Uusia keinoja koulujen työrauhan ja hyvinvoinnin edistämiseen
Hallitus esittää muutoksia perus- ja toisen asteen opetusta ja oppilashuoltoa koskevaan lainsäädäntöön. Muutoksilla edistetään koulujen työrauhaa ja lisätään oppilaiden hyvinvointia ja osallistumismahdollisuuksia. Oppilas- ja opiskelijahuollossa siirretään painopiste ennaltaehkäisyyn. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden opiskeluhuollon palvelut paranevat.
- Perusopetuksen järjestämisen lähtökohtana on laadukas ja turvallinen lähikoulu. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi esitetään uusia keinoja koulujen ja oppilaitosten työrauhan parantamiseksi, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi, opetusministeri Krista Kiuru painottaa.
- Kurinpito, säännöt ja valvonta muodostavat vain yhden osa-alueen moninaisista koulurauhaan vaikuttavista tekijöistä. Oppilaasta huolehtiminen, osallistuminen, vuorovaikutus sekä oppilaiden, opettajien ja vanhempien välinen luottamus ovat myös avaintekijöitä, kun viihtyisää ja rauhallista arkea kouluissa rakennetaan. Kiuru korostaa, että koulurauhaa voidaan merkittävästi lisätä juuri koulujen yhteisöllisyyttä ja oppilaiden osallistumista vahvistamalla.
Opettajille ja rehtoreille uusia keinoja puuttua häiriökäyttäytymiseen
Hallitus esittää perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta koskevaan lainsäädäntöön muutoksia, joilla turvataan koulujen työrauha ja lisätään hyvinvointia sekä oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta. Avohoidossa olevien ja huostaan otettujen ja sijoitettujen lasten yhdenvertaista mahdollisuutta opetuksen saamiseen parannetaan.
Opettajien ja rehtorien toimivaltuuksia puuttua häiriökäyttäytymiseen esitetään lisättäviksi. Keinovalikoimaa muutetaan aiempaa kasvatuksellisempaan ja ennaltaehkäisevämpään suuntaan.
Kasvatuskeskustelusta tulee uusi ja ensisijainen keino puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasiallisen käyttäytymiseen. Jälki-istunnon toteuttamistavasta säädetään aiempaa tarkemmin, muun muassa kirjallisten ja suullisten tehtävien ja harjoitusten teettäminen tulee mahdolliseksi.
Esityksessä korostetaan oppilaiden velvollisuutta vastata aiheuttamistaan vahingoista. Oppilas voidaan myös velvoittaa kasvatuksellisessa tarkoituksessa siistimään aiheuttamansa sotku.
Opettajan ja rehtorin toimivalta tarkastaa oppilaan tavarat koskee esineitä, joiden hallussapito on laissa kielletty tai muutoin vaarallisia esineitä tai aineita, joiden kouluun tuomiseen ei ole hyväksyttävää syytä. Opettajalle ja rehtorille esitetään myös toimivaltaa ottaa haltuun vaaralliset esineet ja aineet. Tarkastaminen edellyttää perusteltua ja ilmeistä syytä. Läsnä tulee olla kaksi aikuista, joista toisen oppilas voi valita. Tarkastamisessa on noudatettava hienotunteisuutta ja kunnioitettava henkilökohtaista koskemattomuutta ja yksityisyyttä mahdollisimman pitkälle.
Oppilaskunta osaksi koulun yhteisöllistä toimintakulttuuria
Suomalaiset lapset ja nuoret kokevat vaikutusmahdollisuutensa kouluissa ja oppilaitoksissa vähäisiksi. Esityksen tavoitteena on tukea oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja sitä kautta myös vähentää häiriökäyttäytymistä.
Jokaisessa koulussa ja oppilaitoksessa tulee olla oppilas- tai opiskelijakunta, jota on kuultava ennen opiskelijoiden asemaan vaikuttavien päätösten tekemistä. Opetuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta mm. järjestämällä mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä järjestyssäännön valmisteluun.
Opiskelijahuolto laajenee lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille
Merkittävintä on, että oppilas- ja opiskelijahuoltoa parannetaan nyt huomattavasti, toteaa opetusministeri Kiuru. Perusopetuksen lisäksi myös kaikkien lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat saadaan kuraattori- ja psykologipalveluiden piiriin.
Esitykseen on koottu lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiesitys koskee esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta. Uudistus tuo toisen asteen opiskelijoille psykologi- ja kuraattoripalvelut. Psykologin tai kuraattorin keskusteluun on päästävä laissa säädetyssä seitsemän päivän määräajassa. Kiireellisissä tapauksissa keskusteluun on päästävä samana tai seuraavana päivänä. Terveydenhoitajan työaika on järjestettävä siten, että vastaanotolle pääsee tarvittaessa myös ilman ajanvarausta.
Tavoitteena on siirtää painopiste nykyisestä yksilö- ja ongelmakeskeisestä toiminnasta yhteisölliseen ja ennaltaehkäisevään opiskeluhuoltoon ja tarjota oppilaille ja opiskelijoille matalan kynnyksen tukea hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi. Opiskeluhuoltoa järjestettäisiin sekä yhteisöllisenä että yksilöllisenä. Huoltajien, oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta on korostettu.
Lain tavoitteena on lisätä myös opiskeluhuollon suunnitelmallisuutta. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan kirjataan opiskeluhuollon keskeiset tiedot, esimerkiksi arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta sekä käytettävissä olevista opiskeluhuolto- ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta.
Ehdotetussa laissa säädetään nykyistä paremmin tietosuojasta ja korostetaan opiskelijoiden ja huoltajien vaikutusmahdollisuuksia opiskeluhuoltoa koskevissa asioissa.
_ _ _
Koulujen työrauhaa koskevien lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2014 ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain elokuun alusta 2014.
_ _ _
Opetusministeri Krista Kiurun esittelyaineisto ym. valmisteluun liittyvää aineisto on luettavissa hankkeen vireillä-sivulla
Tallenne opetusministeri Krista Kiurun tiedotustilaisuudesta 6.6.2013 on katsottavissa osoitteessa www.vn.fi/live
_ _ _
Lisätietoja:
- Erityisavustaja Pilvi Torsti (OKM), 040 719 120
- Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen (OKM), 0295 3 30258
- Hallitusneuvos Janne Öberg (OKM), 0295 3 30348
- Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson (OKM), 0295 3 30079
- Hallitusneuvos Lotta Hämeen-Anttila (STM), 02951 63406
- Ylitarkastaja Marjaana Pelkonen (STM), 02951 63331