Istuminen ja muu paikallaanolo täyttävät suomalaisten päivän

Opetus- ja kulttuuriministeriö 6.9.2018 9.36
Tiedote
Istuminen ja muu paikallaanolo täyttävät suomalaisten päivän
Kuva: Elena Nichizhenova / mostphotos.com

Tuoreessa Liikuntaraportissa on kuvattu suomalaisten liikemittarilla mitattua fyysistä aktiivisuutta ja paikallaanoloa sekä fyysistä kuntoa. Objektiivisia tuloksia on kerätty useista eri väestötutkimuksista muutaman viime vuoden ajalta. Liikuntaraportti luovutettiin ministeri Sampo Terholle 6. syyskuuta.

Raportin keskeiset tulokset osoittavat, että suomalaiset aikuiset olivat valveilla vajaat 15 tuntia vuorokaudesta. Suurimman osan tästä ajasta he olivat paikallaan istuen tai makuuasennossa. Liikkumisesta suurin osa oli teholtaan kevyttä. Reippaaseen tai rasittavaan liikkumiseen käytettiin vain alle tunti.

Keskimäärin viidesosa tutkimuksen osallistujista toteutti kestävyysliikuntasuosituksen eli harrasti kestävyystyyppistä liikuntaa ainakin kolmena päivänä viikossa yhteensä vähintään kaksi ja puoli tuntia siten, että yksittäinen liikuntakerta kesti vähintään 10 minuuttia. Terveyskuntotestien tulokset olivat keskimäärin paremmat miehillä kuin naisilla ja nuoremmilla ikäryhmillä kuin vanhemmilla.

Raportissa kuvataan myös ensimmäistä kertaa Suomessa väestötasolla liikemittarilla mitattuja muutoksia työikäisten liikkumisessa ja paikallaanolossa.

- Tulokset kertovat, että muutokset liikkumisessa ja paikallaanolossa tapahtuvat väestötasolla suhteellisen hitaasti, vaikka yksittäiset henkilöt tekevätkin merkittäviä muutoksia arjessaan, UKK-instituutin erikoistutkija Pauliina Husu toteaa.

Lapset ja nuoret puolestaan olivat paikallaan istuen tai makuulla keskimäärin puolet valveillaoloajastaan ja liikkuivat vähintään reippaasti vajaat kaksi tuntia päivässä. Paikallaanolon aika lisääntyi iän myötä, ja arkipäivinä liikuttiin enemmän kuin viikonloppuisin. Vähän liikkuvilla lapsilla merkittävä osa liikkumisesta arkisin tapahtui koulupäivän aikana.

Liikkumista kuvataan raportissa lisäksi tuntitasolla. Tuntitieto antaa merkittävästi tarkemman kuvan siitä, mihin aikaan päivästä suomalaiset liikkuvat ja milloin eri-ikäisten liikkumista voisi erityisesti lisätä. Erityisesti vähän liikkuvilla lapsilla ja nuorilla suuri osa arkipäivän liikkumisesta kertyi koulussa. 60 vuotta täyttäneillä päivän aktiivisin hetki sijoittui puolenpäivän aikaan, mutta keski-ikäisillä aikuisilla näkyi myös toinen aktiivisuuspiikki alkuillan tunteina. Istuminen ja muu paikallaanolo sen sijaan jakautui tasaisemmin päivän ajalle ja sitä oli kaikilla ikäryhmillä runsaasti.

- Tuntitieto on erinomainen lisä esimerkiksi erilaisia liikkumisen edistämisen toimenpiteitä suunnitteleville toimijoille, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari pohtii.

- Keskeiset julkishallinnon toimenpiteet väestön fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen tullaan kirjaamaan laatuaan ensimmäiseen liikuntapoliittiseen selontekoon, joka tuodaan eduskunnan käsittelyyn vielä syksyn aikana. Liikuntaraportin kokoaminen tukee laadittavan liikuntapoliittisen selonteon tietotarpeita, sanoo ministeri Sampo Terho.

- Esimerkiksi Liikkuva Koulu, joka juuri budjettiriihessä tehdyn päätöksen mukaan laajenee Liikkuva Opiskelu -ohjelmaksi, sekä Kunnossa Kaiken ikää -ohjelmat ovat hyviä ja toimivia esimerkkejä liikunta-aktiivisuuden edistämisessä.

- Kun ensimmäinen Liikuntaraportti vuonna 2010 summasi suomalaisten liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta pelkän kyselytiedon perusteella, raportoidaan nyt tuloksia useista liikemittaria hyödyntäneistä väestötutkimuksista muutaman viime vuoden ajalta, Terho jatkaa.

Raportin taustaa

Raportissa on käytetty pohja-aineistoina Suomi 100 KunnonKartta-väestötutkimuksen alustavan aineiston lisäksi Terveys 2011 -tutkimuksen, Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH), LIITU 2016 -tutkimuksen sekä Puolustusvoimien ja Move!-mittausten aineistoja. Erona aikaisempiin katsauksiin tässä esitetyt liikkumisen ja paikallaanolon tiedot perustuvat objektiivisiin, liikemittareilla tehtyihin mittauksiin.

Loppuvuoden 2018 aikana UKK-instituutti tarkentaa ja täydentää raportissa esitettyjä alustavia tuloksia. Jatkossa selvitetään myös liikemittarilla mitatun liikkumisen, paikallaan­olon ja unen sekä fyysisen kunnon yhteyksiä terveyteen ja hyvinvointiin sekä yhteiskunnalle aiheutuviin kustannuksiin. Kevään 2018 aikana toteutettiin myös uusi LIITU-tutkimus, joka täydentää aikaisempaa liikemittareilla mitattua tietoa lasten ja nuorten liikkumisesta ja paikallaanolosta.

Ministeri Sampo Terhon haastattelupyynnöt: erityisavustaja Toni Ahva, p. 02953 30340

UKK-instituutin asiantuntijoiden haastattelupyynnöt: koulutus- ja kehittämisjohtaja, p. 044 288 2123, anne-mari.jussila@uta.fi / uktiedotus@uta.fi

Lisätietoja:

Tommi Vasankari, UKK-instituutti, p. 040 505 9157

Pauliina Husu, UKK-instituutti, p. 046 922 1832