Kulttuurilehtien laatupalkinnot Ny Tidille ja Särölle

Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen mukaan media-ala on uusien haasteiden edessä, koska ala digitalisoituu eikä uusia ansaintamalleja ole kyetty samaa tahtia kehittämään.

?Kaupalliseen mediaan verrattuna kulttuurilehdet ovat kuitenkin aina olleet eri asemassa. Niissä on aina jaettu niukkuutta. Kulttuurilehdet tarvitsevat kirjoittajia, kuvittajia, valokuvaajia, taittajia, editoijia, päätoimittajia ja kustantajia ihan siinä missä muutkin lehdet. Kulttuurilehdissä tehtävä työ on arvokasta journalistista työtä, jonka tekijöillä usein on hyvinkin syvällistä ja harvinaislaatuista osaamista jostakin erityisalueesta – kuten taiteesta, filosofiasta, tieteestä, jostakin aatteesta tai elämänkatsomuksesta?, Arhinmäki kommentoi.

Kulttuurilehdet ylläpitävät Arhinmäen mielestä Suomessa erittäin tärkeää ja moniäänistä yhteiskunnallista keskustelua.

?Kulttuurilehdet palvelevat lukijoitaan hyvin monipuolisesti, mutta niiden olemassaolo on tärkeää myös tekijöille itselleen. Monille lehden teko on harrastus ja intohimo, jota tehdään varsinaisen palkkatyön ohella. Harva kulttuurilehti on taloudellisesti kovin kannattava. Näen kuitenkin, että se kuuluu niiden luonteeseen – siksihän valtion tukijärjestelmäkin on olemassa.?

Arhinmäen mukaan kulttuurilehden kustantaminen on jo sinänsä kulttuuriteko.

Palkintoperustelut:

Ny Tid

Ny Tid perustettiin vuonna 1944 osana kansandemokraattista liikettä nimellä Folktidningen (sittemmin Folktidningen Ny Tid). Siteet SKDL:oon ja myöhemmin Vasemmistoliittoon heikentyivät ajan myötä. 1980- ja 90-lukujen taitteessa lehti irtaantui kokonaan puolueesta itsenäiseksi kulttuurilehdeksi. Julkaisijana toimii vuodesta 1991 lehden lukijoiden omistama osuuskuntayhtiö Tigertext Ab.

Lehti kutsuu itseään avoimesti ?vasemmistolehdeksi?. Vasemmistolaisuus on sille uteliaisuutta ja avointa kiinnostusta oman ajan tapahtumiin eikä puoluepolitiikkaa. Lehteen soveltuvatkin erinomaisesti Brechtin ironiset sanat: ?istuimme väärässä olijoiden puolelle, koska kaikki muut paikat olivat varattuja?. Lehti on perinteidensä mukaisesti edelleen ?väärässä olijoiden puolella?; se on kriittinen, analyyttinen, keskusteleva ja uudistumishaluinen. Jo 60- ja 70-luvuilla se oli ensimmäisten joukossa tuomassa suomalaiseen keskusteluun ympäristö- ja naisasiakysymyksiä. Myöhemmin se on seurannut aktiivisesti sosialistisen järjestelmän romahtamista ja sen seurauksia, globalisaatiokriittistä liikehdintää, uuden kansainvälisen järjestyksen muotoutumista, siirtolaisten liikkeitä sekä Euroopan sosiaalista rakentumista. Horace Engdahlin sanoin: ?Ny Tid är det enda massmedium på svenska som tagit på allvar den sensationella idén att Europa betyder hela Europa och inte endast väst.?

Ny Tidin takana on paitsi taitava toimitus, myös laaja ja omistautunut kirjeenvaihtajien verkosto, joka on aina pitänyt kunniana osallistua Ny Tidin tekoon. Lehti on toiminut ja toimii kirjailijoiden ja toimittajien taimitarhana, jossa monet myöhemmin tunnetuiksi tulleet kirjoittajat ovat ensimmäiset kirjalliset julkaisunsa tehneet. Esimerkkeinä vaikkapa Jörn Donner ja Tove Jansson, jonka muumipeikot debytoivat Ny Tidissä jo vuonna 1947.

Helsingin Sanomien kulttuuritoimitus luonnehti Ny Tidiä Suomen ?useimmiten ilmestyväksi kulttuurilehdeksi?. Luonnehdinta ei tee täysin oikeutta Ny Tidille; se on enemmän kuin usein (eli joka viikko) ilmestyvä kulttuurilehti tai mielipidelehti. Se vie lukijansa siihen hedelmälliseen ja moniaineksiseen maaperään, josta elävä kulttuuri ja nykyisyytemme ymmärtäminen kasvavat.

Särö

Särö on vuonna 2006 perustettu neljästi vuodessa ilmestyvä kirjallisuus- ja kulttuurilehti. Lehti julkaisee erityisesti kaunokirjallisia tekstejä uusilta runoilija- ja prosaistikyvyiltä, mutta on kerännyt avustajakuntaansa myös nimekkäitä kirjailijoita ja runoilijoita Maria Peurasta A.W. Yrjänään.

Sanataiteen lisäksi Säröstä löytyy muun muassa kritiikkejä, kolumneja, esseitä ja sarjakuvia. Juttuja ei ole valittu sillä perusteella, mistä kirjallisuuspiireissä juuri nyt puhutaan eniten, vaan pikemminkin päinvastoin: mikä tai kuka on jäänyt katveeseen, mikä kiinnostaa aidosti. Särössä ei käsitellä pelkästään kirjallisuutta, vaan myös elokuvataidetta ja teatteria. Lehdessä on jopa oma tiedeosastonsa.
Jokaisella numerolla on lukemaan houkutteleva teema. Vierailevan päätoimittajan Silvia Hosseinin toimittama tuore teemanumero Oi Iran! avasi harvinaislaatuisen kurkistusikkunan Iranin kulttuuriin. Tummanpuhuva graafinen ilme luo Säröön oman tunnelmansa.

Lehteä julkaisee Helsingistä käsin toimiva Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö ry. Lehden tekijäporukka on kallellaan Itä-Uudenmaan suuntaan. Lehden päätoimittaja Mark Mallon ja visuaalinen toimitussihteeri Sanna Saastamoinen asuvat Berliinissä.

Lisätietoja: kulttuuriasiainneuvos Laura Mäkelä, OKM, puh. 0295 3 30222