Osaamisen tulevaisuuspaneeli:
Jatkuvan oppimisen rahoitusmallin uudistaminen tarpeen

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen nimittämä Osaamisen tulevaisuuspaneeli julkisti toisen kannanottonsa. Kannanoton aiheina ovat jatkuvan oppimisen rahoitus sekä teknologian hyödyntäminen syrjäytymisen ehkäisyssä.

Koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen investoidaan Suomessa vuosittain lähes 20 miljardia euroa. Summa koostuu sekä julkisista että yksityisistä panostuksista.

Osaamisen tulevaisuuspaneelin mukaan oikein kohdennetun ja läpinäkyvän julkisen rahoituksen rinnalle tarvitaan vahvempaa panostusta yksityiseltä sektorilta, erityisesti yrityksiltä.

– Jatkossa meidän jokaisen on otettava suurempi vastuu osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Tämän tueksi yhteiskunnan on tarjottava palveluita, kannusteita ja ohjausta, sanoo paneelin puheenjohtaja, työelämäprofessori Anne Brunila.

Rahoituksen monet virrat yhteen

Koulutukseen suunnattu rahoitus tulisi koota yhteen ja ohjata opiskelijoille ja koulutuksen järjestäjille omina virtoinaan. Rahoituksen jakautumisessa tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon aikuisväestö, paneeli ehdottaa.

Koulutuksen julkisia rahoittajia ovat valtio ja kunnat. Raha kanavoituu koulutuksen järjestäjille eri ministeriöiden kautta. Lisäksi rahoituslähteitä ovat yritykset, säätiöt, työeläkevakuuttajat ja vakuutusyhtiöt sekä oppijat itse.

Oppijalle rahoitusmuotoja ovat esimerkiksi opintotuki, apurahat, työnantajan maksama palkka henkilöstön kouluttautumisen ajalta, aikuiskoulutustuki, vuorottelukorvaus sekä verovähennykset esimerkiksi opintolainasta.

Opinnot ja rahoitus pitäisi löytää yhdestä paikasta

Paneelin mukaan työvoimakoulutus olisi nivottava vahvemmin osaksi jatkuvaa oppimista. Nykyään työttömyyttä ratkotaan vaiheessa, jossa yksilö on jo työtön. Tämän sijaan tulisi keskittyä työttömyyden ehkäisemiseen.

Suomessa pitää pyrkiä kohti mallia, jossa oppija löytää jatkuvan oppimisen ajantasaisen tarjonnan ja sen rahoituksen yhdestä paikasta, paneeli arvioi.

Teknologiaa hyödynnettävä syrjäytymistä ehkäisten

Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen alkavat yhteiskunnassa varhain, ja esimerkiksi erot nuorten välillä kasvavat nopeasti. Erityisesti jatkuvan oppimisen osalta koulutusjärjestelmä tavoittaa parhaiten ne, joilla koulutusta ja valmiuksia on jo ennestään.

Teknologian tukema oppiminen on paneelin mukaan ainoa realistinen tapa selvitä jo käynnissä olevasta koulutushaasteesta. Teknologian avustamaa oppimista on kuitenkin tutkittava, jotta saadaan paremmin selville, millaisissa tilanteissa teknologia aidosti palvelee oppimista.

Teknologian avustamassa oppimisessa, kuten jatkuvassa oppimisen edistämisessä yleensä, on varjeltava tarkoin tasa-arvon toteutumista ja pyrittävä vähentämään eriarvoisuutta.

– –

Osaamisen tulevaisuuspaneeli asetettiin syksyllä 2017 ja se työskentelee kevääseen 2019. Paneelin puheenjohtaja on työelämäprofessori Anne Brunila. Muita jäseniä ovat tietokirjailija Cristina Andersson, Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen, valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki, Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri, Oulun yliopiston professori Sanna Järvelä, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja, toimitusjohtaja Esko Kilpi, Sitran ennakointi- ja strategiajohtaja Paula Laine, opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, Tampereen kaupungin pormestari Lauri Lyly, Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen, ETLAn tutkimusjohtaja Petri Rouvinen sekä Aalto-yliopiston professori Riitta Salmelin.

Lisätietoja:
- paneelin puheenjohtaja Anne Brunila, puh. 040 081 3952
- paneelin sihteeri, opetusneuvos Matti Kajaste (OKM), puh. 0295 330378

Jatkuvan oppimisen rahoitus ja teknologian mahdollisuudet Suomessa (11.10.2018)

Tulevaisuuspaneelin ensimmäinen kannanotto (13.3.2018)