Valtiosihteeri Martti Hetemäki haluaa nuoret miehet töihin jotta syntyvyys nousisi

”Perheen perustaminen ja lasten hankkiminen ei näytä olleen kiinni naisten köyhyydestä", sanoo valtiovarainministeriön valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki.

Valtiosihteeri Martti Hetemäellä on ratkaisu syntyvyyden nostamiseen Suomessa: nuoret, työvoiman ulkopuolelle sysätyt miehet pitää saada töihin.

Tämä johtopäätös yllätti valtiosihteerin itsensäkin, kun hän alkoi tutkia tilastoista eri tekijöiden vaikutuksia syntyvyyteen.

– Oletin, että sillä olisi ollut tekemistä naisten heikossa asemassa olemisen kanssa. Mutta syy näyttikin olevan miesten tilanne, Hetemäki sanoo. Hetemäki sanoo, että asiaa pitää vielä tutkia rekisteriaineistosta ja hakea köyhyyden ja syntyvyyden laskun välistä kausaliteettia – ”eikä se ole edes vaikeaa.

Kansallisen lapsistrategian valmistelun yksi iso taustatekijä on syntyvyyden lasku. Usein esitettyjä ratkaisuja ovat lapsipoliittiset toimet – esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittaminen, perhe-etuuksien parantaminen ja isien nykyistä pidemmät perhevapaat. Nämä ovat tärkeitä osatekijöitä, mutta eivät Hetemäen mielestä pureudu juurisyyhyn.

Syyn löytääksemme pitää hieman tutkia tilastoja. Syntyvyys Suomessa on kääntynyt yllättävään laskuun. Se näyttää korreloivan miesten työllisyysasteen rajun laskun kanssa. Työttömyyden takana on miesten naisia huonompi koulutustaso. Työttömyys taas johtaa köyhyyteen, joka vie halut perustaa perhe.

Neljännes miehistä ja naisista parhaassa työiässä olevista on poissa työelämästä. Se on huikea luku.

Työllisyysaste Suomessa on noussut, mutta Hetemäki löytää tilastoista hurjan ja merkityksellisen yksityiskohdan: parhaassa työiässä olevien miesten työllistymisessä Suomi on OECD-maiden neljänneksi huonoin.

– Neljännes miehistä ja naisista parhaassa työiässä olevista on poissa työelämästä. Se on huikea luku. Naisten työllisyysluku ei ole OECD-vertailussa matala, mutta miesten on, Hetemäki sanoo.

Hän päätyy yllättävään johtopäätökseen:

– Perheen perustaminen ja lasten hankkiminen ei näyttäisi olevan kiinni naisen köyhyydestä. Nuorten naisten köyhyys on muuttunut vain vähän verrattuna nuorten miesten köyhyyteen.

Niistä 20–59-v. miehistä, joilla on lapsia, 9,9 prosenttia ei ollut töissä v. 2016. Niistä, joilla ei ole lapsia, 27 prosenttia ei ollut töissä.  25–34-vuotiailla miehillä köyhyys kolminkertaistui 2000–2015. Syy-seuraussuhteiden ketju menee Hetemäen mielestä näin:

– Jos ajatellaan lapsia ja työelämän ulkopuolelle jäämistä, todennäköinen kausaalisuus on tämä: lapset eivät aiheuta työttömyyttä ja köyhyyttä, vaan se, että jos olet työtön, olet todennäköisemmin köyhä, ja silloin näkymäsi perustaa perhe ovat huonommat kuin jos et olisi köyhä, Hetemäki sanoo.

Näkemys on ajankohtainen ja arkakin. Työllisyysasteen nostamisen keinoista on kiistelty vuosia. Yleensä syyksi mainitaan hyvinvointipalveluiden rahoituksen varmistaminen. Verotulot kasvavat, kun enemmän ihmisiä käy töissä. Nyt keskusteluun tulee uusi, aiempaa kauaskantoisempi argumentti: matala työllisyysaste tuottaa pieniä ikäluokkia ja vaarantaa hyvinvointipalvelujen rahoituksen vuosikymmeniksi.

Ratkaisuiksi työllisyysasteen nostamiseen on esitetty esimerkiksi Tanskan ja Ruotsin kaltaisia aktivointimalleja. Ruotsissa on käytössä aktivitetsstöd-malli, jossa työttömän on käytävä päivittäin aktivoimistoimenpiteessä, esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa.

– Muissa Pohjoismaissa työttömän osallistuminen työhön tai aktiivitoimiin on velvoittavampaa. Tämä on hieman paternalistinen lähestymistapa, mutta on pidettävä huolta että aktiivisuutta ylläpidetään tavalla tai toisella, eikä kukaan jää palvelujen ulkopuolelle. Tanskassa työtöntä aktivoidaan jatkuvasti, jolloin moni menee mieluummin töihin.

Ratkaisu työllisyyteen ei välttämättä ole tukien leikkaus.

– Ruotsissa ja Tanskassa työttömyysturva on verrattain hyvä. Ero Suomeen on siinä, että aktiivitoimet ovat velvoittavia ja varsin kattavia tukien menettämisen uhalla. Suomessa työmarkkinatuelta toimeentulotuelle jääminen tarkoittaa käytännössä usein, että tuet pysyvät ennallaan mutta aktivointitoimenpiteet loppuvat.

- Ruotsin ja Suomen evidenssi viittaa siihen, että jos ollaan huolissaan lasten määrän kehityksestä yksi tekijä, josta voisi hakea ratkaisua, on työllisyyskehitys. Evidenssi on heikkoa vahvempi, ja selitys järkeenkäypä: jos olet köyhä, on perheen perustaminen vaikeampaa. Mutta tälle tulokselle pitää hakea vahvistus vielä rekisteriaineiston perusteella.

Jos syntyvyyden laskun syynä on köyhyys, eikö syntyvyyttä voi lisätä antamalla köyhille rahaa.

- Rahaa pitäisi antaa aika paljon, mutta tuskin sekään korvaisi ansiotulojen merkitystä. Meillä sekä työttömien ja työllisten köyhyysaste oli v. 2016 EU-maiden matalin.Työttömien ja työllisten köyhyysasteen ero on kuitenkin huikean suuri. Pitäisi lykätä aika paljon rahaa, että ero kaventuisi. Vasta työllisyys tuonee sellaisen tulotason, jonka moni ehkä katsoo lasten ja perheen kannalta olevan riittävä.

Toisin sanoen perheen perustamista nuorten miesten keskuudessa näyttäisi lykkäävän suhteellinen köyhyys, johon paras lääke ei ole tuet vaan työ.

Hetemäen vastaus tuo lapsistrategian valmisteluun uusia sävyjä.

- Tämä ei ole ehkä hyvä vastaus lapsistrategian valmistelussa, jossa haetaan lapsipolitiikan toimia. Ajatus työllisyyden nostamisesta tulee ulkopuolelta, mutta väitän, että se on kohtalaisen voimakas toimenpide syntyvyyteen kunhan tulos on vahvistettu rekisteriaineistojen perusteella.

***

Jos saisin päättää…

Sarjassa ohjausryhmän jäsenet kertovat, minkä yhden asian he nostaisivat Lapsistrategiaan.