Ammatillisen koulutuksen ytimessä ovat opiskelijat ja heidän osaamisensa

6.8.2018 10.32
Ammatillisen koulutuksen ytimessä ovat opiskelijat ja heidän osaamisensa
Kuva: Juho Paavola

Uudistettu ammatillinen koulutus palvelee nuoria ja aikuisia elinikäisen oppimisen periaatteella. Kaiken toiminnan ytimessä ovat opiskelijat ja heidän osaamisensa. Koulutus myös lähtee entistä vahvemmin opiskelijoiden ja työelämän tarpeista. Koulutukseen voi hakeutua vuoden ympäri, silloin kun siihen on tarve.

Koska osaamistarpeet ovat erilaisia, myös ammatillista koulutuksessa voi opiskella erilaisia kokonaisuuksia. Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa joko kokonaan uuden ammatillisen tutkinnon tai vain niitä tutkinnon osia, jotka tuottavat työtyömarkkinoilla tarvittavan uuden osaamisen. Tutkinnon osien suorittaminen on koko tutkinnon suorittamista nopeampi tapa reagoida työelämän osaamistarpeiden muutoksiin. Peruskoulun päättäneet nuoret suorittavat kokonaisen tutkinnon, kun taas tutkinnon osien suorittaminen sopii osaamisen päivittäjille ja alanvaihtajille. Lisäksi voidaan järjestää tutkintoon johtamatonta koulutusta.

Yksilöllisten opintopolkujen avulla opiskelua voidaan toteuttaa opiskelijan kannalta toimivimmissa oppimisympäristöissä ja tavoilla.

Jokaiselle ammatilliseen koulutukseen tulevalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. Siinä suunnitellaan yhdessä, miten opiskelija saa tutkinnon perusteissa edellytettävän osaamisen ja millä tavalla opiskelijan tarvitsema opetus ohjaus ja muu tuki järjestetään. Tämä koskee myös erityistä tukea.

Opetuksesta vastaavat opettajat, joiden tukena voivat toimia muut asiantuntijat, kuten työnohjaajat. Näin on ollut myös aikaisemmin. Opettajat eivät siis ole katoamassa mihinkään ammatillisesta koulutuksesta, eivätkä opiskelijat jää etenemään opintopolullaan ilman opettajan tukea ja ohjausta. Oikein toteutettu opintojen suunnittelu ja monipuolisten tavat toteuttaa koulutusta antavat sen sijaan paremmat eväät keskeyttämisen vähentämiseen.

Kaikille yhtäläiset vaatimukset

Ammatillinen koulutus perustuu jatkossakin valtakunnallisiin tutkintojen perusteisiin, joiden osaamisvaatimukset on määritelty yhdessä työelämän kanssa. Näin varmistetaan, että tutkinnon tai sen osan suorittaneen osaaminen vastaa sitä, mitä työelämässä ja yhteiskunnassa tarvitaan, eikä rajaudu liian kapea-alaiseksi tai työpaikkakohtaiseksi. Työelämän rooli osaamisvaatimusten määrittelyssä on tärkeä, koska sitä kautta varmistetaan, että opiskelijat saavat opinnoissaan osaamista, jota muuttuvassa työelämässä tarvitaan.

Mistä kyse?

  • Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2018 ja uudet tutkinnon perusteet 1.8.2018.

  • Opiskeluun lisättiin joustavuutta - Jokainen opiskelija etenee joustavasti omaan tahtiinsa.

  • Koulutukseen voi hakeutua jatkuvan haun kautta ympäri vuoden,  yhteishaku peruskoulun päättäville.

  • Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, johon kirjataan osaamistarpeet, miten osaamista hankitaan eri oppimisympäristöissä ja tarvittavat tukitoimet.

  • Peruskoulunsa päättäneet ja ilman tutkintoa olevat suorittavat koko tutkinnon,  muihin osaamistarpeisiin vastataan myös tutkinnon osilla.

  • Opiskelua voi olla joustavasti työpaikalla ja oppilaitoksessa.

  • Osaamista arvioivat opettajat ja työelämän edustajat yhdessä.

  • Ammatillisen koulutuksen keskimääräinen rahoitus opiskelijaa kohti on n. 9400 euroa (lukiokoulutuksessa n. 5900 e)

Kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyvät lisäksi yhteiset tutkinnon osat. Niiden kautta opiskelija saa sellaisia työelämässä, yhteiskunnassa ja jatko-opinnoissa tarvittavia taitoja, kuten viestintä- ja vuorovaikutusosaamista, matemaattis-luonnontieteellistä osaamista, elinikäisen oppimisen valmiuksia, yhteiskunta- ja työelämäosaamista.

Ammatillisissa tutkinnoissa edellytettävä ammattitaito ja osaaminen osoitetaan näyttämällä se käytännön työtehtävien yhteydessä. Tämä tapahtuu pääsääntöisesti aidossa työympäristössä eli siellä, missä osaamista tarvitaan ja käytetään. Näytöt ovat myös keskeisessä roolissa myös silloin, kun osaksi tutkintoa otetaan aiemmin muualla kuin koulutuksessa hankittua osaamista. Tällaista osaamista on voinut syntyä esimerkiksi työkokemuksen tai harrastustoiminnan kautta.  

Näyttöjä arvioivat opettaja ja työelämän edustaja yhdessä. Tällä varmistetaan, että osaaminen vastaa tutkinnon perusteiden vaatimuksia ja työelämän tarpeita. Työelämä ei siten ole ainoa osaamisen arvioija vaan opettaja on aina mukana arvioimassa opiskelijan osaamista. Näyttöperusteisuus ei ole uusi asia ammatillisessa koulutuksessa, vaan se juontaa juurensa 1990-luvulle saakka.

Työpaikalla tapahtuva koulutus on tärkeä osa ammatillista koulutusta

Työpaikalla tapahtuva koulutus on tärkeä osa ammatillista koulutusta. Sitä on toteutettu jo vuosikymmenten ajan. Työpaikalla tapahtuva koulutus perustuu yhteistyöhön ja vapaaehtoisuuteen. Lainsäädäntö ei velvoita työpaikkoja ottamaan opiskelijoita opiskelemaan. Kun yritys ottaa opiskelijoita, päävastuu ammatillisesta koulutuksesta säilyy silti aina koulutuksen järjestäjällä. Opetusta ei siis ole siirretty oppilaitoksilta työelämän hoidettavaksi.

Työpaikalla oppiminen on opiskelijan kannalta motivoiva ja tehokas tapa hankkia työelämässä tarvittavaa ammattiosaamista käytännönläheisesti aidossa työympäristössä ja -tilanteissa. Se myös mahdollistaa työn tekemisen ja osaamisen kehittämisen yhdistämisen, mikä on tärkeä edellytys etenkin aikuisten näkökulmasta. Työnantajan näkökulmasta työpaikalla tapahtuva koulutus tarjoaa mahdollisuuksia rekrytoida uusia työntekijöitä ja kehittää oman henkilöstön osaamista.

Ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin ja asetukseen on kirjattu pelisäännöt työpaikalla tapahtuvalle koulutukselle. Lainsäädännössä on säädetty aikaisempaa tarkemmin siitä, miten työpaikalla tapahtuva koulutus toteutetaan, jotta se on tavoitteellista ja ohjattua. Säädöksissä on aikaisempaan lakiin verrattuna myös selkeytetty eri osapuolten tehtäviä ja vastuita.

Työpaikalla oppiminen suunnitellaan yhdessä opiskelijan ja työpaikan edustajan kanssa osana opiskelijan henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa.  Suunnitelmasta tulee ilmetä ne käytännön työtehtävät, joita tekemällä opiskelija voi saavuttaa tavoitteeksi asetetun osaamisen. Opiskelija ei siten tee työpaikalla mitä tahansa työtehtäviä. Lisäksi sovitaan työpaikalla tapahtuvan opiskelun ohjaamisesta.

Yhteisellä suunnittelulla ja sopimisella huolehditaan siitä, että työpaikalla tapahtuvalle koulutukselle on olemassa riittävät edellytykset sekä opiskelijan että työpaikan näkökulmasta. Opiskelija voi myös aina vaikuttaa siihen, kuinka paljon työpaikalla oppimista opintoihin sisältyy.

Opiskelijat saavat työpaikalla ohjausta ja tukea sekä työpaikkaohjaajilta että koulutuksen järjestäjän nimeämältä opettajalta. Vain perustellusta syystä tukea voi tarjota muu koulutuksen järjestäjän edustaja kuin opettaja. Opiskelijaa ei siis sysätä työpaikalle ilman tukea tai ohjausta, vaan kaikessa työssä oppimisessa oppilaitoksen ohjaus ja tuki viedään mukaan työpaikalle.

Opettajien työ uudistuu ja muuttuu, mutta ei häviä mihinkään

Uudistettu ammatillinen koulutus uudistaa merkittävästi opettajien työtä. Ammatilliset opettajat ovat jatkossa sekä ammattialan että pedagogiikan asiantuntijoita, jotka rakentavat motivoivia opintopolkuja opiskelijoille – usein yhteistyössä muiden opettajien ja työpaikkaohjaajien kanssa. Opettajan työssä painottuu aiempaa enemmän pedagoginen asiantuntijuus sekä ohjaava ja valmentava ote: opettaja on paitsi oman alansa asiantuntija ja tiedon jakaja, myös entistä vahvemmin oppimisen asiantuntija sekä oppimisen ohjaaja, mahdollistaja ja kannustaja, joka tukee myös työpaikkaohjaajia opiskelijoiden ohjauksessa ja osaamisen arvioinnissa.

Ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanoa helpottaa se, että Suomessa ammatilliset opettajat ovat päteviä, osaavia ja motivoituneita sekä tottuneita kehittämään työtään ja tekemään yhteistyötä toistensa ja työelämän kanssa. Yhteisenä haasteenamme on saada koko ammatillisen koulutuksen henkilöstö tietoiseksi reformista ja sen edellyttämästä ajattelu- ja toimintatapojen muutoksesta. Lisäksi ammatillisen koulutuksen henkilöstöltä kysytään halua ja kykyä täydentää osaamistaan koko työuran ajan sekä rohkeutta ja intoa jalkautua yrityksiin. Opettajia ei ole unohdettu tai sivuutettu ammatillisen koulutuksen uudistuksessa vaan päinvastoin: opettajan merkitys päinvastoin korostuu tulevaisuudessa.  

Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko on erilainen kuin lukiokoulutuksessa, koska ammatillisen koulutuksen tehtävä on erilainen. Siihen vaikuttavat esimerkiksi tutkinnot ja alat, joilla koulutusta tarvitaan. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien määrä on vähentynyt koko 2000-luvun ajan. Koulutuksen järjestäjäverkon ja oppilaitosverkon kehitys on seurannut varsin pitkälti väestökehitystä. Järjestäjäverkon rakenteellisella kehittämisellä on osaltaan huolehdittu siitä, että koulutuksen saatavuus voidaan turvata maan kaikissa osissa.

Uudistuksen toteutusta tuetaan monin tavoin

Ammatillisen koulutuksen reformi on valmisteltu laajassa yhteistyössä työelämäjärjestöjen, koulutuksen järjestäjien ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Alusta asti mukana ovat myös olleet niin opiskelijoiden kuin opettajienkin edustajat.

Avoimella valmistelulla ja tiiviillä yhteistyöllä on haluttu varmistaa, että uudistukset ovat mielekkäitä ja perusteltuja eri tahojen näkökulmasta. Tiivistä yhteistyötä ja avointa vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa tarvitaan myös jatkossa, kun uudistuksia viedään käytäntöön.

Uudistuksen toimeenpanoa tuetaan monin tavoin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt yhdessä Opetushallituksen kanssa laajan ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tukiohjelman. Tukiohjelman avulla tuetaan monin tavoin koulutuksen järjestäjiä ja ammatillisen koulutuksen opettajia ja muuta opetushenkilöstöä uuden lainsäädännön mukaisen toiminnan käynnistämisessä sekä pitkäjänteisessä toimintakulttuurin uudistamisessa. Tukiohjelmaan on varattu kaikkiaan noin 60 miljoonaa euroa vuosina 2017 - 2020.

On selvää, että toiminnan ja toimintakulttuurin uudistaminen ei tapahdu hetkessä, vaan edellyttää pitkäjänteistä kehittämistoimintaa. Muutos on kuitenkin tarpeen, jotta ammatillinen koulutuksemme kykenee vastaamaan työelämän jatkuvaan muutokseen ja tarjoamaan opiskelijoille kaiken heidän tarvitsemansa osaamisen.

Kirjoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Mika Tammilehto. Kirjoitus vastaa ammatillista koulutusta käsitelleeseen Yleisradion Ikkuna-kolumniin (5.8.2018) ja sen herättämään keskusteluun.