Opetus- ja kulttuuriministeriö vuoden 2014 budjettiesityksessä

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla jatketaan ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja korkeakoulutuksen koulutuksen järjestäjä- ja oppilaitosverkon kehittämistä. Nuorten koulutukseen pääsy ja nuorisotakuun toteutuminen varmistetaan. Vuoden 2014 aikana otetaan käyttöön uudistetut ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja korkeakoulutuksen haku- ja valintapalvelut sekä aikuiskoulutuksen hakupalvelut.

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusindeksi jäädytetään vuodeksi 2014. Opintoraha sidotaan indeksiin. Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmää kehitetään ja rahoitus myönnetään edelleen koulutuksen järjestäjille.

Valtion taidemuseo muuttuu Kansallisgalleriaksi ja osa sen rahoituksesta siirretään veikkausvoittovaroihin. Vaikutuksia muille taiteen ja kulttuurin edunsaajille lievennetään määräaikaisella veikkausvoittovarojen rahaston purkamisella. Helsingin kaupungin keskustakirjastosta tulee Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihanke.

Päivähoito ja yleissivistävä koulutus hyvinvoinnin vahvistajina

Yleissivistävään koulutukseen esitetään 957 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen lähtökohtana on kasvatuksen ja koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden takaaminen ja vahvistaminen kaikille koko maan kattavasti.

Laadukas päivähoito turvataan. Valmistellaan päivähoitoa koskevien säädösten uudistamista.

Kouluhyvinvointia, koulujen ja oppilaitosten turvallisuutta ja työrauhaa vahvistetaan. Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen varataan 60 miljoonan euron määräraha. Oppilaskuntien toiminta vakiinnutetaan perusasteelle. Avohoidossa olevien ja huostaan otettujen ja sijoitettujen lasten yhdenvertaista mahdollisuutta opetuksen saamiseen parannetaan.

Oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen edistämiseen esi- ja perusopetuksessa ja lukioissa sekä ylioppilastutkinnon sähköistämiseen varataan yhteensä noin 8,3 miljoonaa euroa.

Lukion tuntijako uudistetaan. Lukiokoulutuksen rahoitusperusteiden uudistamisella turvataan lukiokoulutuksen laatu ja saavutettavuus ikäluokkien pienentyessä. Maahanmuuttajille ja vieraskielisille suunnattuun lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen esitetään 0,4 miljoonaa euroa.

Oppilas- ja opiskelijahuoltoa parannetaan. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tulee voimaan 1.8.2014. Lakiuudistukseen liittyen kuntien peruspalvelujen valtionosuutta lisätään 8,45 miljoonalla eurolla vuonna 2014. Jatkossa vuositasolla valtionosuuden lisäys on 13,1 miljoonaa euroa. Perusopetuksen lisäksi myös lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat tulevat kuraattori- ja psykologipalveluiden piiriin. Painopistettä siirretään yhteisölliseen ja ennaltaehkäisevään opiskeluhuoltoon. Oppilaille ja opiskelijoille tarjotaan matalan kynnyksen tukea hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi.

Oppilaitosten perustamishankkeisiin osoitetaan 46 miljoonan euron määräraha ja valtuus myöntää 15 miljoonaa euroa avustuksina yleissivistävien oppilaitosten rakentamiseen ja peruskorjaukseen noin 3000 oppilaalle.

Ammatillisen peruskoulutuksen paikkojen riittävyys varmistetaan

Ammatilliseen koulutukseen esitetään 733 miljoonaa euroa. Nuorisotakuun toteutusta jatketaan ja nuorten pääsy koulutukseen varmistetaan.

Ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että koko peruskoulun päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen paikkoja varataan riittävästi myös koulutuksesta toiseen siirtyville ja ammatillista tutkintoa vailla oleville.

Nuorisotakuun toteutukseen osoitetulla määrärahalla lisätään peruskoulutusta alueilla, joilla sitä on nuorisoikäluokkaan nähden muita alueita vähemmän. Metropolialueelle ja muihin keskuskaupunkeihin on lisätty koulutuspaikkoja.

Työssäoppimisen toteutustapoja monipuolistetaan koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen yhteistyössä.

Opiskelijavalinnat uudistuvat

Vuoden 2014 aikana otetaan käyttöön Opintopolku.fi – palvelu, joka tarjoaa uudistetut ja nykyisiä palveluita laajemmat ja kattavammat toisen asteen ja korkeakoulutuksen haku- ja valintapalvelut, aikuiskoulutuksen hakupalvelut sekä koulutustietopalvelut.

Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa jatketaan ja oppisopimuskoulutusta kehitetään

Aikuiskoulutukseen esitetään 524 miljoonaa euroa, josta vapaaseen sivistysyöhön 165 miljoonaa euroa, ammatilliseen lisäkoulutukseen 138 miljoonaa ja oppisopimuskoulutukseen 117 miljoonaa euroa. Opetustoimen henkilöstökoulutukseen esitetään 25 miljoonan euron määrärahaa.

Nuorten aikuisten, 20 – 29-vuotiaiden osaamisohjelma jatkuu vuoteen 2016 saakka. Vuonna 2014 ohjelmaan esitetään käytettäväksi 52 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että vuosittain 4 000 nuorta aikuista aloittaisi ohjelmarahoituksella opintonsa.

Oppisopimuskoulutusta kehitetään paremmin nuorille sopivaksi. Tavoitteena on lisätä alle 25-vuotiaiden oppisopimuksia 1 700 jo vuonna 2014 ja 2 700 vuonna 2016. Osaamisohjelma ja oppisopimuskoulutuksen kehittäminen ovat osa nuorisotakuun lisäpanostuksia.

Korkeakouluille ja tieteelle 2,7 miljardia euroa

Yliopistojen valtionrahoitukseen esitetään 1,9 miljardia euroa. Perusrahoitusta esitetään korotettavaksi yliopistoindeksin mukaisesti 1,9 % vastaamaan kustannustason nousua. Yliopistojen rahoitusmalli korostaa laatua, vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja kansainvälistymistä. Tutkinnot, opintopisteet, tieteelliset julkaisut ja kilpailtu tutkimusrahoitus ovat keskeisiä valtionrahoituksen perusteita.

Ammattikorkeakoulujen valtionosuudeksi ja -avustukseksi esitetään 404 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulut ovat vähentäneet koulutustarjontaansa 2 030 aloituspaikalla vuodesta 2013 alkaen, mikä tarkoittaa noin 8 prosentin leikkausta aloituspaikkoihin.

Ammattikorkeakoululainsäädäntöä uudistetaan 1.1.2014. Muutoksella vauhditetaan rakenteellista uudistamista sekä parannetaan toiminnan laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Perusrahoituksen määräytymisperusteet ja toimiluvat uudistuvat vuoden 2014 alusta. Ammattikorkeakoulu-uudistus merkitsee laajoja rakenteellisia ja taloudellisia toimenpiteitä ammattikorkeakoulujen toimintaan.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistapakokeilua jatketaan vuonna 2014. Kokeilun toimeenpanee Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS.

Suomen Akatemian myöntämisvaltuutta lisätään 10 miljoonalla eurolla, millä varaudutaan ICT2015 tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman toteuttamiseen. Myöntämisvaltuudesta vähennetään kertaluonteisesti 17 miljoonaa euroa vuonna 2014. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahojen budjetointi tullaan muuttamaan arviomäärärahaperusteiseksi ja Akatemialle kertyneet aiemmilta budjettivuosilta siirtyneet määrärahat tullaan käyttämään Akatemian tekemien sitoumusten rahoittamiseen vuosina 2014–2015.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus aloittaa toimintansa 1.5.2014. Arviointikeskukseen yhdistetään nykyinen Opetushallituksen alainen oppimistulosten arviointi sekä Koulutuksen arviointineuvoston ja Korkeakoulujen arviointineuvoston suorittama koulutuksen ja korkeakoulujen arviointitoiminta.

Opintotuki sidotaan indeksiin

Opintotukeen esitetään varattavaksi yhteensä 917 miljoonaa euroa, josta opintoraha ja asumislisä olisivat 798 miljoonaa euroa. Opintotukijärjestelmää uudistetaan tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista. Opintoraha esitetään sidottavaksi indeksiin 1.8.2014 lukien. Itsenäisesti asuvien 18—19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden opintorahaan vähentävästi vaikuttavia vanhempien tulorajoja ehdotetaan korotettavaksi.

Lisäksi opintolainan valtiontakausta korotetaan 100 eurolla kuukaudessa. Lainan käyttökelpoisuutta parannetaan mm. luopumalla yhden prosentin koron maksamisesta opiskeluaikana. Nykyinen opintolainavähennys korvataan tutkinnon tehokkaampaan suorittamiseen kannustavalla opintolainahyvityksellä.

Maahanmuuttajille tarkoitettu valmistava lukiokoulutus sekä ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus otetaan opintotuen piiriin.

Taiteen ja kulttuurin säästöt toteutetaan asteittain

Taiteen ja kulttuurin edistämiseen ministeriö ehdottaa käytettäväksi 454 miljoonaa euroa, josta veikkausvoittovarojen osuus on 237 miljoonaa euroa.

Taiteen ja kulttuurin veikkausvoittovarojen jakajien määrä kasvaa ensi vuonna, kun valtion taidemuseo säätiöitetään Kansallisgalleriaksi ja sen toiminta vuokria lukuun ottamatta siirretään rahoitettavaksi veikkausvoittovaroista. Siirto olisi tuonut noin 20 miljoonan euron säästöpaineen muille edunsaajille. Säästöt toteutetaan kuitenkin asteittain ja vuonna 2014 veikkausvoittovararahastoa puretaan 10 miljoonalla eurolla, mikä puolittaa vuoden 2014 säästötarpeen.

Kansallisgallerian peruspääomaan osoitetaan budjettivaroista vuosina 2014 - 2016 kunakin vuonna 10 miljoonaa euroa. Kansallisgallerian kokoelman kartuttamiseen esitetään samaa 739 000 euron määrärahaa kuin edellisinäkin vuosina.

Taiteen veikkausvoittovaroissa yleinen säästöprosentti on 3,3 prosenttia. Lastenkulttuurin, vapaan kentän ammattilaisryhmien, apurahojen ja kulttuurilehtien rahoitus esitetään kuitenkin säilytettäväksi vuoden 2013 tasolla. Keskimääräistä vähemmän säästetään myös kansallisilta taidelaitoksilta eli Suomen Kansallisoopperalta ja Kansallisteatterilta. Niiden säästö vuonna 2014 on yksi prosentti.

Eniten veikkausvoittovaroja säästetään kohteista, joissa säästöjen vaikutusten ei arvioida olevan yhtä dramaattisia kuin muilla alueilla. Suurimmat prosentuaaliset säästöt kohdistuvat elokuvateattereiden digitalisoinnin edistämiseen, kulttuurin suurtapahtumiin ja käyttövaroihin, joita ministeri on voinut osoittaa kulttuurihankkeisiin ja -kohteisiin. Keskimääräistä suuremmat säästöt kohdistuvat myös kehittämis- ja projektiluontoiseen rahoitukseen.

Ystävyysseurojen ja kulttuuri-instituuttien avustukset siirretään veikkausvaroista rahoitettaviksi.
Teatterien, museoiden ja orkesterien valtionosuuksien indeksit jäädytetään vuoden 2014 osalta. Kulttuurilaitosten valtionosuuksista vuosiksi 2012–2015 tehdyt säästöt jäävät myös pysyvästi voimaan.

Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyvät 2014 alussa Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi (KAVI). Journalistisen kuva-arkiston toiminta esitetään vakiinnutettavaksi antamalla Museovirastolle tähän tarkoitukseen vuosittaista määrärahaa.

Helsingin kaupungin keskustakirjaston perustamishanke on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihanke, jolle ehdotetaan 30 miljoonan euron valtuutta.

Liikuntalaki uudistetaan

Liikuntatoimelle esitetään vajaan 148 miljoonan euron määrärahaa, josta 147 miljoonaa katetaan veikkausvoittovaroista. Liikuntalaki uudistetaan. Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen myönnetään rahoitusta kokonaiskustannusten täsmennyttyä hankesuunnitelman mukaisesti valtion vuoden 2015 talousarviossa.

Nuorten työpajat ja etsivä nuorisotyö varmistavat nuorisotakuun toteutumisen

Nuorisotyöhön esitetään käytettäväksi 74 miljoonaa euroa, josta veikkausvoittovarojen osuus on 53 miljoonaa euroa. Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhän esitetään 27 miljoonaa euroa, jolla varmistetaan osaltaan nuorisotakuun toteutumista. Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaa varten esitetään 400 000 euron määrärahaa.

Veikkausvoittovaroja käytetään 541 miljoonaa euroa

Veikkausvoittovaroja esitetään käytettäväksi yhteensä 540,8 miljoonaa euroa. Veikkauksen tuottoarvio vuodelle 2014 on 517,5 miljoonaa euroa. Jakamattomien voittovarjojen rahastoa esitetään purettavaksi yhteensä 23,3 miljoonalla eurolla, mikä sisältää ylimääräisen 10 miljoonaa euroa taiteen edunsaajille Kansallisgalleriaa koskevan rahoitusmuutoksen vuoksi.

Veikkausvoittovaroista ehdotetaan käytettäväksi tieteen tukemiseen 103 miljoonaa euroa, taiteeseen 237 miljoonaa euroa, liikuntaan 147 ja nuorisotyön tukemiseen 53 miljoonaa euroa.
Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtion rahoituksesta myönnetään 54,5 prosenttia veikkausvoittovaroista.
_ _ _
Lisätietoja:
- kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, puh. 0295 3 30182

Koulutus- ja tiedepolitiikka
- ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen (yleissivistävä ja ammatillinen koulutus), puh. 0295 3 30258
- ylijohtaja Hannu Sirén (korkeakoulutus ja tiede), puh. 0295 3 30292
- johtaja Kirsi Kangaspunta (aikuiskoulutus), puh. 0295 3 30136
- valtiosihteeri Pilvi Torsti, puh. 0295 3 30168

Opintotuki
- neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen, puh. 0295 3 30110

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka
- ylijohtaja Riitta Kaivosoja, puh. 0295 3 30129
- ylitarkastaja Timo Oravainen, puh. 0295 3 30238
- valtiosihteeri Jarmo Lindén, puh. 0295 3 30194

Yleinen taloussuunnittelu
- johtaja Matti Väisänen, puh 0295 3 30337
- finanssisihteeri Timo Ertola, puh. 0295 3 30083

Budjettiesityksen yhteydessä annetaan seuraavat hallituksen esitykset:
• esitys opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) muuttamiseksi eräiden yksikköhintojen leikkaamiseksi sekä siten, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuusindeksin korottaminen jätetään säästösyistä tekemättä vuodeksi 2014
• esitys laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Hallitusohjelman mukaisesti ehdotetaan, että mainittujen lakeihin lisättäisiin maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta koskevat säännökset
• esitys laeiksi Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus on 1.1.2014 perustettava ja 1.5.2014 arviointitoiminnan käynnistävä koulutuksen ulkopuolista arviointia suorittava asiantuntijaorganisaatio, johon yhdistettäisiin Korkeakoulujen arviointineuvoston, Koulutuksen arviointineuvoston ja Opetushallituksen alainen oppimistulosten arviointitoiminta.
• esitys laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
Hallitusohjelman mukaisesti ehdotetaan, että opintotuki sidotaan indeksiin ja järjestelmää uudistetaan tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista.