Ammattikorkeakoulujen rahoitusta muutetaan tuloksiin perustuvaksi

Rahoitusmallilla, jonka yksityiskohdista säädetään valtioneuvoston torstaina 21.11. antamalla asetuksella, on tarkoitus kannustaa ammattikorkeakouluja tulokselliseen ja tehokkaaseen toimintaan. Ammattikorkeakoulujen työelämäpainotuksesta johtuen rahoitusmallissa korostetaan suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden osuutta sekä työelämää ja aluekehitystä palvelevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä.

Rahoituksen perustana oleva laskennallinen yksikköhinta muodostuu koulutuksen (85 %) sekä soveltavan tutkimus- ja kehitystyön (15 %) perusteella määräytyvistä rahoitusosuuksista.

Yksikköhinnan laskentaperusteista määräytyy  46 prosenttia suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen perusteella ja  24 prosenttia lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevien lukumäärän perusteella. Tuloksellisuuden näkökulmasta ero nykymalliin on suuri, sillä suoritettujen tutkintojen painoarvo on nykyisin 30 prosenttia ja opiskelijamäärien 70 prosenttia.

Yksikköhinnassa huomioidaan ammattikorkeakoulujen toiminta nykyistä laajemmin. Tarkoitus on kannustaa ammattikorkeakouluja profiloitumaan aluetta palvelevaan tutkimus- ja kehitystyöhön. Aluevaikuttavuuteen ja työelämäyhteistyöhön vaikuttavat tekijät huomioidaan mallissa mm. suoritettujen tutkintojen, valmistuneiden työllisten ja ulkopuolisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen kautta.

Rahoituskriteereihin perustuvat tulokset vaikuttavat kunkin ammattikorkeakoulun saamaan rahoitukseen ja siten rahoituksen jakautumiseen ammattikorkeakoulujen välillä. Ammattikorkeakouluille jaettavaa kokonaisrahoitusta malli ei kuitenkaan muuta. Tuloksellisuuden vaikutusta rahoitukseen kasvatetaan asteittain, ja siirtymäkauden aikana yksikköhinnan muutos voi olla korkeintaan kolme prosenttia vuotta kohti.

Rahoitusmallin uudistaminen on osa ammattikorkeakoulu-uudistuksen ensimmäistä vaihetta. Nyt annettu asetus perustuu kesäkuussa vahvistettuun ammattikorkeakoululakiin. Uudistuksen toisessa vaiheessa on tarkoitus siirtää vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta kokonaan valtiolle ja tehdä ammattikorkeakouluista itsenäisiä oikeushenkilöitä. Toista vaihetta koskeva hallituksen esitys on parhaillaan lausuntokierroksella.

Lisätietoja: 

- johtaja Hannu Sirén, puh. 0295 3 30292
- hallitusneuvos Maiju Tuominen, puh. 0295 3 30320

Lisätietoa ja aineistoja ammattikorkeakoulu-uudistuksesta

_ _ _

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä on osa kuntien valtionosuusjärjestelmää. Rahoitus muodostuu koulutusmuodoittain rahoituksen perusteena olevien suoritteiden ja laskennallisten yksikköhintojen tulosta.

Jatkossa ammattikorkeakoulujen koulutuksen perusteella määräytyvä rahoitusosuus (yhteensä 85 %) perustuu suoritettuihin ammattikorkeakoulututkintoihin(46 %) ja suoritettuihin ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin (2 %), suoritettuihin opintopisteisiin (24 %), avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa tai muutoin erillisinä opintoina ja maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa suoritettuihin opintopisteisiin (4 %), opiskelijapalautteeseen (3 %), kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen ( 3 %) sekä ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisten määrään (3 %).

Ammattikorkeakoulujen soveltavan tutkimus- ja kehitystyön perusteella määräytyvä rahoitusosuus (yhteensä 15 %) perustuu julkaisuihin (2 %), suoritettuihin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin (4 %), henkilöstön kansainväliseen liikkuvuuteen (1 %) sekä tutkimus- ja kehitystyön ulkopuoliseen rahoitukseen (8 %).

Nykyisin ammattikorkeakoulun perusrahoituksen yksikköhinta muodostuu laskennallisen opiskelijamäärän (70 %) ja ammattikorkeakoulussa suoritettujen tutkintojen määrän (30 %) mukaan.