Antti Palola: Haluaisin säilyttää Suomessa mahdollisuuksien tasa-arvon

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö 20.6.2019 10.15
Antti Palola: Haluaisin säilyttää Suomessa mahdollisuuksien tasa-arvon

– Lapsistrategiaa pohjustavassa työssä on erityisen arvokasta, että siinä pyrittiin luomaan yli hallituskausien tähtäävä visio lapsi-, nuori- ja perhemyönteisemmän yhteiskunnan rakentamiseksi, sanoo toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

– Lasten ja nuorten hyvinvoinnin varmistaminen vaatii pitkäjänteistä ja tulevaisuuteen ulottuvaa näkemystä, jolla taataan tulevien sukupolvien tasapainoinen kehitys ja kasvu. Yhden vaalikauden kestävät toimet eivät ole riittävä aikajänne, Antti Palola korostaa.

STTK:n puheenjohtaja toteaa pitävänsä tärkeänä myös sitä, että Lapsen aika – Kohti kansallista lapsistrategiaa 2040 -raportin työ pohjautuu laajasti eri alojen tutkimukseen.

Merkittävää on sekin, että lapsistrategiaa pohjustava työ otti kokemusasiantuntijat – eli itse lapset ja nuoret – mukaan vision määrittelyyn.

– Kun tehdään lasten ja nuorten tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä ja suosituksia, heillä tulee olla ikätasoonsa nähden sopiva mahdollisuus osallistua ja tuoda äänensä kuuluviin. On olennaista, että heitä myös aidosti kuunnellaan itseään koskevissa asioissa, Palola kommentoi.

Jokaisen lapsen kasvua on tuettava

Kansallisessa lapsistrategiassa täytyy Palolan mukaan ottaa huomioon myös se, että Suomen väestö ikääntyy vauhdilla. Työikäisten määrä vähenee 75 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Syntyvyys on ennätyksellisen alhainen.

– Lapsia ei pidä ajatella välinearvoisesti, sillä he eivät synny hyvinvointivaltion pelastajiksi tai eläketurvan maksajiksi – jokainen lapsi ja nuori on itsenään ja yksilönä arvokas.

– Yhteiskuntana meidän pitäisi silti ymmärtää, että kaikkien lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi on välttämätöntä meidän kaikkien kansalaisten kannalta, myös heidän kannaltaan, joilla itsellään ei ole lapsia tai nuoria.

– Meidän tulisi yhdessä vaalia jokaista täällä syntyvää lasta ja tukea hänen kasvunsa edellytyksiä, jotta tässä maassa riittäisi tulevaisuudessa työkykyisiä, osaavia ja aktiivisesti yhteiskunnan rakentamiseen osallistuvia kansalaisia, Palola muistuttaa.

Ammattiyhdistysjohtaja näkee, että nykypäivän lapset ja nuoret voivat olla tuota kaikkea, jos vain luomme heille mahdollisimman hyvät edellytykset kasvaa.

Parempi perhepolitiikka vaatii isoa kulttuurimuutosta

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola uskoo, että valtiovallan toimin voidaan luoda ja kehittää erilaisia tuki- ja palvelurakenteita, resursoida ja kehittää yhä laadukkaampaa koulujärjestelmää sekä ehkäistä syrjäytymistä.

– Poliittisilla päätöksillä voimme mahdollistaa ja tukea lasten ja nuorten yksilöllisen kasvua. Lapsi-, nuori- ja perhemyönteisemmän yhteiskunnan saavuttaminen vaatii kuitenkin virallisen Suomen toimien lisäksi ennen kaikkea myös merkittävää kulttuurin muutosta.

Antti Palola yhtyy Lapsen aika -raportin johtopäätökseen, jonka mukaan meidän pitää Suomessa kehittää aktiivisesti perhe- ja lapsimyönteistä työelämää.

– Työelämän vaiheet kulkevat käsi kädessä perhe-elämän kanssa. Jotta täysipainoinen osallistuminen toteutuisi kaikissa elämäntilanteissa, vaaditaan yhteiskunnalta ja työelämältä sekä tukea että joustavuutta.

Työelämään liittyvä epävarmuus on Palolan mukaan yksi keskeisimmistä syistä lykätä perheen perustamista.

– Pätkätyöt ja määräaikaisuudet kasaantuvat edelleen nuorille naisille. Myös pienten lasten hoivavastuuta kantavat pääosin naiset. OECD-vertailuissa on havaittu, että maissa, joissa naisten työhön osallistuminen on yleistä, syntyy myös enemmän lapsia.

– Edellytyksenä kuitenkin on, että työn ja perheen yhteensovittamiseen myös kohdistuu aktiivista tukea, esimerkiksi palveluiden muodossa, Palola sanoo.

Olemme nyt vaarallisella vedenjakajalla

STTK:n puheenjohtajan oma lapsistrateginen visio nousee yhdestä yhteiskuntaamme kantaneesta ja eteenpäin vieneestä ideasta.

– Mahdollisuuksien tasa-arvo on ollut suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamista määritelleistä periaatteista keskeisin. Se on ajatuksena ohjannut kaikkia suuria yhteiskunnallisia reformeja, joilla Suomea on kehitetty.

– Ajatus pitää sisällään sen, että syntyperästä riippumatta jokaiselle luodaan mahdollisuus saavuttaa hyvän elämän edellytykset. Heitä, joille lähtökohdat ovat heikommat, tuetaan matkan varrella yhteisvastuullisesti.

Antti Palola varoittaa, että me olemme nyt vedenjakajalla, jossa lapsiperheiden hyvinvointierot ovat kääntyneet kasvuun. Tämä heijastuu myös syrjäytymisen riskin kasvuna, yksinäisyytenä ja terveyseroina sekä koulutuksen ja osaamisen puutteena.

– Minä haluaisin säilyttää mahdollisuuksien tasa-arvon tätä yhteiskuntaa määrittelevänä perusperiaatteena, Palola kiteyttää viestinsä.

Ylisukupolvinen syrjäytyminen on katkaistava

Kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa tulisi Antti Palolan mielestä ottaa huomioon se, että tukemalla yleisesti hyvän elämän edellytyksiä – työllisyyttä, osaamista, terveyttä ja hyvinvointia – luodaan myös lasten ja nuorten kannalta hyvää lapsuutta ja turvallisen elämän edellytyksiä.

– Lapset syntyvät vanhemmille – tai jäävät syntymättä. Vanhemmuuden tuki tulisi nähdä lapsiperheiden palveluja laajempana ilmiönä, Palola muotoilee.

Ay-miehen mielestä ylisukupolvinen syrjäytyminen niin työstä kuin koulutuksesta on selkeästi nähtävissä Suomessa.

– Tämä kehityskulku pitää murtaa! Nyt tarvitaan paitsi täsmätukea niille lapsille ja perheille, jotka kaipaavat tukea, myös koko ikäluokkaa koskevia ratkaisuja.

– Elämän murroksia ei ole aina helppo nähdä tai tunnistaa ennakolta, ja siksi ennaltaehkäisevä politiikka tuottaa yhteiskunnan kannalta yleensä pitkäjänteisimmän tuloksen, Antti Palola linjaa.

Opettajana ja rehtorinakin aikanaan työskennellyt Palola toteaa, että laadukas koulutus, oppivelvollisuuden pidentäminen sekä vähintään toisen asteen tutkinnon takaaminen koko ikäluokalle ovat keinoja, joilla voidaan tukea nuorten mahdollisuuksia saada riittävä osaaminen, työllistyä ja sen jälkeen rakentaa itsenäistä elämää sekä perustaa perhe.

– Myös perhevapaauudistus olisi konkreettinen keino tukea pienten lasten vanhempia ja mahdollisuus jakaa hoivavastuuta molemmille vanhemmille. Lisäksi laadukkaiden päivähoitopalvelujen kehittäminen on työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, Antti Palola esittää.

***

Artikkelisarjassa haastatellaan eri alojen asiantuntijoita lapsiystävällisemmän Suomen rakentamiseksi.

Kaikki artikkelit ovat luettavissa verkkosivuilla minedu.fi/lapsistrategia ja stm.fi/lapsistrategia