FI SV EN

Työryhmä toivoo seuraavalta hallitukselta linjauksia vihapuheen kitkemiseksi

OikeusministeriöOpetus- ja kulttuuriministeriöSisäministeriö 17.5.2019 8.30
Tiedote 39/2019
Työryhmä toivoo seuraavalta hallitukselta linjauksia vihapuheen kitkemiseksi

Vihapuhe on niin vakava ongelma, että se edellyttää hallitustasoisia linjauksia. Asiaa pohtinut työryhmä esittää muun muassa vihapuheen vastaisen toimintaohjelman laatimista, osaamiskeskuksen perustamista sekä muutoksia lainsäädäntöön. Vihapuhe on tuhoisaa uhrin lisäksi koko demokraattiselle yhteiskunnalle, oikeusvaltiolle ja sananvapaudelle.

- Vihapuhe kumpuaa siitä sosiaalisesta, yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta todellisuudesta, jossa elämme. Se on kiinnittynyt käytettävissä oleviin välineisiin, etenkin internetiin ja sosiaaliseen mediaan. Viime kädessä vihapuheeseen puuttumisessa on kyse ihmisarvon puolustamisesta, sanoo työryhmän puheenjohtaja, emeritusarkkipiispa Kari Mäkinen.

Sisäministeriön, oikeusministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön asettamaan riippumattomaan asiantuntijatyöryhmään kuuluivat edustajat mm. Valtakunnansyyttäjänvirastosta, Julkisen sanan neuvostosta, Helsingin poliisilaitokselta, Etnisten suhteiden neuvottelukunnasta ja Suomen nuorisovaltuustojen liitosta. Työryhmän työhön osallistui myös tutkijoita.

Vihapuheen määrä kasvaa koko ajan, mutta vihapuheen vastainen työ on hajanaista

Työryhmän keskeinen johtopäätös on, että vihapuheen vastaista työtä tehdään, mutta se on varsin hajanaista ja koordinoimatonta. Työ perustuu enimmäkseen yksittäisiin hankkeisiin, ja se ei ole systemaattista vaan projektiluontoista. Vihapuheen määrä kasvaa koko ajan, ja se saa uusia muotoja ja kohderyhmiä. Uhrin mahdollisuus saada apua vaihtelee paljon riippuen tapauksesta. Myöskään lainsäädäntö ei vastaa nykyistä tilannetta.

Vihapuheella tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia sellaisia ilmaisumuotoja, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjautuu suvaitsemattomuuteen. Vihapuheeseen liittyvät myös muut vaikuttamiskeinot, kuten disinformaatio ja valeuutiset. Työryhmä on myös käsitellyt maalittamista, jossa suuri joukko ihmisiä, yleensä sosiaalisessa mediassa, ottaa yhden henkilön kohteekseen ja kohdistaa tähän vihapuhetta.

Osaamiskeskus keräämään ja analysoimaan tietoa vihapuheesta

Työryhmä esittää, että valtioneuvosto päättäisi vihapuheen vastaisen toimintaohjelman laatimisesta. Lisäksi tarvitaan vihapuheen vastainen osaamiskeskus, jonka tehtävänä olisi kerätä ja analysoida tietoa vihapuheesta, syrjinnästä, rasismista, viharikoksista ja muista vihateoista politiikkojen, raporttien ja toimenpiteiden laatimisen tueksi.

Keskus tuottaisi selvityksiä ajankohtaisista ja tärkeistä teemoista ja seuraisi kansainvälistä kehitystä. Se myös koordinoisi ja seuraisi viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan toimia vihapuheen torjumiseksi. Tietoa vihapuheesta tulisi kerätä myös alueellisesti, ja viranomaisten tulisi hyödyntää sitä alueellisten ja paikallisten toimenpiteiden suunnittelussa.

Laajempi syyteoikeus parantaisi vihapuheen uhrien oikeusturvaa

Kansallisessa lainsäädännössä ei ole määritelty rikosta, jonka rikosnimike olisi "vihapuhe". Tästä huolimatta vihapuhe on rikos silloin, kun se täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön. Yleisin tällainen rikos on kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Vaikka vihapuhe ei täyttäisi rikoksen tunnusmerkistöä, se voi silti olla kiellettyä yhdenvertaisuuslain tai tasa-arvolain mukaisena häirintänä.

Työryhmä katsoo, että sananvapauteen liittyvät viharikokset tulisi säätää virallisen syytteen alaisiksi ainakin niissä tilanteissa, joissa henkilö joutuu vihapuheen kohteeksi virkatoimiensa, työtehtäviensä tai luottamustehtäviensä hoitamisen vuoksi. Tällöin niiden eteenpäin vieminen rikosprosessissa ei edellyttäisi asianomistajan rangaistusvaatimusta.

Myös maalittamiseen tulisi voida puuttua nykyistä tehokkaammin ainakin niiden osalta, jotka joutuvat vihapuheen kohteeksi ammattinsa tai tiettyyn vähemmistöön kuulumisen vuoksi. Työryhmä esittää, että oikeusministeriö ja sisäministeriö arvioivat tarvetta ja mahdollisuuksia kehittää lainsäädäntöä maalittamiseen puuttumiseksi.

Kouluille ohjeistus miten vihapuheeseen puututaan

Kouluilla ja muilla nuorten kanssa toimivilla viranomaisilla tulisi olla ohjeistus siitä, miten netin vihapuheeseen puututaan. Opetushallitus laatii parhaillaan kiusaamisen vastaisen työn opasta oppilaitoksille, joka sisältää myös verkossa tapahtuvan kiusaamisen ehkäisyn. Opas jalkautetaan osana opettajien täydennyskoulutusta. Työryhmä esittää, että menettelyjä ja ohjeistusta selkeytetään vihapuheeseen ja nettikiusaamiseen puuttumiseksi. Selkeät ohjeet ja ennakoitava toiminta lisäävät lasten ja nuorten luottamusta siihen, että aikuiset puuttuvat vihapuheeseen ja nettikiusaamiseen.

Lisätietoja:

emeritusarkkipiispa Kari Mäkinen, haastattelupyynnöt sisäministeriön viestinnän kautta viestinta@intermin.fi

kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, sisäministeriö, p. 0295 488 370, etunimi.sukunimi@intermin.fi
neuvotteleva virkamies Yrsa Nyman, oikeusministeriö, p. 0295 150 293, etunimi.sukunimi@om.fi
opetusneuvos Heli Nederström, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295 330 122, etunimi.sukunimi@minedu.fi