Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Perusopetuksen digitalisaatiossa tapahtunut kehitystä

Opetus- ja kulttuuriministeriöValtioneuvoston viestintäosasto 15.2.2019 13.00
Tiedote 95/2019

Kouluilla on yhä useammin yhteinen visio digitalisaatiosta, ja sen toteutumista tuetaan työyhteisöissä. Digitalisaatio otetaan aiempaa tavoitteellisemmin huomioon opetuksen kokonaissuunnittelussa. Digistrategioiden tavoitteita arvioidaan kouluissa hieman useammin kuin aiemmin myös opettajan henkilökohtaisissa kehitystavoitteissa. Kehitettävää on vielä etenkin koulujen digitaalisten verkko- ja oppimisympäristöjen laadun säännöllisessä arvioinnissa. Tämä käy ilmi 15. helmikuuta julkaistusta selvityksestä.

Vuosina 2016–2018 toteutettu Digiajan peruskoulu -hanke selvitti oppimisen ja opettamisen käytäntöjä digitalisaation näkökulmasta: oppilaitosorganisaatioiden digitaalisten teknologioiden käyttöä ja hyödyntämisvalmiuksia, uusien oppimateriaalien ja oppimisympäristöjen hyödyntämistä sekä digitaalisen osaamisen tasoa. Lisäksi hanke arvioi hallituksen toimien vaikuttavuutta suomalaisissa peruskouluissa. Selvitystyön kohderyhmiä olivat perusopetuksen koulujen rehtorit, opettajat ja oppilaat.

Opettajien digitaidot parantuneet

Opettajien digitaaliset taidot ovat selvityksen tarkasteluvuosien aikana parantuneet.  Osaamisen kehittymistä edistävät digipalvelujen ja ohjelmistojen käyttöaktiivisuus arjessa, digiaiheinen täydennyskoulutus sekä koettu luottamus omiin taitoihin. Selvityksen mukaan erityisesti nuoremmilla opettajilla (alle 40-vuotiaat) ja miesopettajilla on vahvuuksia digitaalisissa valmiuksissa. Tutkijat suosittavat täydennyskoulutuksen suuntaamista aiempaa tasapuolisemmin ja erityisesti yli 40-vuotiaille opettajille.  Myös erityisopettajien osaamiseen on hyvä kiinnittää huomiota täydennyskoulutustarjonnassa.

Kehittämistarpeita oppilaiden taidoissa ja digitaalisen materiaalin käytössä

Oppilaiden digitaalisessa osaamisessa ei ole tapahtunut muutoksia tarkasteluvuosien välillä. Oppilaiden osaamista mittaavat testitulokset jäivät kaikilla mitatuilla osa-alueilla parhaimmillaankin tyydyttäviksi. Tutkijat suosittelevat raportissaan taitotason pidempiaikaista seurantaa ja mittausta.

Koulujen oppimismenetelminä suositaan edelleen perinteisiä kirjoja, vihkoja ja monisteita, jolloin digitaalisen osaamisen karttuminen jää ohueksi. Opetussuunnitelman perusteiden laaja-alaisten osaamistavoitteiden korostama oppilaiden oma aktiivisuus tieto- ja viestintäteknologian käytössä ei vielä selvityksen tulosten perusteella kaikilta osin toteudu. Vaikka opettajat käyttävät digitaalisia työvälineohjelmia ja ohjelmistoja sekä digitaalisia oppimateriaaleja osana opetustaan aiempaa enemmän, ei vastaavaa kasvua todettu oppilaiden osalta.

Oppitunneilla teknologian käyttäjiä ovat pääasiassa opettajat, vaikka oppilailla on jo alakouluikäisinä paljon kokemusta muun muassa erilaisten digitaalisten sisältöjen tuottamisesta. Oppilaat arvioivat vastauksissaan digiresursseja hyödynnettävän opetuksessa selvästi vähemmän kuin opettajat omissa vastauksissaan. Tulosten mukaan juuri monipuolinen digitaalisten teknologioiden käyttö yhdistyy oppilaiden digiosaamiseen.

Hallituksen toimet koulutuksen digitalisaation edistämiseksi näkyvät erityisesti tutoropettajatoiminnan myötä vahvistuneessa digitaalisten opetusmenetelmien hyödyntämisessä sekä opettajien digitaitojen karttumisessa. Jo saavutetun kehityksen lisäksi olisi jatkossa pyrittävä tarjoamaan myös oppilaille erityyppisiä mahdollisuuksia hyödyntää digitaalisia resursseja ja laajentaa näin koulun ulkopuolella usein varsin yksipuoliseksi jäävää teknologioiden käyttöä.

Digiajan peruskoulu -hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa, ja sen toteuttivat yhteistyössä Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskus ja Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskus, joka myös koordinoi hanketta.

Lisätiedot: tutkimusjohtaja Jarmo Viteli, Tampereen yliopisto, Tampere Research Center for Information and Media, TRIM, p. 0500 731237, etunimi.sukunimi(at)tuni.fi sekä tutkija Erika Tanhua-Piiroinen, p. 040 190 90657, etunimi.sukunimi(at)tuni.fi ja projektitutkija Suvi-Sadetta Kaarakainen, Turun yliopisto, Koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE, p. 050 354 7193, etunimi.sukunimi(at)utu.fi sekä hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, kehittämispäällikkö Tero Huttunen, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295 330219, etunimi.sukunimi(at)minedu.fi