Hyppää sisältöön

OKM:n hallinnonala valtion vuoden 2015 talousarvioesityksessä

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 15.9.2014 8.30
Tiedote -

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle esitetään 6,8 miljardin euron määrärahaa vuodelle 2015. Työurien pidentämiseksi sekä nuorten koulutuspolun turvaamiseksi nuorisotakuun toteutuminen varmistetaan ja korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään määräaikaisesti. Toisen asteen koulutuksen rakenteellista kehittämistä jatketaan uudistamalla rahoitusjärjestelmä ja järjestäjäverkko. Perusopetuksen kehittämiseen ja koulupudokkuuden ehkäisyyn panostetaan.

Kasvua tukeviin toimiin esitetään lisäpanostuksia vuodelle 2015. Nuorten koulutusedellytysten turvaamisen rinnalla tutkintoa vailla olevien aikuisten osaamisperustaa vahvistetaan 10 miljoonalla eurolla. Tietovarantojen avaamiseen ja avoimen tieteen edistämiseen esitetään 3 miljoonan euron lisäpanostusta. Olympiastadionin perusparannukseen esitetään 40 miljoonan euron rahoitusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan säästöistä on sovittu hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksissä osana valtiontalouden sopeuttamistoimia. Vuoden 2015 noin 100 miljoonan euron säästöt kohdistuvat mm. lukiokoulutukseen, ammatilliseen peruskoulutukseen, ammatilliseen aikuiskoulutukseen, ammattikorkeakoulujen rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön rahoitukseen, kulttuurihallinnon virastoihin sekä valtionosuuden piiriin kuuluvien teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen.

Veikkauksen rahastosta esitetään irrotettavaksi 7 miljoonaa euroa. Teattereiden, orkestereiden ja museoiden harkinnanvaraisiin työllistämishankkeisiin kohdennetaan 3,7 miljoonaa euroa. Lisäksi panostetaan nuorten työllisyyteen ja lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen.

Säästöistä huolimatta lisäystä edellisen vuoden talousarvioon verrattuna on 186 miljoonaa euroa. Lisäys on pääosin laskennallinen johtuen ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirtymisestä kokonaan valtiolle, joka toteutetaan rahoituksen siirtona valtion ja kuntien välillä. Osa lisäyksestä johtuu ammattikorkeakoulujen pääomittamisesta.

Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman ja vuoden 2014 kehyspäätöksen mukaisesti toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteet uudistetaan vuosina 2014–2016. Toisen asteen koulutuksen rahoituksesta ja rakenteellisesta uudistamisesta annetaan hallituksen esitykset syksyllä 2014. Toisen asteen koulutuksen rahoitusperusteita ja uusia järjestämislupia sovelletaan ensimmäistä kertaa vuonna 2017.

Yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen panostuksia

Yleissivistävän koulutuksen talousarvioon esitetään 803 miljoonaa euroa. Perusopetuksen laadun kehittämiseen ja koulupudokkuuden ehkäisemiseen lisätään 17,3 miljoonaa euroa. Valtionavustuksia esitetään lisättäväksi erityisoppilaiden koulunkäyntiedellytysten parantamiseen 10 miljoonaa euroa ja kielikylpyopetuksen laajentamiseen 3 miljoonaa euroa. Lukioiden erityistehtävän rahoituksen puolittamista ei toteuteta vuonna 2015.

Esiopetus muutetaan velvoittavaksi. Perusopetuksessa ja lukiossa muiden uskontojen kuin evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen uskonnon opetuksen minimiryhmäkoko esitetään nostettavaksi kolmesta oppilaasta kymmeneen.

Oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustukset siirretään kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentille kehyspäätöksen mukaisesti. Vuodesta 2015 lähtien valtio ei enää osallistu oppilaitosten uusien perustamishankkeiden rahoitukseen.

Nuorille riittävästi ammatillisen peruskoulutuksen paikkoja

Ammatilliseen koulutukseen esitetään 505 miljoonaa euroa. Nuorten koulutustakuun toteuttamista jatketaan varaamalla nuorille riittävä ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta koko maassa. Lisäksi nuorisotakuuta toteutetaan kehittämällä edelleen opiskelijavalintaprosesseja, ottamalla käyttöön uusi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen kokonaisuus sekä kehittämällä perustutkinnon suorittamisen malleja.

Perusasteen varassa olevia aikuisia ohjataan koulutukseen

Aikuiskoulutukseen esitetään yhteensä 508 miljoonaa euroa, josta vapaaseen sivistystyöhön 156 miljoonaa euroa, ammatilliseen lisäkoulutukseen 133 miljoonaa ja oppisopimuskoulutukseen 110 miljoonaa euroa. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan esitetään 47 miljoonan ja perusasteen jälkeistä koulutusta vailla olevien aikuisten koulutuksen sekä neuvonta- ja ohjauspalveluihin 10 miljoonan euron määrärahaa. Kyseinen 10 miljoonan lisäys on kehysriihessä sovittua uutta rahaa, jolla pyritään vahvistamaan vähän koulutusta saaneiden aikuisten mahdollisuuksia pysyä työmarkkinoilla. Korkeakoulujen uusien erikoistumiskoulutusten toteuttamista tuetaan 4 miljoonalla eurolla. Opetustoimen henkilöstökoulutukseen esitetään 22 miljoonan euron määrärahaa.

Korkeakoulujen rahoitus turvataan - ammattikorkeakouluja pääomitetaan

Yliopistojen valtionrahoitukseen esitetään 1,9 miljardia euroa ja ammattikorkeakoulujen rahoitukseen 862 miljoonaa euroa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtionrahoituksen indeksikorotus puolitetaan. Syntyvä säästö kompensoidaan kertaluonteisella määrärahalisäyksellä. Vuoden 2015 alusta toteutuvan ammattikorkeakoulu-uudistuksen toisen vaiheen yhteydessä kunnan omarahoitusosuus ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin poistetaan ja siirretään vastaavasti muihin kunnan rahoitusosuuksiin. Uudistuksen jälkeen valtio vastaa kokonaisuudessaan ammattikorkeakoulujen rahoituksesta. Kaikkiaan yliopistojen rahoitus lisääntyy 17 miljoonaa ja ammattikorkeakoulujen ilman kunnan rahoitusosuuden siirtoa 3 miljoonaa euroa vuoteen 2014 verrattuna.

Hallitus varautuu korkeakouluihin kohdistuviin kasvupanostuksiin. Ammattikorkeakouluja varaudutaan pääomittamaan 50 miljoonalla eurolla vuonna 2015.

Työurien pidentämiseksi ja hakijasuman purkamiseksi korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään määräaikaisesti noin 3 000:lla vuosina 2014–2015 tulevaisuuden työvoimatarpeen kannalta oleellisilla aloilla. Vuonna 2015 laajennuksesta aiheutuviin korkeakoulujen menoihin on varattu 18 miljoonaa euroa.

Kuluttajatutkimuskeskus ja Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos esitetään yhdistettäviksi Helsingin yliopistoon vuoden 2015 alusta osana valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta.

Kilpailtua tutkimusrahoitusta vahvistetaan

Suomen Akatemian 319 miljoonan myöntövaltuudessa on otettu huomioon lisäyksenä 50 miljoonaa euroa siirtona yliopistoilta niiden profiloitumisen vahvistamiseen kilpailulla rahoituksella ja vähennyksenä 7,5 miljoonan euron siirto valtion uuteen strategisen tutkimuksen rahoitusvälineeseen sekä 20 miljoonaa euroa sopeutussäästönä. Lisäksi päätöksiä uudesta strategisesta tutkimusrahoituksesta esitetään tehtäväksi enintään 55,6 miljoonan euron arvosta.

Tutkimusinfrastruktuurihankkeisiin ehdotetaan myönnettäväksi 18,5 miljoonaa euroa.

Opintotukeen 900 miljoonaa euroa

Opintotukeen esitetään varattavaksi yhteensä 916 miljoonaa euroa, josta opintoraha ja asumislisä olisivat 800 miljoonaa euroa. Opintorahoja korotetaan leikatun KEL-indeksin perusteella. Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle esitetään puolitettavaksi. Opiskelija-asuntoyhteisöjen vuokrakustannusten korvaamisesta luovutaan.

Kulttuurin saatavuus turvataan

Taiteen ja kulttuurin edistämiseen esitetään käytettäväksi 452 miljoonaa euroa, josta veikkausvoittovarojen osuus on 237 miljoonaa euroa. Tavoitteena on vahvistaa kulttuurin perustaa, turvata luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, edistää luovaa taloutta sekä turvata kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus. Siten eri taiteenalojen edistämisen määrärahat esitetään säilytettäviksi vuoden 2014 tasolla.

Yleisten kirjastojen perustamishankkeiden rahoittaminen ehdotetaan säilytettäväksi opetus- ja kulttuuriministeriöllä siten, että voimassa oleva rahoitussuunnitelma vuosille 2014 - 2017 voitaisiin toteuttaa. Kokoelma- ja konservointikeskus ehdotetaan perustettavaksi Museoviraston yhteyteen kokoelmien varastointitilan lisätarpeen kattamiseksi.

Lainauskorvausten asteittaista nostamista jatketaan siten, että määrärahan taso olisi 4 225 000 euroa, missä on nousua 150 000 euroa. Valtionosuusmäärärahoihin sekä taide- ja kulttuurilaitosten vuokriin esitetään lisättäviksi indeksikorotukset.

Nuorisotoimeen ja lähiliikuntaan lisäpanostusta

Nuorisotyöhön esitetään käytettäväksi 75 miljoonaa euroa, josta veikkausvoittovarojen osuus on 53 miljoonaa euroa. Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuorisotakuuta toteutetaan nuorisotoimialalla ensisijaisesti nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön avustamisen kautta. Tähän on varattu yhteensä 27 miljoonaa euroa, josta 6 miljoonaa euroa veikkausvoittovaroista. Veikkausvoittovarojen ylimääräinen tuloutus kohdentuu nuorten työllistämiseen.

Liikuntatoimelle esitetään 189 miljoonan euron määrärahaa, josta 148 miljoonaa katetaan veikkausvoittovaroista. Tavoitteena on koko väestön liikunnallisen elämäntavan edistäminen ja sen avulla osallisuuden kasvattaminen sekä väestön hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen. Lisäksi tuetaan eettisesti vahvaa kansainväliseen menestykseen tähtäävää huippu-urheilua.

Veikkausvoittovarojen ylimääräisestä tuloutuksesta kohdennetaan 2 miljoonaa euroa nuorten työllistämiseen ja lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen.

Vaikeassa taloudellisessa asemassa oleville entisille olympiavoittajille luodaan ylimääräinen eläkejärjestelmä. Vuonna 2015 eläkkeisiin esitetään varattavaksi 220 000 euroa

Veikkausvoittovaroista ylimääräinen 7 miljoonan euron tuloutus edunsaajille

Veikkauksen voittovaroja arvioidaan kertyvän 541,1 miljoonaa euroa. Voittovaroista käytetään 27,4 % urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen, 9,9 % nuorisotyön edistämiseen, 19,0 % tieteen edistämiseen ja 43,8 % taiteen edistämiseen. Tieteen, taiteen ja kulttuurin, liikuntatoimen ja nuorisotyön menoista yhteensä 52,5 % rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista.

Vuoden 2015 määrärahaan sisältyy jakamattomien voittovarojen ylimääräistä tuloutusta edunsaajille 7 miljoonaa, jolla panostetaan työllisyyteen, nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen ja kulttuuripalveluiden saatavuuden turvaamiseen. Määrärahasta kohdennetaan 0,3 miljoonaa euroa tieteelle, nuorten työllistämiseksi 0,75 miljoonaa euroa nuorisotoimeen ja 2,05 miljoonaa liikuntaan. Teattereille, orkestereille ja museoille osoitetaan 3,7 miljoonaa euroa työllisyysperusteisina harkinnanvaraisina avustuksina. Lisäksi vapaille ryhmille suunnataan 200 000 euroa.
_ _ _

Lisätietoja:
Koulutus- ja tiedepolitiikka
- ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen (yleissivistävä ja ammatillinen koulutus), puh. 0295 3 30258
- ylijohtaja Tapio Kosunen (korkeakoulutus ja tiede), puh. 0295 3 30440
- johtaja Kirsi Kangaspunta (aikuiskoulutus), puh. 0295 3 30136
- erityisavustaja Esa Suominen, puh. 043 824 5668

Opintotuki
- neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen, puh. 0295 3 30110

Kulttuuri- ja taidepolitiikka
- ylijohtaja Riitta Kaivosoja, puh. 0295 3 30129
- valtiosihteeri Kari Anttila, puh. 0295 3 30130

Nuoriso- ja liikuntapolitiikka
- ylijohtaja Rauno Anttila, puh. 0295 3 30062
- valtiosihteeri Kari Anttila, puh. 0295 3 30130

Yleinen taloussuunnittelu
- talouspäällikkö Tiina Heikkinen, puh 0295 3 30103
- finanssisihteeri Timo Ertola, puh. 0295 3 30083

Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, puh. 0295 3 30182

Valtion talousarvioesitys kokonaisuudessaan on osoitteessa: http://www.vm.fi
_ _ _

Budjettiesityksen yhteydessä annetaan seuraavat hallituksen esitykset:

• Esitys perusopetuslain 13 §:n ja lukiolain 9 §:n muuttamisesta siten, että muita uskontoja kuin evankelis-luterilaista ja ortodoksista uskontoa opetettaisiin, mikäli opetukseen osallistuvia olisi vähintään kymmenen. Evankelis-luterilaista ja ortodoksista uskontoa voitaisiin edelleen opettaa, mikäli opetukseen osallistuvia olisi vähintään kolme.

• Hallituksen esitys laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta, vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta sekä eräiden opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamiseen liittyvien lakien muuttamisesta

• Hallituksen esitys perusopetuslain muuttamisesta annetaan budjettiesityksen yhteydessä ja määrärahat esitetään täydentävän talousarvion yhteydessä. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti lasten tasa-arvoisten oppimisvalmiuksien parantamiseksi esiopetus muutetaan velvoittavaksi.

• Hallituksen esitysoppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta annetaan budjettiesityksen yhteydessä ja määrärahat esitetään täydentävän talousarvion yhteydessä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolakia muutettaisiin siten, että yksityisissä ja valtion kouluissa olevat perusopetuksen oppilaat siirtyvät kunnallisten psykologi- ja kuraattoripalvelujen piiriin.

• Hallituksen esitys laiksi yliopistolain 49 §:n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ammattikorkeakoululain 43 §:n väliaikaisesta muuttamisesta. Esityksen taustalla on yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnan rahoituksen indeksikorotuksen puolittaminen vuonna 2015

• Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä sekä takuueläkkeistä annetun lain 9 §:n muuttamisesta.