Ministeri Arhinmäki jakoi elokuva-, kuva-, media- ja valokuvataiteen valtionpalkinnot

opetus- ja kulttuuriministeriö

1.11.2013 9.00

Tiedote -

Valtion elokuvataidetoimikunnan myöntämän elokuvataiteen valtionpalkinnon sai näyttelijä Laura Birn. Kuvataidetoimikunnan myöntämän kuvataiteen valtionpalkinnon sai kuvataiteilija Pilvi Takala. Valtion media-, sarjakuva- ja kuvitustaiteen toimikunta myönsi vuoden 2013 mediataiteen valtionpalkinnon kuvataiteilija, elokuvaohjaaja Mika Taanilalle. Mediataiteen valtionpalkinto jaettiin nyt ensimmäistä kertaa. Valokuvataidetoimikunnan myöntämän valokuvataiteen valtionpalkinnon sai valokuvataiteilija Raakel Kuukka. Suuruudeltaan 15 000 euron arvoiset palkinnot jakoi kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki perjantaina Helsingissä. Palkinnot myönnetään veikkausvoittovaroista

?Vuoden alussa aloittaneen uuden taideneuvoston yksi keskeinen tehtävä on miettiä taiteen muutosta ja nostaa perinteisten taiteenalojen rinnalle uusia, kun ne ovat saavuttaneet pysyvän aseman. Niinpä perinteisten palkintojen rinnalla jaetaan mediataiteen valtionpalkinto nyt ensimmäistä kertaa?, sanoi ministeri Arhinmäki palkintopuheessaan.

?Mediataide on erittäin mielenkiintoinen ilmiö. Usein se nähdään esittävän taiteen kentässä marginaalisena ja luokitellaan ?muu?-kategoriaan, vaikka mediataiteella itse asiassa on hyvinkin pitkät perinteet. Suomalainen mediataide on kysyttyä maailmalla – monet suomalaiset tekijät tunnetaan oivaltavista näkökulmistaan ja yhteiskunnallisesta kantaaottavuudestaan?, kuvaili Arhinmäki.

Valtionpalkinnot myönnetään tunnustuksena kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta kunkin taiteen alan hyväksi.

Elokuvataiteen palkintoperustelut:

Laura Birn on kiistatta yksi Suomen tämän hetken valovoimaisimmista näyttelijöistä. Hän on muuntautumiskykyinen taiteilija, joka on tunnettu monista teatteri- ja elokuvarooleistaan. Birn muistetaan muun muassa Sydänmaa ja Broken Heart Story -näytelmistä, mutta erityisesti elokuvanäyttelijänä Birnin ansiot ovat vertaansa vailla.

Laura Birnin työskentelyssä on vivahteikasta tarkkuutta ja tunnistettavuutta. Arkisimpiinkin hahmoihinsa hän onnistuu luomaan harvinaista hehkua. Birn loi uskottavuutta Vuosaari-elokuvan hörhöilevään Iirikseen samoin kuin Puhdistuksen nuoreen Aliideen. Juuri Aliiden roolissa Birn suorastaan järkyttää katsojaa kyvyllään liikkua herkästi tunnetilasta toiseen. Aliidesta tulee hänen kauttaan totta luita ja ytimiä myöten.

Viimeaikaiset vaativat roolit ovat nostaneet Laura Birnin arvostusta myös maailmalla. Kuluneena vuonna hänet valittiin nuorten eurooppalaisten näyttelijöiden Shooting Stars -joukkoon. Birnin näyttelijätyötä voi parhaillaan ihailla kankaalta elokuvissa Ihana elokuu ja Leijonasydän.

Karismallaan, osaamisellaan ja herkkyydellään Laura Birn säteilee ainutlaatuista valoa koko elokuva-alalle.

Kuvataiteen palkintoperustelut:

Kuvataiteilija Pilvi Takala on työskennellyt pitkäjänteisesti uuden yhteiskunnallisen taiteen alueella. Hänen taiteensa käsittelee sosiaalisia rakenteita ja niiden merkitystä yhteisen todellisuutemme jäsentäjänä.

Takala kuvaa videoteoksissaan yleensä jonkin yhteisön, kuten sisäoppilaitoksen tai huvipuiston, tapahtumia. Videon välityksellä hän jakaa tapahtuman laajemman yleisön kanssa. Takala esiintyy usein itse teoksissaan ja toimii katalysaattorina.

Takala käyttää performanssi- ja esitystaiteen keinoja tulkitessaan ja kommentoidessaan yhteiskuntaa, mutta hänen työskentelynsä on perinteistä performanssi- tai esitystaidetta laajempaa. Helposti lähestyttävillä videoteoksillaan Takala pyrkii myös vaikuttamaan yhteiskuntaan.

Pilvi Takala on kansainvälisesti palkittu ja tunnustettu taiteilija. Hän on yksi valovoimaisimmista nuoren polven suomalaisista taiteilijoista, jonka työskentelyä määrittää avoin kantaaottavuus ja uusien muotojen hallinta.

Mediataiteen palkintoperustelut:

Mika Taanila on suomalaisen videotaiteen ja kokeellisen dokumenttielokuvan ja liikkuvan kuvan pioneeri. Hän on myös yksi seuratuimmista kansainvälisistä taiteilijoistamme. Taanilan monipuolinen tuotanto avaa ainutlaatuisia - analyyttisiä, kriittisiä ja syvästi aistillisia - näkymiä ihmisen ja tämän luoman kulttuurin ja teknologian välisiin suhteisiin. Useissa Taanilan teoksissa kuvataan ihmisen ja koneiden vuorovaikutusta: teknologiat nähdään osana ihmisen tuottamaa ja vaalimaa estetiikkaa. Siksi hänen teoksensa ovat ohittamattomia myös vuorovaikutteisen ja osallistavan ?u uden mediataiteen? tekijöille, haastaessaan teoksen ja osallistujan välisiä suhteita uusin välinein.

Dokumenttielokuvan ja videon rinnalla Taanilan työt levittäytyvät näyttelytiloihin installaatioina ja kerroksellisina kokonaisuuksina. Hänen vuonna 2012 valmistunut liikkuvan kuvan teoksensa Suomen sähköisin kunta käsittelee Olkiluoto 3 -ydinvoimalayksikön rakentamista Eurajoella: ihmistä, konetta, luontoa ja näiden tulevaisuutta. Mika Taanilan merkitys suomalaiseen mediataiteeseen on kiistaton, mistä kertoo myös Kiasmassa juuri avautunut retrospektiivi näyttely Aikakoneita.

Taiteellisentyönsä lisäksi Taanila vaikuttaa mediataiteen kentällä niin kirjoittajana ja opettajana, kuin asiantuntijana, tuottajana ja kuraattorina. Taiteentekijänä Taanilan ajattelu ja tapa toimia myös muissa rooleissa ympäröivän yhteisön hyväksi on erityisen huomioonotettavaa.

Valokuvataiteen palkintoperustelut:

Valokuvataitelija Raakel Kuukka on vaikuttanut vahvasti suomalaisen taiteen ja taideopetuksen kentällä usean vuosikymmenen ajan.

Raakel Kuukan pitkäjänteisessä taiteellisessa työssä vahvana teemana on kulkenut oman suvun vaiheiden hiljainen, vaan ei sisäänpäin kääntynyt dokumentointi ja pohdiskelu. Kuukka on luottanut - ja luonut uskoa - suoran valokuvan voimaan. Kuukan perheenjäsenet ovat esiintyneet hänen monimuotoisissa teoksissaan, joista on vuosikymmenien aikana muodostunut voimakas kokonaiskuva suomalaisen naisen identiteetin rakentumisesta maailmansotien jälkeisenä kansainvälistymisen aikana. Raakel Kuukan teoksien avulla tiedämme jotain enemmän siitä, millaista on olla suomalainen, ulkomaalainen, äiti, lapsi, ihminen.

Oman taiteellisen työnsä rinnalla Kuukka on jo neljällä vuosikymmenellä opettanut suomalaisia valokuvataiteilijoita keskeisissä oppilaitoksissa. Opettajana hän on korostanut oman henkilöhistorian tuntemisen ja tutkimisen tärkeyttä taiteellisessa työskentelyssä. Hän on opettanut nuoria taiteilijoita avaamaan yksityistä yleiseksi ja ymmärrettäväksi ilman turhaa itsekorostusta.

Kuukka piti debyyttinäyttelynsä Valokuvagalleria Hippolytessä jo vuonna 1985. Sen jälkeen hän on pitänyt lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä näyttelyitä, joissa hänellä on ollut esillä valokuva- ja videoteoksia. Aktiivisen uran eräänlaisina virstanpylväinä hän on julkaissut vaikuttavat valokuvakirjat Äidin kirja ja Kirjeitä tyttärelle.

Lisätietoja:

elokuva- ja mediataide: erityisasiantuntija Mari Karikoski, Taiteen edistämiskeskus, p. 0295 330 706

kuvataide: erityisasiantuntija Ansa Aarnio, Taiteen edistämiskeskus, p. 0295 330 701

valokuvataide: erityisasiantuntija Seppo Kauhanen, Taiteen edistämiskeskus, p. 0295 330 707