Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus valtion vuoden 2015 talousarvioon

Kasvua tukeviin toimiin esitetään lisäpanostuksia vuodelle 2015. Yliopistojen taloudellisten edellytysten vahvistamiseksi valtio varautuu lisäpääomittamaan yliopistoja kolminkertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden, enintään 75 miljoonalla eurolla, vuonna 2015. Nuorten koulutusedellytysten turvaamisen rinnalla tutkintoa vailla olevien aikuisten osaamisperustaa vahvistetaan 10 miljoonalla eurolla. Tietovarantojen avaamiseen ja avoimen tieteen edistämiseen esitetään 3 miljoonan euron lisäpanostusta. Olympiastadionin perusparannukseen esitetään 40 miljoonan euron rahoitusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan säästöistä on sovittu hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksissä osana valtiontalouden sopeuttamistoimia. Vuoden 2015 noin 100 miljoonan euron säästöt kohdistuvat mm. lukiokoulutukseen, ammatilliseen peruskoulutukseen, ammatilliseen aikuiskoulutukseen, ammattikorkeakoulujen rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön rahoitukseen sekä teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen.

Säästöistä huolimatta lisäystä edellisen vuoden talousarvioon verrattuna on 316 miljoonaa euroa. Lisäys on osin laskennallinen johtuen ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirtymisestä kokonaan valtiolle, joka toteutetaan rahoituksen siirtona valtion ja kuntien välillä. Osa lisäyksestä johtuu ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen pääomittamisesta.

Hallituksen rakennepoliittiseen ohjelman ja vuoden 2014 kehyspäätöksen mukaisesti toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteet uudistetaan vuosina 2014–2016. Toisen asteen koulutuksen rahoituksesta ja rakenteellisesta uudistamisesta annetaan hallituksen esitykset syksyllä 2014. Toisen asteen koulutuksen rahoitusperusteita ja uusia järjestämislupia sovelletaan ensimmäistä kertaa vuonna 2017.

Yleissivistävä koulutus ja päivähoito

Yleissivistävän koulutuksen talousarvion lukuun esitetään 841 miljoonaa euroa. Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja opetusryhmien pienentämiseen esitetään lisäystä 40 miljoonaa euroa.

Esiopetus muutetaan velvoittavaksi. Perusopetuksessa ja lukiossa muiden uskontojen kuin evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen uskonnon opetuksen minimiryhmäkoko esitetään nostettavaksi kolmesta oppilaasta kymmeneen.

Oppivelvollisuusikää esitetään nostettavaksi 17 vuoteen kriittisen nivelvaiheen koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseksi, keskeyttämisen vähentämiseksi ja nuorten työurien pidentämiseksi.

Koulutuksen pilviväylän ja tulevaisuuden peruskoulun kehittämishankkeita jatketaan. Koulutuksen pilviväylä tulee toimimaan osana kansallista palveluväylää. Lisäksi mm. innovatiivisiin, oppimista tukeviin ja turvallisiin oppilaitostiloihin sekä digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen ja varustamiseen esitetään 22 miljoonaa euron määrärahaa.

Valtiontalouden säästönä perusopetuksen laadun parantamiseen kohdennetuista valtionavustuksista vähennetään 57 miljoonaa euroa. Oppilaitosten perustamiskustannusten rahoitusosuus siirretään kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentille kehyspäätöksen mukaisesti. Vuodesta 2015 lähtien valtio ei enää osallistu oppilaitosten uusien perustamishankkeiden rahoitukseen, mistä aiheutuva säästö on 12,1 miljoonaa euroa 2015.

Ammatillinen koulutus

Ammatilliseen koulutukseen esitetään 524 miljoonaa euroa. Nuorten koulutustakuun toteuttamista jatketaan varaamalla nuorille riittävä ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta koko maassa. Lisäksi nuorisotakuuta toteutetaan kehittämällä edelleen opiskelijavalintaprosesseja, ottamalla käyttöön uusi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen kokonaisuus sekä kehittämällä perustutkinnon suorittamisen malleja.

Ammatillisen koulutuksen monipuolisen tarjonnan turvaamiseksi vuodelle 2015 ehdotetaan 10 miljoonaa euroa digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen.

Aikuiskoulutus

Aikuiskoulutukseen esitetään yhteensä 515 miljoonaa euroa, josta vapaaseen sivistystyöhön 156 miljoonaa euroa, ammatilliseen lisäkoulutukseen 133 miljoonaa ja oppisopimuskoulutukseen 110 miljoonaa euroa. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan esitetään 47 miljoonan ja perusasteen jälkeistä koulutusta vailla olevien aikuisten koulutukseen sekä neuvonta- ja ohjauspalveluihin 10 miljoonan euron määrärahaa. Opetustoimen henkilöstökoulutukseen esitetään 23 miljoonan euron määrärahaa.

Korkeakoulujen ja tieteen rahoitus

Vuoden 2015 alusta toteutuvan ammattikorkeakoulu-uudistuksen yhteydessä kunnan omarahoitusosuus ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin poistetaan ja siirretään vastaavasti muihin kunnan rahoitusosuuksiin. Valtio vastaa kokonaisuudessaan ammattikorkeakoulujen rahoituksesta.

Yliopistojen valtionrahoitukseen esitetään 1,9 miljardia euroa ja ammattikorkeakoulujen rahoitukseen 862 miljoonaa euroa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtionrahoituksen indeksikorotus on 1,3 prosenttia. Aiempien päätösten mukaisesti ammattikorkeakouluissa toteutetaan 20 miljoonan euron säästöt. Lisäksi yliopistot osallistuvat hallituksen julkisten menojen sopeuttamistoimiin 16,6 miljoonan euron säästöillä.

Hallitus varautuu korkeakouluihin kohdistuviin kasvupanostuksiin. Yliopistojen 75 miljoonan euron pääomittamisen lisäksi varaudutaan pääomittamaan ammattikorkeakouluja 50 miljoonalla eurolla vuonna 2015.

Työurien pidentämiseksi ja hakijasuman purkamiseksi korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään määräaikaisesti noin 3 000:lla vuosina 2014?2015 tulevaisuuden työvoimatarpeen kannalta oleellisilla aloilla.

Kuluttajatutkimuskeskus ja Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos esitetään yhdistettäviksi Helsingin yliopistoon vuoden 2015 alusta osana valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta.

Suomen Akatemian 269 miljoonan myöntövaltuudessa on otettu huomioon 7,5 miljoonan euron siirto valtion uuteen strategisen tutkimuksen rahoitusvälineeseen sekä 20 miljoonaa euroa sopeutussäästönä. Päätöksiä uudesta strategisesta tutkimusrahoituksesta esitetään tehtäväksi enintään 55,6 miljoonan euron arvosta. Tutkimusinfrastruktuurihankkeisiin ehdotetaan myönnettäväksi 8,5 miljoonaa euroa.

Opintotuki

Opintotukeen esitetään varattavaksi yhteensä 914 miljoonaa euroa, josta opintoraha ja asumislisä olisivat 796 miljoonaa euroa.

Opintotukea esitetään rajoitettavaksi. Toisen samantasoisen korkea-asteen tutkinnon suorittamista ei enää tuettaisi. Muutoksella pyritään kohdentamaan opiskelupaikka niille opiskelijoille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet korkeakoulututkintoa.

Koulumatkatukea myönnetään ilman omavastuuta ja kustannusrajaa lukiokoulutuksen valmistavassa koulutuksessa ja ammatillisen peruskoulutukseen valmistavassa tai valmentavassa koulutuksessa opiskeleville opiskelijoille.

Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle ja opiskelija-asuntoyhteisöille esitetään puolitettavaksi.

Kulttuuri ja taidepolitiikka

Taiteen ja kulttuurin edistämiseen ministeriö ehdottaa käytettäväksi 455 miljoonaa euroa, josta veikkausvoittovarojen osuus on 237 miljoonaa euroa. Tavoitteena on vahvistaa kulttuurin perustaa, turvata luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, edistää luovaa taloutta sekä turvata kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus.

Viiden miljoonan menosäästö ehdotetaan kohdennettavaksi siten, että sen vaikutukset kulttuurin ja taiteen toimintaan jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Budjettivaroista rahoitettavien teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksia leikataan 4 650 000 euroa. Taiteen ja kulttuurin menosäästöjen ohella esitetään veikkausvoittovarojen käytön lisäämistä teattereille, orkestereille ja museoille 4,3 miljoonalla eurolla työllisyysperusteisesti.

Yleisten kirjastojen perustamishankkeiden rahoittaminen ehdotetaan säilytettäväksi opetus- ja kulttuuriministeriöllä siten, että voimassa oleva rahoitussuunnitelma voitaisiin toteuttaa. Kokoelma- ja konservointikeskus ehdotetaan perustettavaksi Museoviraston yhteyteen kokoelmien varastointitilan lisätarpeen kattamiseksi.

Lainauskorvausten asteittaista nostamista jatketaan siten, että määrärahan taso olisi 4 175 000 euroa, missä on nousua 100 000 euroa.

Valtionosuusmäärärahoihin sekä taide- ja kulttuurilaitosten vuokriin esitetään lisättäviksi indeksikorotukset.

Nuoriso- ja liikuntapolitiikka

Nuorisotyöhön esitetään käytettäväksi 75 miljoonaa euroa, josta veikkausvoittovarojen osuus on 54 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy 27 miljoonaa euroa nuorisotakuun toteuttamiseen. Määrärahalla tuetaan nuorten työpajatoimintaa sekä etsivää nuorisotyötä. Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.

Liikuntatoimelle esitetään 189 miljoonan euron määrärahaa, josta 149 miljoonaa katetaan veikkausvoittovaroista. Tavoitteena on koko väestön liikunnallisen elämäntavan edistäminen ja sen avulla osallisuuden kasvattaminen sekä väestön hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen. Lisäksi tuetaan eettisesti vahvaa kansainväliseen menestykseen tähtäävää huippu-urheilua.

Veikkausvoittovarojen käyttö

Veikkauksen voittovaroja arvioidaan kertyvän 544,1 miljoonaa euroa. Voittovaroista käytetään jakosuhdelain mukaisesti 25 % urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen, 9 % nuorisotyön edistämiseen, 17,5 % tieteen edistämiseen ja 38,5 % taiteen edistämiseen. Tieteen sekä kulttuurin, taiteen, liikuntatoimen ja nuorisotyön menoista yhteensä 53,4 % rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista.

Määrärahaan sisältyy jakamattomien voittovarojen ylimääräistä tuloutusta edunsaajille 10 miljoonaa, jolla panostetaan nuorten yhteiskuntatakuuseen ja nuorten työllistämiseen, työllisyyteen ja kasvuun, rakentamiseen sekä luovaan talouteen ja osaamiseen. Määrärahasta kohdennetaan miljoona euroa nuorisotoimeen, 2,8 miljoonaa liikunnan kansalaistoimintaan ja lähiliikuntapaikkojen korjausrakentamiseen ja perusinvestointeihin. Orkestereille, museoille ja teattereille työllisyyttä ja kasvua edistävään toimintaan osoitetaan harkinnanvaraisina avustuksina 4,3 miljoonaa. Tieteelle jaetaan 1,9 miljoonaa mm. digitointiin ja pitkäaikaissäilytykseen, tietokirjallisuuden tukemiseen ja digitoitujen aineistojen hyödyntämistä koskeviin tutkimushankkeisiin.
_ _

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa koskeva budjettiehdotus 2015 (pdf) tuli julkiseksi valtiovarainministeriön julkistettua ehdotuksensa valtion talousarvioksi 7.8. Hallitus käsittelee talousarvioehdotusta 27.8. alkavassa budjettiriihessä, jossa hallitus hyväksyy esityksen sisällön. Eduskuntakäsittelyyn talousarvioesitys annetaan 15.9.2014.
_ _ _

Lisätietoja:

Koulutus- ja tiedepolitiikka
- ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen (yleissivistävä ja ammatillinen koulutus), puh. 0295 3 30258
- ylijohtaja Tapio Kosunen (korkeakoulutus ja tiede), puh. 0295 3 30440
- johtaja Kirsi Kangaspunta (aikuiskoulutus), puh. 0295 3 30136
- erityisavustaja Esa Suominen, puh. 043 824 5668

Opintotuki
- neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen, puh. 0295 3 30110

Kulttuuri- ja taidepolitiikka
- ylijohtaja Riitta Kaivosoja, puh. 0295 3 30129
- valtiosihteeri Kari Anttila, puh. 0295 3 30130

Nuoriso- ja liikuntapolitiikka
- ylijohtaja Rauno Anttila, puh. 0295 3 30062
- valtiosihteeri Kari Anttila, puh. 0295 3 30130

Yleinen taloussuunnittelu
- talouspäällikkö Tiina Heikkinen, puh 0295 3 30103
- finanssisihteeri Timo Ertola, puh. 0295 3 30083

Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, puh. 0295 3 30182