian, maantieteen ja ympäristötieteen koulutusalat siirrettiin korkeamman kustannuskertoimen ryhmään.

Päätösmuistio(julkaistaan pian istunnon jälkeen)

Työryhmän esitys Luovuutta, dynamiikkaa ja toimintamahdollisuuksia - ehdotus ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmalleiksi vuodesta 2021 alkaen

Lisätietoja:

  • Erityisavustaja Emmi Venäläinen, p. 044 281 1234
  • Erityisavustaja Daniel Sazonov, p. 045 1296812
  • Kansliapäällikkö, rahoitusmalleja valmistelleen työryhmän pj. Anita Lehikoinen, p. 0295 330 182
  • Ylijohtaja Tapio Kosunen, p. 0295 330 440
  • Hallitusneuvos Laura Hansen, p. 0295 330 098
  • Hallitusneuvos Matti Sillanmäki, p. 0295 330 193

***

Rahoitusmallien uudistaminen on osa Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoa. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä korkeakoulut ja tiedelaitokset julkistivat lokakuussa 2017 yhteisen vision ”Ehdotus Suomelle: Suomi 100+”. Laajapohjaisesti hyväksytyssä visiossa tavoitteeksi asetetaan muun muassa tki-intensiivisyyden vahvistuminen Suomessa, jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien parantaminen korkeakouluissa sekä se, että vähintään 50 % ikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon.