Arktinen tiedesopimus voimaan – edistää käytännön tutkimusyhteistyötä
Keskiviikkona 23.5. voimaan astunut Arktisen neuvoston maiden välinen valtiosopimus parantaa käytännön tutkimusyhteistyötä. Suomella on vahva ja kansainvälinen arktisen tutkimuksen perinne korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Suomi on Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa vuoteen 2019 saakka.
Arktisen neuvoston Kiirunan ministerikokouksessa 2013 aloitettiin prosessi tiedeyhteistyön edistämiseksi Arktisen neuvoston jäsenmaiden (Islanti, Kanada, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska, Venäjä ja Yhdysvallat) kesken. Sopimus allekirjoitettiin Fairbanksin ministerikokouksessa 2017 ja se astui voimaan 23.5.2018.
– Sopimuksella on merkitystä paitsi Arktisen neuvoston jäsenmaiden tutkijoille, myös tiedeyhteisölle laajemminkin, sillä arktinen tutkimus on globaalisti laajasti verkottunutta. Eri maissa Aasiaa myöten ollaan erittäin kiinnostuneita arktisesta tutkimuksesta, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Sopimus parantaa merkittävästi käytännön tutkimusyhteistyötä esimerkiksi helpottamalla lupamenettelyjä tutkijoiden, näytteiden ja tutkimusvälineiden liikkumiseksi valtioiden rajojen ylitse.
Nykyisellään useamman maan alueella tehtävän tutkimuksen käytännön toteuttamisen hidasteita ovat esimerkiksi erilaiset lupamenettelyt, hallinnolliset prosessit sekä viranomaisten epäjohdonmukainen toiminta. Viiveet aiheuttavat ongelmia tutkimuksen toteuttamiselle ja lisäävät kustannuksia.
Suomella on vahva arktisen tutkimuksen perinne korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Suomalainen arktinen tutkimus on kansainvälisesti hyvin verkottunutta. Moni tutkimusala edellyttää mittavia infrastruktuureja, kuten laajoja tietoaineistoja ja tutkimusaluksia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttama arktisten alueiden lämpeneminen ja siitä johtuvat monet seuraukset ovat lisänneet kiinnostusta aluetta kohtaan.
– Arktisen alueen muutoksen ymmärtäminen, siihen sopeutuminen, luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja uhkaavien ongelmien torjuminen edellyttävät kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, opetusministeri sanoo.
– Sopimus korostaa tiedediplomatian merkitystä. Se on signaali kiinnostuksesta ja kyvystä edistää tiedettä kansainvälisellä yhteistyöllä, ministeri sanoo.
Lisätietoja:
- opetusneuvos Paavo-Petri Ahonen, OKM, p. 02953 30247 (työmatkalla 21.–25.5.2018)
- hallitusneuvos Satu Paasilehto, OKM, p. 02953 30240
- opetusministerin erityisavustaja Heikki Kuutti Uusitalo, puh. 050 302 8246
Sopimus luettavissa Arktisen neuvoston verkkosivulla