Valtionpalkinnon saivat kirjailija Monika Fagerholm, suomentaja Liisa Ryömä ja kuvittaja Erika Kallasmaa

?Suomessa peruskoulu ja kattava kirjastolaitos ylläpitävät ja edistävät lukuharrastusta. Kirjastojen ansiosta jokaisella on varaa lukea. Ja sitä me myös teemme. Olemme maailman aktiivisimpia kirjastonkäyttäjiä. Kirjastot ovat tärkein ja ylivoimaisesti käytetyin kulttuuripalvelumme. Maksuttomuus on kirjaston ydin. Vaikka taloudelliset ajat ovat vaikeat, pitää meidän ymmärtää panostaa kirjastoihin. Eikä vain komeaan keskustakirjastoon vaan yhtä lailla lähiö- ja lähikirjastoihin sekä aineistohankintoihin?, Arhinmäki sanoi.

Ministeri painotti, että kirjallisuudessa tarvitaan myös kääntäjiä ja kuvittajia: ?Kääntäjät mahdollistavat meille paljon laajemman kirjallisen viitekehyksen ja kuvitustaide usein syventää lukukokemusta, ellei sitten suorastaan koko tarinaa ole kerrottu kuvan avulla.?

Kuvitustaide vaikuttaa Arhinmäen mukaan paljon muillakin foorumeilla kuin vain kirjoissa ja lehdissä. ?Koko animaatioala perustuu kuvitukseen, samoin tietokonepelien graafinen maailma. Menestyspeliyhtiöt Rovio ja Supercell työllistävät paljon kuvittajia. Kuvitustaide on huolellisesti rakennettua, ajateltua kuvaa, jossa kuvan avulla ilmaistaan jokin ajatus tai kerrotaan tarina.?

Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelimet, valtion taidetoimikunnat myöntävät valtionpalkintoja tunnustuksena kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta kunkin taiteen alan hyväksi.

Kirjallisuuden valtionpalkintojen perustelut:

Kirjailija Monika Fagerholm

Att det finns väletablerade begrepp som ?ett fagerholmskt språk? och ?fagerholmlaiset maisemat? säger redan mycket – det är begrepp som används med självklarhet av såväl dagspressens kritiker, som av gemene bokbloggande läsare och akademiska forskare, både i detta land och utanför landets gränser. Monika Fagerholms (f. 1961) författarskap är ett av de viktigaste kontemporära prosaförfattarskapen i Finland – ja, ett av de viktigaste i Norden.

Den fagerholmska romanen är en egen värld, ett expansivt språk som ständigt förnyar sig självt, en kalejdoskopisk berättelse i plural, en dynamisk spänning mellan populärkultur och konstnärligt djup, och ett gränsöverskridande laborerande i textträdgården.

Fagerholms senaste verk, romanen Lola uppochner (2012) (i övers. Lola ylösalaisin, 2012), är en kalejdoskopisk samhällsfresk, en blixtbelyst människoträdgård eller en textuell kvalitetsteveserie där alla bipersoner är huvudpersoner och där allt, allt och ett gastkramande ingenting händer samtidigt, men ändå under ett tidsrum som rymmer ett liv. Eller flera.

I fjol utkom även essäsamlingen Havet (2012) (i övers. Meri, 2012), skriventillsammans med journalisten Martin Johnson; en helhet bestående av fyra lyriska essäer där texten flyter, brusar och rullar fram, som det hav som knyter essäerna samman.

Vad övrigt är, allt annat – som till exempel Underbara kvinnor vid vatten (1994), Diva (1998), Den amerikanska flickan (2004) och Glitterscenen (2009) – är redan underbar litteraturhistoria i världen.

Suomentaja Liisa Ryömä

Liisa Ryömä (s. 1947) on maamme kokeneimpia ja arvostetuimpia suomentajia, ja hänen ammatillinen uransa yltää jo peräti kuudelle vuosikymmenelle. Hänen suomennoksensa ruotsalaisen Torgny Lindgrenin teoksista ovat vakuuttaneet kaunokirjallisen proosan lukijat siinä missä hänen musikaalisuomennoksensa Brechtin Kolmen pennin oopperasta teatteriyleisöt kautta maan ja Bellman-käännöksensä laulelmamusiikin ystävät.

Ryömä on monipuolinen paitsi tyylilajien myös kielivalikoimansa osalta. Hän on kääntänyt proosaa, runoutta, näytelmiä ja lauluja niin ruotsista, saksasta, italiasta ja englannista kuin ranskasta ja romaniastakin. Hän kääntää niin uutta kuin vanhaa, niin lapsille kuin aikuisille, niin komiikkaa kuin tragiikkaa, ja kaikkea yhtä sujuvasti ja eläytyen, vuosikymmenestä toiseen.

Ryömän tulkintoina olemme saaneet tutustua suomeksi moniin Italo Calvinon, Zaharia Stancun, Isaac Bashevis Singerin, Dario Fon, Elias Canettin, Per Olov Enquistin, Anni Blomqvistin, Kjell Westön, Monika Fagerholmin ja useiden muiden teoksiin.

Liisa Ryömä on yksi kaikkein pisimpään ammatissa toimineista edelleen aktiivisista kirjallisuuden kääntäjistä ja ansaitsee valtionpalkinnon koko mittavasta urastaan, sen yksittäisiä huippuja unohtamatta.

Kuvitustaiteen valtionpalkinnon perustelut:

Kuvittaja Erika Kallasmaa

Erika Kallasmaa (s. 1969) aloitti kuvakirjojen kuvittajana 2000-luvun alussa Ruotsissa. Suomessa hän teki läpimurtonsa Allakka Pullakka -kuvakirjalla vuonna 2004, joka ilmestyi nimelläErika Kovanen.

Erika Kallasmaan työn painopiste on lastenkulttuurissa. Hänen teoksilleen on tunnusomaista rento muotokieli ja rikkaat sommitelmat, joita sitoo ? näennäisestä riehakkuudesta huolimatta ? hallittu värisuunnittelu. Kallasmaan teokset ylittävät kaikki sovinnaisuuden rajat. Lastenkulttuuripainotuksesta huolimatta hänen kuvallinen maailmansa vaikuttaa voimakkaasti kaikenikäisiin.

Kallasmaan kuvittama Yökyöpelit ilmestyi 2008. Sen pohjalta Helsingin kaupunginteatteri tuotti musiikkinäytelmän, johon Kallasmaa suunnitteli lavastuksen ja puvustuksen. Ohjaus ja käsikirjoitus olivat Laura Ruohosen.

Seuraavaksi Yökyöpelien satukirjamaailma siirtyy televisioon. Tunnettujen näyttelijöiden esittämät ?höperön rehvakkaat? hahmot liikkuvat 3D-lavasteiden, perinteisten kulissien ja Kallasmaan piirrosanimaation keskellä.

Kallasmaa on myös ollut ideoimassa Tiitiäisen satupuistoa, joka valmistuu Tampereelle tämän vuoden lopulla. MA-arkkitehtiryhmän ja Kallasmaan yhteinen Kolonkolonkolo-ehdotus voitti kaupungin järjestämän kilpailun 2012.

Kallasmaa on koulutukseltaan graafinen suunnittelija ja kuvittaja. Hän on toiminut alansa opettajana Aalto-yliopistossa. Aikaisemmin hänet on palkittu Kuvittajat ry:n Kaiku-palkinnolla (2005).

Lisätietoja:
- erityisasiantuntija Ansa Aarnio (Taiteen edistämiskeskus), puh. 0295 330 701