Gustafsson: Vuoropuhelua tieteen ja yhteiskunnan välillä on vahvistettava
opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta
22.5.2012
13.00
Tiedote
-
Opetusministeri Jukka Gustafssonin mukaan vuoropuhelua tieteen ja yhteiskunnan välillä on lisättävä entisestään. Ministeri nosti asian esille puhuessaan 22.5. Tiedefoorumissa Helsingissä.
- Tieteen ja yhteiskunnan välinen vuoropuhelu on arvokas ja välttämätön silta, jota tulee entisestään vahvistaa. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän päättäjien on välttämätöntä osata hyödyntää saamaamme tutkimustietoa vielä paremmin ja toisaalta teidän tutkijoiden pitää toimia aktiivisesti ja osata viestiä niin, että tutkimustieto saavuttaa päättäjät oikea-aikaisesti, ajoitus on tärkeää, Gustafsson sanoi.
Seitsemättä kertaa järjestetyn tiedefoorumin teemana oli maailman poliittis-taloudellinen murros ja sen vaikutukset yhteiskuntaan. Tiedefoorumissa pohdittiin keinoja, joilla voidaan pyrkiä kohti suurten globaalien haasteiden ratkaisua sekä tieteen että yhteiskunnan parhaaksi.
- Elämme tällä hetkellä aikoja, jolloin hyvät neuvot ovat tarpeen. Suomessa ja maailmalla tarvitaan uusia ajatuksia ja tulevaisuuden visioita siitä, mihin olemme matkalla, on sitten puhe taloudesta, globalisaatiosta, maailman suurista haasteista tai kestävästä kasvusta ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisesta, Gustafsson sanoi.
- Voidaan sanoa, että globalisaatio on yhtäältä lisännyt ihmisten hyvinvointia, auttanut teknologian leviämistä jakohentanut miljardien kehitysmaiden asukkaiden asemaa. Samalla globalisaatio on edistänyt vaikeasti hallittavia vaaroja, kuten rahoitusmarkkinoiden epävakautta, taloudellista epätasa-arvoa, ympäristön kuormittumista, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen lisääntymistä.
Hyvänä esimerkkinä tieteen merkityksestä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa ministeri mainitsi 90-luvun panostukset osaamiseen. Tutkimukseen satsattiin vuonna 1997 mittava kolmen miljardin markan lisäpanostus, joka yhdessä yksityisen sektorin vahvan tutkimuspanoksen kasvun kanssa vaikutti positiivisesti talouden rakennemuutokseen ja työllisyyteen. Suomi selviytyi sotien jälkeisen ajan syvimmästä kriisistä, ja kiri maailman kilpailukykyisimpien maiden joukkoon.
- Tutkijoiden ja tiedemiesten esittämät arviot globalisaation vaikutuksista ja sen vaatimista toimista otettiin 90-luvun Suomessa vakavasti, ja meillä päätöksentekijät ja yhteiskunta ryhtyivät uudistamaan talouden rakenteita ja panostamaan osaamiseen ja uuteen teknologiaan.
Lisätietoja: erityisavustaja Aleksi Kalenius, puh. 040 125 1032
Seitsemättä kertaa järjestetyn tiedefoorumin teemana oli maailman poliittis-taloudellinen murros ja sen vaikutukset yhteiskuntaan. Tiedefoorumissa pohdittiin keinoja, joilla voidaan pyrkiä kohti suurten globaalien haasteiden ratkaisua sekä tieteen että yhteiskunnan parhaaksi.
- Elämme tällä hetkellä aikoja, jolloin hyvät neuvot ovat tarpeen. Suomessa ja maailmalla tarvitaan uusia ajatuksia ja tulevaisuuden visioita siitä, mihin olemme matkalla, on sitten puhe taloudesta, globalisaatiosta, maailman suurista haasteista tai kestävästä kasvusta ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisesta, Gustafsson sanoi.
- Voidaan sanoa, että globalisaatio on yhtäältä lisännyt ihmisten hyvinvointia, auttanut teknologian leviämistä jakohentanut miljardien kehitysmaiden asukkaiden asemaa. Samalla globalisaatio on edistänyt vaikeasti hallittavia vaaroja, kuten rahoitusmarkkinoiden epävakautta, taloudellista epätasa-arvoa, ympäristön kuormittumista, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen lisääntymistä.
Hyvänä esimerkkinä tieteen merkityksestä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa ministeri mainitsi 90-luvun panostukset osaamiseen. Tutkimukseen satsattiin vuonna 1997 mittava kolmen miljardin markan lisäpanostus, joka yhdessä yksityisen sektorin vahvan tutkimuspanoksen kasvun kanssa vaikutti positiivisesti talouden rakennemuutokseen ja työllisyyteen. Suomi selviytyi sotien jälkeisen ajan syvimmästä kriisistä, ja kiri maailman kilpailukykyisimpien maiden joukkoon.
- Tutkijoiden ja tiedemiesten esittämät arviot globalisaation vaikutuksista ja sen vaatimista toimista otettiin 90-luvun Suomessa vakavasti, ja meillä päätöksentekijät ja yhteiskunta ryhtyivät uudistamaan talouden rakenteita ja panostamaan osaamiseen ja uuteen teknologiaan.
Lisätietoja: erityisavustaja Aleksi Kalenius, puh. 040 125 1032
Jukka Gustafsson