FI SV EN

Englanninkielinen ylioppilastutkinto etenee

Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.3.2018 11.18
Tiedote
Englanninkielinen ylioppilastutkinto etenee

Mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkinto suomen ja ruotsin lisäksi myös englannin kielellä etenee. Englanninkielinen ylioppilastutkinto palvelisi erityisesti englanninkielisessä tai kaksikielisessä perusopetuksessa ja lukio-opetuksessa olleita, suomalaisia paluumuuttajia, joiden vahvin akateeminen kieli on englanti sekä vanhempien työn vuoksi Suomeen muuttaneita nuoria, joilla englanti on ollut koulukieli.

Rehtori Harri Rinta-ahon ja dosentti Kati Mikkolan selvitys englanninkielisen ylioppilastutkinnon toteuttamisesta ja kustannuksista luovutettiin opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle perjantaina 9.3. Ministeri Grahn-Laasonen asetti selvityshenkilöt joulukuussa 2017.

– Englannin kieli on tieteen ja kansainvälisen kanssakäymisen yleiskieli. Suomi kansainvälistyy ja kansainvälinen vuorovaikutus lisääntyy.  Englanninkielisen lukiokoulutuksen kysyntä on myös kasvussa. Selvitys antaa hyvän pohjan viedä englanninkielistä ylioppilastutkintoa eteenpäin osana lukiouudistusta, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

– Mahdollisuus ylioppilastutkinnon suorittamiseen myös englannin kielellä tukee nuorten kansainvälistymisen mahdollisuuksia ja edistää Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien näkökulmasta.  Näin edistetään laajempaa tavoitetta koulutuksen kansainvälisyyden lisäämisestä, opetusministeri sanoo.

Selvityshenkilöiden esityksen mukaan tutkinnon rakenteen tulisi olla mahdollisimman samanlainen kuin suomen- ja ruotsinkielisessä tutkinnossa. Vähintään yhden kotimaisen kielen kokeen tulisi sisältyä myös englanninkieliseen ylioppilastutkintoon. Koevalikoiman tulisi vastata suomen- ja ruotsinkielistä tutkintoa.

Englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittaminen tulisi sitoa ensisijaisesti opetuskieleen, selvityshenkilöt esittävät. Alueellisen yhdenvertaisuuden ja opiskelijan edun takaamiseksi tutkinnon suorittaminen englanniksi tulisi kuitenkin mahdollistaa erillisen hakemuksen perusteella myös sellaisissa lukioissa, joissa ei ole mahdollisuutta tehdä lukio-opintoja englanniksi. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama toisen asteen koulutusvientiä selvittänyt työryhmä esitti vuonna 2016, että ylioppilastutkinnon mahdollisuudet vientituotteeksi ja siihen sisältyvät lainsäädännön muutostarpeet tulisi selvittää. Yhtenä vaihtoehtona oli ylioppilastutkinnon järjestäminen englanninkielellä. Englanninkielisen ylioppilastutkinnon käyttöönotto loisikin pohjaa uusille mahdollisuuksille lukiokoulutuksen koulutusviennissä.

Selvitys englanninkielisesti ylioppilastutkinnosta on osa hallituksen lukiouudistusta.  Englanninkielistä ylioppilastutkintoa on aiemmin kokeiltu kaksivaiheisesti kokeiluilla 1990-luvulla.

Hallitus on asettanut tavoitteeksi lisätä koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyttä. Hallituskaudella onkin toteutettu lukuisia toimia koulutuksen kansainvälisyyden vahvistamiseksi varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.  Valtioneuvoston yhteisen Talent Boost toimenpideohjelman avulla houkutellaan kansainvälisiä osaajia Suomeen sekä hyödynnetään heidän osaamistaan ja verkostojaan investointien houkuttelussa.

Helmikuun alussa Grahn-Laasonen kutsui suurten kaupunkien edustajat keskustelemaan kansainvälisen koulutustarjonnan lisäämisestä. Monet kaupungit ovatkin jo päättäneet lisätä vieraskielistä koulutustarjontaa voimakkaasti. Esimerkiksi Helsinki kaksinkertaistaa englanninkielisen opetuksen määrän nopealla tahdilla. Helsingin kaupungin kouluista viidessä on mahdollisuus suomi–englanti painotettuun opetukseen 1. luokalta alkaen ja viidessä koulussa 7. luokalta alkaen.

Lisätietoja:
- rehtori Harri Rinta-aho, p. 050 553 2123
- dosentti Kati Mikkola, p. 040 5144 956
- projektipäällikkö Tiina Silander, p. 0295 3 30188
- erityisavustaja Daniel Sazonov (opetusministerin haastattelupyynnöt), p. 0295 3 30276

Koulutus Sanni Grahn-Laasonen Yleissivistävä koulutus