Hyppää sisältöön

OKM:n hallinnonala hallituksen kehyspäätöksessä

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 27.3.2013 11.51
Tiedote -

Hallitus sopi 21.3.2013 valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014–2017. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla jatketaan ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja korkeakoulutuksen koulutuksen järjestäjä- ja oppilaitosverkon kehittämistä. Samalla varmistetaan nuorten koulutukseen pääsy ja nuorisotakuun toteutuminen. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusindeksi jäädytetään vuodeksi 2014. Opintotuki sidotaan indeksiin. Valtion taidemuseo muuttuu Kansallisgalleriaksi ja sen toiminta siirretään rahoitettavaksi veikkausvoittovaroista. Vaikutuksia muille taiteen ja kulttuurin edunsaajille pehmennetään määräaikaisella veikkausvoittojen rahaston purkamisella.

 Nuorten pääsyä koulutukseen tuetaan

Nuorisotakuun toteutumista tuetaan lisäämällä ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoja. Lisäksi jatketaan määräaikaisen nuorten aikuisten, 20 – 29-vuotiaiden, osaamisohjelman toteutusta vuoteen 2016 saakka. Nuorisotakuun toteutumisen turvaamiseksi ammatillisen peruskoulutuksen määrärahaa lisätään yhteensä 48 miljoonaa euroa vuosina 2014–2017.

- Näillä panostuksilla voidaan ammatillisen koulutuksen vähennykset eri alueilla toteuttaa hallitusti ja aiemmin esitettyä maltillisemmassa aikataulussa, avaa opetusministeri Jukka Gustafsson.

Nuorten oppisopimuskoulutusta vahvistetaan ja oppisopimuskoulutukseen tulee nuorilleennakkojakso. Kokeillaan joustavaa siirtymistä oppilaitosmuotoisesta ammatillisesta koulutuksesta oppisopimuskoulutukseen. Työssäoppimisen toteutustapoja monipuolistetaan koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen yhteistyössä. Oppisopimuskoulutukseen ja työssäoppimisen kehittämiseen osoitetaan lisärahoitusta kehyskaudella yhteensä 81 miljoonaa euroa.

- On tärkeää, että pystymme löytämään uusia tapoja saada nuoria oppisopimuskoulutukseen sekä helpottaa siirtymistä oppilaitoksessa tapahtuvasta koulutuksesta oppisopimukseen. Näin helpotetaan nuoren joustavaa siirtymistä opintoihin ja edelleen työelämään, ministeri Gustafsson painottaa.

Vuoden 2014 aikana otetaan käyttöön uudistetut ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja korkeakoulutuksen haku- ja valintapalvelut, aikuiskoulutuksen hakupalvelut sekä koulutustietopalvelut.

Hallituksen esitys päivähoitoa koskevista säädöksistä annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014. Oppilaskuntien toiminta vakiinnutetaan perusasteelle. Maahanmuuttajille ja vieraskielisille suunnattu lukiokoulutukseen valmistava koulutus käynnistetään. Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen kehittämistoimenpiteisiin osoitetaan 400 000 euroa vuodelle 2014, 1 500 000 euroa vuodelle 2015, 2 500 000 euroa vuodelle 2016 ja 3 500 000 euroa vuodelle 2017.

Ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistamista vauhditetaan

Ammattikorkeakouluja koskevaa lainsäädäntöä muutetaan 1.1.2014 vauhdittamaan ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistamista sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista. Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen aikataulussa arvioidaan miten ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirto kunnilta valtiolle ja oikeushenkilöaseman muuttaminen toteutetaan. Uudistuksen tueksi valtio varautuu tekemään ammattikorkeakouluihin finanssisijoituksia vuonna 2015.

Suomen Akatemian tutkimusmäärärahojen budjetointia muutetaan

Suomen Akatemian myöntövaltuutta lisätään vuodesta 2014 lähtien vuositasolla 10 miljoonalla eurolla tutkimus-,kehittämis- ja innovaatio-ohjelman toteuttamiseen ottaen huomioon ICT2015-ohjelma. Akatemian valtuudesta vähennetään kertaluonteisesti 17 miljoonaa euroa vuonna 2014. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahojen budjetointi tullaan muuttamaan arviomäärärahaperusteiseksi ja Akatemialle kertyneet aiemmilta budjettivuosilta siirtyneet määrärahat tullaan käyttämään Akatemian tekemien sitoumusten rahoittamiseen vuosina 2013 - 2015. Siirtyneiden määrärahojen käyttö pienentää tutkimushankkeiden myöntövaltuuden käytön rahoittamiseksi tarvittavaa uutta määrärahaa kertaluonteisesti kyseisinä vuosina. Jatkossa määrärahojen vuosierät muuttuvat nykyistä takapainotteisimmiksi vastaten paremmin määrärahojen todellista käyttöä.

Opintotukijärjestelmää kehitetään kannustavammaksi

Opintorahoja korotetaan indeksillä 1.8.2014 lukien.

Opintotukijärjestelmää uudistetaan hallitusohjelman ja hallituksen rakennepoliittisen kannanoton mukaisesti tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista.

Korkea-asteella otetaan käyttöön opintolainahyvitys, joka on opintolainavähennystä selkeämpi ja tehokkaammin tutkinnon suorittamiseen kannustava sekä lainan takaisinmaksua turvaava etuus. Opintolainan käyttökelpoisuutta parannetaan lisäksi luopumalla yhden prosentin koron maksamisesta opiskeluaikana ja sidotaan korkoavustuksen tulorajat indeksiin. Säännönmukaisempaan opiskeluun kannustamiseksi edellytetään jatkossa opintotukijärjestelmän piirissä olevilta 20 opintopisteen vähimmäissuoritusta lukuvuodessa.

Itsenäisesti asuvien 18 - 19 -vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden opintorahaa leikkaavia vanhempien tulorajoja korotetaan 30 prosentilla. Lisäksi tukiajan laskentaperusteita täsmennetään ja korkea-asteen 70 tukikuukauden enimmäistukiaikaa lyhennetään.

- Suomalaisen koulutuksen tasa-arvon kannalta on äärimmäisen tärkeää, että opintotukijärjestelmä perustuu jatkossakin opintorahaan ja asumislisään. Lainapainotteisuuden lisäämisen torppaaminen oli tärkeä voitto. Lisäksi nyt otetaan oikeansuuntaisia askelia sitä kohti, että opintotuki olisi tasa-arvoinen myös toisen asteen ja korkea-asteen välillä, kun vanhempien tulorajoihin tehtiin 30 prosentin korjaus, sanoo opintotuesta vastaava kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki.

Kulttuurilaitosten säästöt toteutetaan asteittain

Valtion taidemuseo, joka tähän saakka on rahoitettu budjettivaroilla, on hallitusohjelman mukaisesti päätetty muuttaa Kansallisgalleriaksi vuoden 2014 alusta. Kansallisgallerian toiminta vuokria lukuun ottamatta siirretään rahoitettavaksi veikkausvoittovaroista. Kun veikkausvoittorahoilla on enemmän jakajia, joudutaan edunsaajilta etsimään säästöjä. Vaikutuksia päätettiin kuitenkin kehysriihessä pehmentää määräaikaisella veikkausvoittovararahaston purkamisella.

- Hallitusohjelman toteuttamisesta aiheutuvat säästöt olisivat olleet kulttuurin ja taiteen toimijoille kohtuuttoman suuret. Säästöt toteutetaan nyt asteittain siten, että kehyskauden ensimmäisenä vuonna 2014 veikkausvoittovararahastoa puretaan 10 miljoonalla eurolla, mikä puolittaa ensi vuoden säästötarpeen. Rahastoa puretaan myös kehyskauden muina vuosina, jotta voidaan turvata edunsaajille suunnilleen vuoden 2014 rahoitustaso. Olemme tällä ratkaisulla halunneet helpottaa kulttuuritoimijoiden tilannetta ja mahdollisuutta valmistautua tulevaan, sanoo ministeri Paavo Arhinmäki.

Yhtenä säästötoimenpiteenä kulttuurilaitosten valtionosuuksien indeksit päätettiin kehysriihessä jäädyttää vuoden 2014 osalta.

- Indeksien jäädyttämisellä tarkoitetaan sitä, että ensi vuonna teatterien, museoiden ja orkesterien saamiin tukiin ei tule automaattista korotusta, Arhinmäki sanoo.

Kulttuurilaitosten valtionosuuksien osalta kehysriihessä päätettiin muuttaa pysyväksi valtionosuuksia koskeva määräaikainen säästölaki. Tämä tarkoittaa, että valtionosuuksiin vuoden 2012 alusta voimaan tulleet kertaluontoiset leikkaukset jäävät voimaan.

- Kehysriihen myönteisiin uutisiin kuuluu päätös aloittaa uuden säätiömuotoisen Kansallisgallerianperuspääomittaminen. Kansallisgallerian peruspääomaan osoitetaan kehyskauden budjettivaroista vuosina 2014 - 2016 kunakin vuonna 10 miljoonaa euroa, yhteensä siis 30 miljoonaa euroa. Raha sijoitetaan peruspääomaksi, joka turvaa Kansallisgallerian toimintaa.

Journalistisen kuva-arkiston toiminta päätettiin vakiinnuttaa antamalla Museovirastolle tähän tarkoitukseen vuosittaista määrärahaa. Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyvät 2014 alussa. Liikuntalaki uudistetaan.
Lainauskorvauksiin vuosina 2012 ja 2013 tehdyt eduskunnan päättämät korotukset päätettiin kehysriihessä jättää voimaan.

- Lainauskorvaus on noussut kaudellani kahdessa vuodessa lähes 30 prosenttia, mutta vielä ollaan kaukana pohjoismaisesta tasosta, sanoo ministeri Arhinmäki.

Veikkausvoittovarojen tuoton arvioitu kasvu on 1 % kunakin kehysvuonna. Kehyskaudella veikkausvoittovaroja on tarkoitus käyttää myös Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen.

Lisätietoja:

Koulutus- ja tiedepolitiikka
- erityisavustaja Aleksi Kalenius, puh. 040 125 1032
- ylijohtaja Anita Lehikoinen, puh. 0295 3 30182
- ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen, puh. 0295 3 30258
- johtaja Kirsi Kangaspunta, puh. 0295 3 30136

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka
- erityisavustaja Anne Moilanen, puh. 050 347 8299
- ylijohtaja Riitta Kaivosoja, puh. 0295 3 30129

Opintotuki
- neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen, puh. 0295 3 30110