Suomen elokuvasäätiön tukitoimintaa ja resursointia selvitetty
opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta
29.1.2014
8.25
Tiedote
-
Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee hallituksen esitystä elokuvataiteen edistämistä koskevan lain uudistamiseksi. Valmistelua varten ministeriö teetti selvityksen Suomen elokuvasäätiön (SES) tukitoiminnasta, ministeriön säätiölle asettamien tavoitteiden toteutumisesta sekä toiminta-avustuksen käytön tuloksellisuudesta. Selvityksen toteutti strategiakonsultti Jari Muikku Digital Media Finland Oy:stä.
Selvityksessä pureudutaan pääasiassa säätiön tukijärjestelmään ja -toimintaan, resursseihin sekä säätiön ja ministeriön väliseen tulosohjaukseen.
Selvityksen mukaan säätiön suurimman hallinnollisen ongelman muodostaa hakemusten suuri määrä suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Hakemusten käsittely edellyttää monenlaisia selvityksiä liittyen tuotantoyhtiöiden ja hankkeiden taloudellisen tilanteeseen sekä hakuvaiheessa että tukien käytön valvonnassa. Elokuvasäätiöön tulee vuosittain runsas tuhat hakemusta, joiden päätösesityksiä valmistelee neljä tuotantoneuvojaa ja kaksi muuta työntekijää.
Selvittäjä ehdottaa tilanteen korjaamiseksi joko tukijärjestelmän ja siihen liittyvien menettelytapojen muuttamista mm. täsmentämällä ohjeistusta, keventämällä hallintoa ja valvontaa tai vahvistamalla säätiön resursseja.
Selvityksessä ehdotetaan muun muassa, että hakuaikajärjestelmää tulisi optimoida yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Säätiön tulisi tiedottaa selkeästi kriteereistä, missä tapauksissa tuotantoneuvojien on tarpeellista tavata hakijoita. Jos kaikille hakijoille tarjotaan yhdenvertaisuuden nimissä mahdollisuus neuvojien tapaamiseen, vaatii se säätiön resurssien ja hakemusten käsittelyaikojen uudelleen arviointia. Olisi myös syytä arvioida, voidaanko säätiölle tulevien hakemusten määrää kontrolloida paremmin joko suorittamalla jonkinlaista esikarsintaa tai nostamalla läpinäkyvällä tavalla hakemusten jättämisen vaatimustasoa.
Säätiön toimintamäärärahojen käytön tuloksellisuutta arvioitaessa tulisi perusteita kehittää ja arvioida uudelleen. Pitäisi tutkia, millaisia määrällisiä ja laadullisia mittareita on syytä ja mahdollista käyttää. Tällä hetkellä opetus- ja kulttuuriministeriö ja SES käyvät tavoitekeskustelut vuosittain. Selvittäjä ehdottaa, että elokuva- ja av-alan, säätiön ja ministeriön edustajien kesken tulisi lisäksi järjestää erityinen keskustelukierros säätiön toiminnan laajemmista kulttuuripoliittisista lähtökohdista.
Elokuvasäätiö hoitaa viranomaistehtäviä myöntäessään avustuksia elokuvakulttuurin edistämiseen. Säätiön viranomaistehtävistä on säädetty laissa. Säätiön rahoitus ja elokuvalle säätiöstä myönnettävät tukivarat rahoitetaan voittovaroista. Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa säätiötä samoilla periaatteilla kuin Suomen Kansallisoopperaa ja Suomen Kansallisteatteria.
Selvityksessä ehdotetaan, että Suomen elokuvasäätiön hallituksessa, joka valvoo säätiön toimintaa, tulee jatkossakin olla monipuolisesti elokuva-alan toimijoita. Yksinomaan alan ulkopuolisista luottamushenkilöistä koostuva hallitus ei vastaisi tarkoitustaan ja aiheuttaisi ongelmia säätiön ja alan toimijoiden välille. Hallituksen jäsenten jääviyskysymyksissä tulee noudattaa tarkkaa linjaa. Käytännössä tämä tarkoittaa tilanteen niin vaatiessa esimerkiksi selkeitä jääväyskirjauksia hallituksen pöytäkirjoissa.
Lisätietoja:
- strategiakonsultti Jari Muikku, p. 040 719 74 80
- kulttuuriasianneuvos Leena Laaksonen, p. 02 953 30175
Suomen elokuvasäätiön tukitoiminta: hallintotapa, tavoitteet ja tuloksellisuus -selvitys
Selvityksen mukaan säätiön suurimman hallinnollisen ongelman muodostaa hakemusten suuri määrä suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Hakemusten käsittely edellyttää monenlaisia selvityksiä liittyen tuotantoyhtiöiden ja hankkeiden taloudellisen tilanteeseen sekä hakuvaiheessa että tukien käytön valvonnassa. Elokuvasäätiöön tulee vuosittain runsas tuhat hakemusta, joiden päätösesityksiä valmistelee neljä tuotantoneuvojaa ja kaksi muuta työntekijää.
Selvittäjä ehdottaa tilanteen korjaamiseksi joko tukijärjestelmän ja siihen liittyvien menettelytapojen muuttamista mm. täsmentämällä ohjeistusta, keventämällä hallintoa ja valvontaa tai vahvistamalla säätiön resursseja.
Selvityksessä ehdotetaan muun muassa, että hakuaikajärjestelmää tulisi optimoida yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Säätiön tulisi tiedottaa selkeästi kriteereistä, missä tapauksissa tuotantoneuvojien on tarpeellista tavata hakijoita. Jos kaikille hakijoille tarjotaan yhdenvertaisuuden nimissä mahdollisuus neuvojien tapaamiseen, vaatii se säätiön resurssien ja hakemusten käsittelyaikojen uudelleen arviointia. Olisi myös syytä arvioida, voidaanko säätiölle tulevien hakemusten määrää kontrolloida paremmin joko suorittamalla jonkinlaista esikarsintaa tai nostamalla läpinäkyvällä tavalla hakemusten jättämisen vaatimustasoa.
Säätiön toimintamäärärahojen käytön tuloksellisuutta arvioitaessa tulisi perusteita kehittää ja arvioida uudelleen. Pitäisi tutkia, millaisia määrällisiä ja laadullisia mittareita on syytä ja mahdollista käyttää. Tällä hetkellä opetus- ja kulttuuriministeriö ja SES käyvät tavoitekeskustelut vuosittain. Selvittäjä ehdottaa, että elokuva- ja av-alan, säätiön ja ministeriön edustajien kesken tulisi lisäksi järjestää erityinen keskustelukierros säätiön toiminnan laajemmista kulttuuripoliittisista lähtökohdista.
Elokuvasäätiö hoitaa viranomaistehtäviä myöntäessään avustuksia elokuvakulttuurin edistämiseen. Säätiön viranomaistehtävistä on säädetty laissa. Säätiön rahoitus ja elokuvalle säätiöstä myönnettävät tukivarat rahoitetaan voittovaroista. Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa säätiötä samoilla periaatteilla kuin Suomen Kansallisoopperaa ja Suomen Kansallisteatteria.
Selvityksessä ehdotetaan, että Suomen elokuvasäätiön hallituksessa, joka valvoo säätiön toimintaa, tulee jatkossakin olla monipuolisesti elokuva-alan toimijoita. Yksinomaan alan ulkopuolisista luottamushenkilöistä koostuva hallitus ei vastaisi tarkoitustaan ja aiheuttaisi ongelmia säätiön ja alan toimijoiden välille. Hallituksen jäsenten jääviyskysymyksissä tulee noudattaa tarkkaa linjaa. Käytännössä tämä tarkoittaa tilanteen niin vaatiessa esimerkiksi selkeitä jääväyskirjauksia hallituksen pöytäkirjoissa.
Lisätietoja:
- strategiakonsultti Jari Muikku, p. 040 719 74 80
- kulttuuriasianneuvos Leena Laaksonen, p. 02 953 30175
Suomen elokuvasäätiön tukitoiminta: hallintotapa, tavoitteet ja tuloksellisuus -selvitys