Huomioita ja huomautuksia

Huomioita ja huomautuksia –sarja esittelee suppeita ja laajempia, ajankohtaisia tai muuten kiinnostavia aiheita kansainvälisen koulutuspolitiikan ja koulutuksen kansainvälisen vertailun maailmasta.

Perusasteen osaaminen ja taloudellinen kasvu

Koulutuksen taloustieteessä on pitkään oltu kiinnostuneita koulutuksen vaikutuksesta taloudelliseen kehitykseen. Koulutuksen ja talouskasvun yhteyden selvittämistä on vaikeuttanut se, että koulutuksen vaikutus työmarkkinoille on hidas ja pitkävaikutteinen kun taas talouskasvuun vaikuttavat hyvin monet tekijät. Saadut tulokset ovatkin riippuneet paljon käytetyistä menetelmistä.

Yleisesti koulutusta on mitattu saavutetun koulutuksen tasolla, koska koulutuksen laatua tai väestön osaamista ei ole voitu kattavasti mitata. Tässä suhteessa OECD:n tuottama tutkimus, ennen kaikkea PISA, on parantanut käytettävissä olevan aineiston määrää ja laatua. Pitkän ajan seuranta kasvun ja oppimistulosten yhteydestä perustuu yhä varsin pienestä kehittyneiden maiden joukosta kerättyihin tietoihin, mutta PISAn nykyinen laaja maajoukko tuottaa jo laajan poikkileikkausaineiston kasvun ja talouskasvun yhteyden tutkimiselle.

Tällä sektorilla ovat jo pitkään olleet aktiivisia Eric Hanushek ja Ludger Wössmann, joilta on ilmestynyt tuore OECD-raportti: " Universal Basic Skills – What Countries Stand to Gain" (PDF). Kyseinen raportti oli myös tärkeä tausta-aineisto UNESCOn ja monien muiden YK-järjestöjen järjestämässä, Etelä-Korean Incheonissa pidetyssä, World Education Forumissa, jossa koottiin yhteen maailman koulutusyhteisön käsitystä koulutusta koskeviksi kestävän kehityksen tavoitteiksi.

Hanushek ja Wössmann osoittavat julkaisussaan, hyödyntäen pitkälti jo aiemmin käyttämäänsä metodologiaa (PDF), että talouskasvu on tiiviissä yhteydessä koulutuksen laatuun, jos koulutuksen laatua mitataan nuorten osaamistuloksilla. Näihin aiempiin tuloksiin kiinnitti huomiota myös koulutuksen talouden asiantuntijaryhmä (Tulevaisuuden peruskoulu PDF), joka työskenteli osana peruskoulun uudistamistyötä .



Raportti ei kuitenkaan keskity yhteyden esittelyyn, vaan etenee sen arvioimiseen, millaisia kasvuvaikutuksia eri maat voisivat saavuttaa jos matematiikan ja luonnontieteiden oppimistulokset nousisivat. Malli rajautuu matematiikkaan ja luonnontieteisiin, koska niissä kansainvälisiä osaamistulosvertailuja on tehty jo varhain, mikä mahdollistaa niiden kasvuvaikutuksen arvioinnin pitkällä aikavälillä. Mallissa ennustetaan erilaisten oppimistulosten muutosten vaikutusta pitkän aikavälin talouskasvuun. Ennustemallissa parannukset saavutetaan vuoteen 2030 mennessä, ja ennuste ulottuu vuoteen 2095, jolloin vuonna 2015 syntyneet saavuttavan ennustetun 80 vuoden eliniänodotteensa.

Hanushek ja Wössmann testaavat mallillaan miten kasvuun vaikuttaisi osaamistason nousu 25 pisteellä, sekä myös muita skenaarioita, kuten heikoimpien oppilaiden osaamisen nostamista yli 420 pisteen. PISA tutkimuksessa koko aineiston osaamisen keskiarvona on 500 pistettä ja noin 2/3 osallistujista sijoittuu 400 ja 600 pisteen väliin. On esitetty, että laskennallisesti noin 40 PISA-pistettä vastaa yhden vuoden aikana opittua.

Kuten on odotettavissa, osaamistason noususta saatava lisä talouskasvuun on suurin köyhimmissä ja matalimmin koulutetuissa maissa. Osaamistason nostolla oli kuitenkin merkittäviä taloudellisia vaikutuksia myös kehittyneissä maissa. Suomen kannalta Hanushekin ja Wössmannin tulokset ovat kaksinkertaisesti kiinnostavia. Ne antavat suuntaa-antavia vastauksia siitä, millaisia seurauksia oppimistulosten parantamisella voitaisiin saavuttaa. Samalla ne auttavat hahmottamaan, millainen taloudellinen lasku Suomen kokemasta oppimistulosten laskusta yhteiskunnalle koituu.

Suomelle 25 pisteen osaamistason nousu tuottaisi ennustemallin mukaan yhteensä 769 miljardin USD:n taloudellisen hyödyn, mikä vastaa noin 338 % Suomen tämänhetkisestä bruttokansantuotteesta, ja Suomen vuoden 2095 bruttokansantuote olisi noin 30 % korkeampi kuin ilman uudistusta.

Matematiikka oli PISA-tutkimuksen pääalueena vuosina 2003 ja 2012, millä välillä Suomen osaamistaso laski 25 pisteellä. Luonnontieteet ovat olleet pääalueena 2006 ja uudestaan 2015. Niiden osalta varmempaa tietoa osaamistason kehityksestä saadaan kun PISA 2015 tulokset julkaistaan joulukuussa 2016. Jos vuosien 2006–2012 trendi jatkuu, tulee myös luonnontieteiden osaaminen laskemaan 25-26 pistettä yhdeksässä vuodessa.

Suomen PISA-menestyksen heikkenemisen arviointi riippuu hieman siitä, mikä vuosi otetaan tarkastelun lähtökohdaksi. Lisäksi vertailuun vaikuttaa myös se, otetaanko huomioon eri osaamisalueiden (lukutaito, matematiikka, luonnontiede) asema tutkimuksen pääalueena. Valikoinnin välttämiseksi edellä on käytetty vain niitä vuosia, joina osaamisalue on ollut PISAn pääalueena. Sopivasti valitsemalla voidaan lasku saada näyttämään esitettyä jyrkemmältä tai loivemmalta.

Aleksi Kalenius
Kirjoittaja on koulutus- ja tiedepolitiikan erityisasiantuntija, sijoituspaikkanaan Suomen pysyvä edustusto OECD:ssa ja UNESCOssa.