Harkimon työryhmältä esityksiä lasten liikunnan harrastamisen kustannusten alentamiseksi

Opetus- ja kulttuuriministeriö 30.6.2016 10.28
Tiedote

Liikuntaharrastamisen kustannusten alentamista selvittänyt Leena Harkimon työryhmä luovutti esityksensä opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle. Työryhmä pitää tärkeänä, että kunnat, koulut, järjestöt ja seurat tekevät entistä läheisempää yhteistyötä ja luovat lapsille monipuolisia harrastusmahdollisuuksia.

- Jokaisella lapsella pitää olla mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen ja liikunnan iloon. Harrastaminen yhdessä muiden lasten kanssa on myös parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Tarvitaan uusia toimia, jotta harrastamisen kustannuksia saadaan alennettua, sillä kustannukset ovat vuosien aikana nousseet. Ne ovat monille perheille iso menoerä, toteaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Työryhmä pitää keskeisinä harrastamisen hintaan vaikuttavina tekijöinä talkootyön ja vapaaehtoistoiminnan verottomuutta, kuntien maksuttomia liikuntatiloja lapsille ja nuorille sekä seuratoimijoiden selkeiden pelisääntöjen laatimista. Eri lajien kilpailujärjestelmiä, olosuhde- ja laatuvaatimuksia sekä lisenssikäytäntöjä on mahdollista kehittää kustannuksia kohtuullistaen.

Harrastamisen kokonaiskustannukset koostuvat lukuisista yksittäisistä kulueristä, kuten jäsen-, lisenssi- ja turnausmaksuista, vaatetuksesta, välineistä ja matkustuskuluista. Eri liikuntamuotojen ja -tapojen kustannuksiin vaikuttaminen edellyttää työryhmän mukaan eri toimijoiden yhdensuuntaista politiikkaa ja toimenpiteitä.

Vuonna 2015 voimaantullut liikuntalaki nostaa esille yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen. Julkisia varoja kohdennettaessa on huolehdittava siitä, että on olemassa mahdollisuuksia harrastaa myös vähäisillä kustannuksilla. Pienituloisten perheiden lasten ja nuorten harrastaminen tulisi varmistaa kohdentamalla harrastuskuluihin toimeentulotukea valtakunnallisesti yhdenmukaisin periaattein.

Grahn-Laasosen mukaan kuntien vastuu lasten ja nuorten liikunnan edistämisessä on suuri. Grahn-Laasonen rohkaisee kuntia avaamaan koulujen tilat seurojen käyttöön ja tarjoamaan liikuntatilat maksutta lasten ja nuorten seuratoiminnan käyttöön. Myös valtiolla on tässä kehitystyössä merkittävä rooli. Työryhmän muistio osoittaa, että lasten ja nuorten harrastetoimintaan kohdennettavien valtionavustusten vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta on tarpeen arvioida.

- Liikuntalain mukaan kuntien tehtävänä on luoda hyvät olosuhteet liikkumiselle. Kuten työryhmän selvitys osoittaa, kunnat tukevat seuratoimintaa monin tavoin. Yli puolet Suomen kunnista ei tällä hetkellä peri lasten ja nuorten liikuntavuoroista lainkaan maksuja. Rohkaisen kaikkia kuntia toimimaan näin, toteaa Grahn-Laasonen.

Työryhmä suosittaa, että lajiliittojen kilpailujärjestelmiä kehitetään turnausmuotoisiksi ja että etenkin pienten lasten osalta kilpailutapahtumat järjestettäisiin lähiseudulla. Lisenssikäytäntöjä uudistamalla voitaisiin kannustaa monilajiseen harrastamiseen. Seurojen tulisi lisätä matalan kynnyksen harrastemuotoista liikuntaa, johon voi osallistua esimerkiksi kaksi kertaa viikossa, jolloin kustannukset eivät muodostu esteeksi harrastaa.

Vapaaehtoistoiminta on edelleen keskeinen voimavara harrastamisen kustannusten alentamisessa. Työryhmän mukaan vapaaehtoistoiminnan houkuttelevuutta tulee lisätä purkamalla tarpeetonta sääntelyä. Tietoisuutta työttömien mahdollisuudesta tehdä vapaaehtoistyötä työttömyysturvaa menettämättä on lisättävä.

Julkaisu

Lisätietoja:
- ylitarkastaja Sari Virta, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295 3 30377
- pääsihteeri Minna Paajanen, valtion liikuntaneuvosto, p. 0295 3 30239
- erityisavustaja Matias Marttinen (opetus- ja kulttuuriministerin haastattelupyynnöt), p. 044 269 3113
kärkihankkeet norminpurku