Suomi haluaa hoitaa maailmanperintöä vastuullisesti ja vaikuttavasti

Valtioneuvosto on hyväksynyt periaatepäätöksenä vuoteen 2025 ulottuvan kansallisen maailmanperintöstrategian, jolla linjataan Suomen maailmaperintöpolitiikkaa ja Unescon maailmaperintösopimuksen toteutusta Suomessa. Maailmanperintötoimintaa ei ole aiemmin linjattu Suomessa vastaavalla tasolla.

Maailmanperintöstrategian mukaan Suomi on vastuullinen maailmanperintövaikuttaja, jonka maailmanperintökohteet toimivat suojelun, ylläpidon ja esittelyn mallina muille. Elinvoimaiset ympäristöt ovat yhteistä maailmanperintöä tuleville sukupolville.

Maailmanperintöstrategia rakentuu maailmanperintösopimuksen ja Suomen maailmanperintöpolitiikan kuvauksesta sekä viidestä tavoitetilasta, jotka koskevat Suomen maailmanperintöpolitiikkaa, maailmanperintökohteiden säilyttämistä, voimavaroja ja osaamista, maailmanperintötietoisuutta ja kohteiden esittelyä sekä yhteisöjä. Tavoitetiloihin liittyvät toimenpide-ehdotukset on koottu 14 kokonaisuudeksi.

Strategian mukaan Suomen maailmanperintöpolitiikan tulee olla aktiivista, näkyvää ja luotettavaa. Vastuu kohteista kuuluu valtiolle, kunnille ja kohteiden omistajille. Maailmanperintökohteiden suojelu, hoito, restaurointi ja esittely muodostavat perustan maailmanperintötoiminnalle.

Maailmanperintökohteet ovat tiennäyttäjiä sekä kestävän kehityksen periaatteiden omaksumisessa että käytännön suojelutyössä. Kohteiden käyttöä suunnitellaan joustavasti siten, että niiden arvot ja merkitykset säilyvät.

Kohteita kehitetään vuorovaikutuksessa alueellisten toimijoiden ja paikallisyhteisöjen, yhdistysten ja kansalaisten kanssa. Hyvin hoidettuina kohteet säilyvät tuleville sukupolville ja tuovat ympäristöönsä iloa, hyötyä ja lisäarvoa.

Strategiassa otetaan kantaa myös maailmanperintökasvatuksen ja -tietoisuuden edistämiseen, kansainväliseen yhteistyöhön sekä vastuiden ja tehtävien organisointiin ja niiden resursseihin. Strategiassa on tarkasteltu myös nykyisen säädöspohjan riittävyyttä.

Strategiasta laaditaan tarkempi toimeenpanosuunnitelma, jossa esitetään toteutustavat, vastuutahot, aikataulut, kustannusvaikutukset ja niiden seuranta. Suunnitelma tehdään yhdessä keskeisten ministeriöiden, maailmanperintökohteiden ja toteutuksesta vastaavien sidosryhmien kanssa.

Lisätietoja: ylitarkastaja Mirva Mattila, puh. 0295 3 30269

Valtioneuvoston periaatepäätös kansalliseksi maailmanperintöstrategiaksi 2015-2025 (PDF)

_ _ _

Suomi ratifioi Unescon yleissopimuksen maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta vuonna 1987. Maailmanperintösopimuksen tavoitteena on tunnistaa ja turvata maailman keskeisten luonto- ja kulttuuriperintökohteiden arvot ja säilyminen. Jäsenmaita sopimus velvoittaa huolehtimaan alueellaan sijaitsevan kulttuuri- ja luonnonperinnön määrittämisestä, suojelemisesta, säilyttämisestä, esittelemisestä sekä tuleville sukupolville välittämisestä.

Suomesta on nimetty maailmanperintöluetteloon kulttuuriperintökohteina Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue ja Struven ketju sekä luonnonperintökohteena Merenkurkun saaristo.

Päävastuu maailmanperintösopimuksen toteuttamisesta on kulttuuriperintökohteiden osalta opetus- ja kulttuuriministeriöllä ja Museovirastolla sekä luonnonperintökohteiden osalta ympäristöministeriöllä ja Metsähallituksen luontopalveluilla. Kunnilla on suuri vastuu mm. maailmanperintökohteisiin liittyvien alueiden kaavoituksesta ja maankäytön suunnittelusta.