Huomioita ja huomautuksia

Huomioita ja huomautuksia –sarja esittelee suppeita ja laajempia, ajankohtaisia tai muuten kiinnostavia aiheita kansainvälisen koulutuspolitiikan ja koulutuksen kansainvälisen vertailun maailmasta.

Miten tytöillä ja pojilla menee koulun jälkeen?
- Vielä osaamisen sukupuolierosta PISAn ja PIAACin valossa

Sukupuolten välillä on varsin suuria eroja oppimistuloksissa niin PISA:ssa kuin PIAAC:ssakin. Sukupuolierot osaamisen eri osa-alueilla näyttävät olevan yhteydessä tiiviissä yhteydessä toisiinsa eikä mikään maa saavuta pientä sukupuolieroa kaikilla osaamisalueilla. Sukupuolierojen yhteys eri osa-alueilla näyttää säilyvän nuoruudesta aikuisuuteen, mutta vaikka nuorilla (PISA) tyttöjen lukutaito on olennaisesti poikia parempi, on naisten etumatka lukutaidossa kadonnut jo nuorilla aikuisilla (PIAAC).

Kuten aiemmassa kirjoituksessa todettiin, nuorten osaamisen sukupuolierot eri osaamisalueilla näyttävät olevan varsin vahvasti yhteydessä toisiinsa. Lukutaidossa sukupuoliero tyttöjen hyväksi on suurin ja matematiikassa pienin, eikä yksikään maa saavuta pieniä sukupuolieroja kaikilla kolmella PISAn osa-alueella, lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Jotkut maat saavuttavat tilanteen, joissa eri osaamisalueiden sukupuolierot menevät eri suuntaan. Näissä maissa sukupuolten kokonaisosaaminen on varsin samalla tasolla, mutta tytöt menestyvät hieman poikia paremmin lukutaidossa ja pojat tyttöjä paremmin matematiikassa ja luonnontieteissä.

Sukupuolierojen yhteys yli osaamisalueiden ei rajoitu nuoriin ja PISA-tutkimukseen, vaan näkyy myös aikuisilla. Jos tarkastellaan sukupuolieroa ikäryhmittäin ja maittain aikuisten osaamistutkimus PIAACissa, ovat osaamisen sukupuolierot numerotaidossa ja lukutaidossa vastaavassa suhteessa toisiinsa kuin sukupuolierot matematiikassa ja lukutaidossa PISAssa.

Suomalaisittain kiinnostavaa on, että 25-34-vuotiaat ja 35-44-vuotiaat sijoittuvat sukupuolierojen osalta hyvin lähelle toisiaan lähelle pistettä, jossa miehillä on noin 5 pistettä naisten numerotaitoa parempi numerotaito ja noin 10 pistettä naisten lukutaitoa heikompi lukutaito. Sen sijaan 16-24-vuotiaat sijoittuvat hyvin lähelle 45-54 ja 55-65-vuotiaita (lukutaito miehillä hyvin lähellä naisten lukutaitoa, miesten numerotaito yli 10 pistettä naisten numerotaitoa parempi).

PIAACin tuloksissa sukupuolierot ovat vastaavalla tavalla yhteydessä toisiinsa kuin PISAssa. Sen sijaan kokonaisuutena tarkastellen osaamisen sukupuoliero näyttää aivan erilaiselta kuin PISAssa. Siinä, missä PISAssa osaamisen sukupuoliero kokonaisuutena oli miesten eduksi vain hyvin harvassa maassa, on se PIAACissa miesten eduksi lähes kaikissa maissa ja ikäryhmissä.

 

Tätä voitaisiin pitää merkkinä siitä, että naisten asema koulutusjärjestelmässä ja yhteiskunnassa on parantunut asteittain, mutta historiallisesti heikompi asema näkyy yhä sukupuolten osaamiserossa vanhemmissa ikäryhmissä. Tämä ei kuitenkaan näytä pitävän paikkaansa.

Tytöt ovat menestyneet koulussa poikia paremmin jo pitkään ja hyvin monissa maissa. Tämä on näkynyt myös koulutukseen hakeutumisessa ja valtaosassa kehittyneitä maita naiset ovat jo miehiä koulutetumpia, erityisesti nuorissa ikäluokissa.

Sama kuva tulee näkyviin kun katsomme hieman tarkemmin PIAACin nuorinta ikäryhmää, 16–2 4-vuotiaita. Sukupuolierot ovat yhteydessä toisiinsa hyvin samalla tavalla kuin PISAssa, mutta miesten lukutaito on puolessa maita naisten lukutaitoa parempi.

 

PIAACin 16-24-vuotiaat ovat syntyneet vuosina 1988-1996, joten he ovat ehtineet osallistua PISA-tutkimuksen kierroksiin 2003, 2006 ja 2009. PIAACin tuloksia voidaankin suuntaa antavasti verrata PISA-tuloksiin, vaikka PIAACin numerotaito ei sisällisesti täysin vastaa PISAn matematiikkaa eikä PIAACin lukutaito PISAn lukutaitoa.

Vuosien 2003-2009 PISA-tutkimuksissa sukupuolierot olivat yhteydessä yli osaamisaluerajojen kuten PIAACin nuorilla, mutta kaikissa PIAACiin osallistuneissa maissa tyttöjen lukutaito oli selvästi poikien lukutaitoa parempi ja poikien matematiikan osaaminen tyttöjen matematiikan osaamista parempi.

Sukupuolierojen yhteys osaamisen eri osa-alueiden välillä näyttääkin säilyvän nuoruudesta aikuisuuteen. Sen sijaan osaamisen sukupuolieron kokonaistaso, jos sellaisena pidetään eri osaamisalueiden sukupuolierojen summaa, näyttää voivan muuttua varsin olennaisestikin. Vaikka tyttöjen osaamisen taso on 15-vuotiaana valtaosassa maita merkittävästi poikia parempi, näyttää sukupuolten välinen ero tasaantuvan jo muutaman vuoden myöhemmin. Näin myös Suomessa.

Eron voimakasta tasaantumista voi pitää osin yllättävänäkin, koska 15-vuotiaiden oppimistulokset heijastuvat koulutukseen osallistumiseen ylemmillä koulutusasteilla. Suomessa tytöt ja naiset ovat voimakkaasti yliedustettuja lukiokoulutuksessa ja korkeakoulutuksessa. Poikien ja miesten osaaminen suhteessa naisiin siis paranee olennaisesti, vaikka naiset osallistuvat mitattuihin taitoihin painottuvaan yleissivistävään jppa korkeakoulutukseen olennaisesti poikia ja miehiä useammin.

Aleksi Kalenius
Kirjoittaja on koulutus- ja tiedepolitiikan erityisasiantuntija, sijoituspaikkanaan Suomen pysyvä edustusto OECD:ssa ja UNESCOssa.