ICILS: Suomalaistytöt poikia parempia monilukutaidossa ja ohjelmoinnillisessa ajattelussa

Opetus- ja kulttuuriministeriö 5.11.2019 12.03
Tiedote

Suomen kahdeksasluokkalaiset sijoittuvat neljänneksi kansainvälisessä nuorten monilukutaidon tutkimuksessa (ICILS), johon otti osaa 14 maata ja aluetta. Samalla tarkasteltiin ohjelmoinnillisen ajattelun osaamista, jossa suomalaisnuoret sijoittuivat yhdeksän maan joukossa kolmannelle sijalle. Tutkimus osoittaa, että Suomessa tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen opetuksessa ei jakaudu tasaisesti ja perheen sosioekonominen tausta selittää osaamistasoa.

Monilukutaidon arvioinnissa erinomaisen tason saavutti 30 prosenttia oppilaistamme. Toisaalta heikko monilukutaidon taso oli 28 prosentilla oppilaista, ja heistä enemmistö oli poikia. Heikosti osaavilla on hyvin puutteelliset taidot navigoida tietoverkoissa. Heillä on vaikeuksia löytää, arvioida ja hyödyntää tietoa tai tuottaa sisältöjä muille jaettavaksi. Tällaiset henkilöt ovat vaarassa syrjäytyä niin opinnoissa, työelämässä kuin yhteiskunnassa yleensäkin, sillä yhä useammin tieto- ja viestintäteknologian peruskäyttötaidot ovat edellytys osallistumiselle.

– Heikoimmin osaavilla oppilailla on todennäköisesti vaikeuksia esimerkiksi löytää ja täyttää erilaisia lomakkeita verkossa. Merkittävä osa yhteiskunnan palveluista ja velvoitteista on siirtynyt verkkoon, kuten vaikkapa tukien hakeminen tai veroilmoituksen täyttäminen, sanoo tutkimuksen kansallinen koordinaattori Kaisa Leino Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta. 

Ainoastaan Suomessa tytöt hallitsivat poikia paremmin ohjelmoinnillisen ajattelun tehtävät 

ICILS-tutkimuksessa tarkasteltiin monilukutaidon osaamisen lisäksi ohjelmoinnillista ajattelua. Ohjelmoinnillisessa ajattelussa kyse ei ole suoraan ohjelmoinnista, vaan taidosta jakaa ongelma pienempiin osiin ja lähteä hakemaan ratkaisua sitä kautta. Suomi oli ainoa tutkimuksessa mukana ollut maa tai alue, jossa tyttöjen pistemäärän keskiarvo oli korkeampi kuin poikien.

-Suomessa oli myös todella taitavia poikia. Erinomaisissa osaajissa ei tilastollisesti ollut eroa tyttöjen ja poikien välillä. Toisaalta heikkojen osaajien joukossa oli enemmän poikia kuin tyttöjä. Tämä on vahva viesti tytöille lähteä rohkeammin tavoittelemaan teknologia-alan ammatteja, Leino toteaa.

Monilukutaidon sisältöjä opitaan käytännön kautta

Tutkimuksessa tarkasteltiin monilukutaitoa verkkoympäristössä eli sitä, miten oppilas osasi hakea tietoa, muokata sitä ja tuottaa siitä uusia tekstikokonaisuuksia, joihin liittyi myös kuvia. Yhtenä osa-alueena oli myös tiedon viestiminen verkossa. Oppilaiden mukaan he olivat pääasiassa oppineet itse, kuinka internetissä viestitään ja miten tietoa etsitään. Oppilaiden ja opettajien vastauksista kävi ilmi, että tiedon hakua painotettiin koulussa enemmän kuin tiedon arviointia. Suomalaisopettajien painotus erilaisiin monilukutaidon sisältöihin oli osallistuneiden maiden ja alueiden vähäisintä. Opettajien kiinnostus hyödyntää tietoteknologiaa opetuksessa vaihteli kuitenkin suuresti.

Tutkimuksen mukaan suurimmat esteet hyödyntää teknologiaa opetuksessa olivat opetuskäyttöön tarkoitettujen tietokoneiden vähyys, tuntien valmisteluajan riittämättömyys sekä riittämättömät kannustimet opettajille. Kaikkein merkittävimmäksi ongelmaksi nimettiin kuitenkin opettajien tieto- ja viestintäteknisten taitojen puute.

Perheen merkitys korostuu tutkimuksessa. Vanhempien koulutus ja ammattiasema sekä tietokoneiden ja kirjojen määrä kotona olivat yhteydessä oppilaiden osaamistasoon. Hyvin koulutetut vanhemmat tukivat lapsiaan enemmän digitaitojen oppimisessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistämässä toimenpiteitä, joilla kehitetään lasten ja nuorten ohjelmoinnin, medialuku- ja TVT-taitoja koulussa ja vapaa-ajalla sekä tuetaan laaja-alaisten oppikokonaisuuksien opetusta.  Perusopetuksen tulee antaa lapsille ja nuorille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Tällaisia ovat mm. niin opinnoissa kuin työelämässä edellytettävät medialuku- ja tieto- ja viestintätekniikan taidot. Nämä taidot ovat myös keskeisiä kansalaistaitoja, joiden tulisi toteutua perusopetuksesta lähtien mahdollisimman tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti.

- - - - - - -

  • ICILS-tutkimuksessa (International Computer and Information Literacy Study) tarkasteltiin kahdeksannen luokan oppilaiden monilukutaitoa ja ohjelmoinnillista ajattelua. Tehtävät koostuivat tietokoneilla toteutettavista tehtäväkokonaisuuksista, joissa oppilaiden piti hakea, arvioida, tuottaa ja viestiä tietoa sekä ratkaista ohjelmoinnillisia ongelmanratkaisutehtäviä.
  • Arviointiin osallistui Suomessa 145 koulua, 2 546 oppilasta ja 1 853 opettajaa. Oppilaiden tekemän arviointikokeen lisäksi tietoa kerättiin kyselyillä oppilailta, opettajilta, rehtoreilta ja koulujen tieto- ja viestintäteknologian vastuuhenkilöiltä.
  • Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Lisätietoja:

  • Yliopistotutkija Kaisa Leino, p. 040 805 4810, [email protected]
  • Kehittämispäällikkö Tero Huttunen (OKM), puh 0295 330 219
  • Opetusneuvos Tommi Karjalainen (OKM), puh. 0295 330 140

Tutkimusraportti ja tallenne tulosten julkistustilaisuudesta ovat saatavilla ICILS-tutkimuksen verkkosivuilla 

Koulutus Yleissivistävä koulutus