Hyppää sisältöön

Varhaiskasvatuslakiin uudistuksia

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 21.3.2014 6.48
Tiedote -

Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamista pohtinut työryhmä jätti esityksensä opetusministeri Krista Kiurulle perjantaina. Esityksen lähtökohtina ovat lapsen edun sekä lasten ja huoltajien oikeuksien, osallisuuden ja vaikuttamisen korostaminen. Työryhmä esittää henkilöstön ja lasten välisten suhdelukujen säilymistä ennallaan. Lapsiryhmässä saisi jatkossa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito-, kasvatus- ja opetustehtävissä olevaa henkilöä vastaava lapsimäärä.

Työryhmän esitykset sisältävät uudistetun varhaiskasvatuksen määrittelyn ja tavoitteet. Esityksessä korostetaan monialaista yhteistyötä ja ehdotetaan lapsen kehityksen ja oppimisen tukea järjestettäväksi kolmiportaisen tuen mallin mukaisesti.

Työryhmä esittää selkeytyksiä varhaiskasvatuksen henkilöstön ammattinimikkeisiin. Ammattinimikkeinä olisivat jatkossa muun muassa varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja ja varhaiskasvatuksen johtotehtävät.

Nykyinen henkilöstön rakenne eli lastentarhanopettajien, sosionomien ja lastenhoitajien keskinäinen määrä säilyisi ennallaan. Myös henkilöstön mitoitus eli lasten ja kasvatushenkilöstön välinen suhdeluku esitetään säilytettäväksi ennallaan. 3-5 -vuotiaiden lasten osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen kuitenkin sovellettaisiin nykyistä (1:13) pienempää henkilöstön ja lasten suhdelukua (1:7).Työryhmä esittää, että lakiin kirjataan säännös, että yhdessä ryhmässä saisi olla yhtä aikaa läsnä enintään kolme hoito-, kasvatus- ja opetustehtävissä olevaa henkilöä vastaava lapsimäärä. Esimerkiksi alle 3-vuotiaiden lasten ryhmässä voisi olla yhtä aikaa enintään 12 lasta, ja yli 3-vuotiaiden ryhmässä 21 lasta.

Nykyistä päiväkodin mitoituksesta poikkeamisen säännöstä on selkeytetty. Lisäksi perhepäivähoitoryhmä voisi muodostua jatkossa enintään kahta perhepäivähoitajaa vastaavasta määrästä lapsia.

Työryhmä esittää muutoksia lastenhoitajien, perhepäivähoitajien ja avustajien kelpoisuusvaatimuksiin. Lastenhoitajan kelpoisuusvaatimuksena olisi jatkossa vähintään sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, johon sisältyisi, tai jota on täydennetty lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman opinnoilla taikka lapsi- ja perhetyön perustutkinto. Perhepäivähoitajalta edellytettäisiin jatkossa vähintään perhepäivähoitajan ammattitutkintoa tai muuta soveltuvaa tutkintoa, johon sisältyy tai jota on täydennetty riittävän laajoilla lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen opinnoilla. Avustajan tehtäviin olisi kelpoisuusvaatimuksena lasten hoitoon, kasvatukseen tai opetukseen soveltuva ammatillinen tutkinto tai muu soveltuva tutkinto. Työryhmä esittää myös nykyisen subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttämistä ennallaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijavirastona varhaiskasvatuksen osalta toimisi jatkossa Opetushallitus. OPH laatisi varhaiskasvatussuunnitelman valtakunnalliset perusteet. Toiminnan järjestäjillä olisi velvollisuus laatia paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelma sekä arvioida järjestämäänsä varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen järjestäjille tulisi jatkossa lakisääteinen velvoite seurata varhaiskasvatusympäristön kehittävyyttä, terveellisyyttä ja turvallisuutta kolmen vuoden välein. Yksityisten palvelujen tulisi työryhmän näkemyksen mukaan olla jatkossakin ilmoituksenvaraisia.

Työryhmän esitystä ei ollut mahdollista tehdä hallituksen esityksen muotoon. Esitys ei sisällä pykälämuotoisia esityksiä viranomaisia ja niiden toimivaltaa, valvontaa ja ohjausjärjestelmää sekä yksityistä palvelun tuottamista koskevista asioista, vaan niistä työryhmä jätti näkemyksensä. Asiakasmaksuja on käsitelty erillisessä jaostossa tarkastelemalla vaihtoehtoja, joilla hoitoaikaan suhteutetut maksut voitaisiin toteuttaa. Esityksen valmistelussa on hyödynnetty monipuolisesti käytettävissä olevaa tietoa ja tutkimusta. Itse valmisteluprosessi on toteutettu avoimuuden periaatteella.

Ministeri Krista Kiurun mukaan monet lakityöryhmän käsittelyssä olleista asiakokonaisuuksista ja vaikutusten arvioinneista edellyttävät vielä jatkotoimenpiteitä.

- Työryhmän esitykset lähtevät seuraavaksi lausuntokierrokselle. Lausuntojen ja hallituksen kehysriihessä tekemien päätösten jälkeen tehdään päätökset jatkovalmistelusta ja aikataulusta. Myös hallituksen rakennepoliittinen ohjelma asettaa tiettyjä reunaehtoja lopulliselle esitykselle

-Tehtävien uudistusten lähtökohtana on oltava varhaiskasvatuksen korkea laatu ja lapsen etu. Pidän erittäin tärkeänä varmistaa, että jokaiselle lapselle taataan oikeus tasokkaaseen varhaiskasvatukseen ja että perheet kokevat palvelut turvallisiksi, luotettaviksi ja lapsilleen hyödylliseksi. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan riittävyys, hyvä koulutustaso ja monipuolinen osaaminen ovat tässä yhteydessä avainasemassa, Kiuru sanoo.

Työryhmän esityksiin liittyy useita eriäviä mielipiteitä.
_ _ _


Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyön taustalla on hallitusohjelma ja valtioneuvoston päättämä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma. Nykyinen päivähoitolaki ja -asetus ovat vuodelta 1973. Työryhmän työhön on keskeisesti vaikuttanut hallituksen 29.8.2013 antama rakennepoliittinen ohjelma ja ohjelmaa koskevat 29.11.2013 julkistetut toimenpidepäätökset.

Lakityöryhmän lisäksi on toiminut valmisteluryhmä ja asiakasmaksujaosto. Lakityöryhmän esitykset ja valmisteluryhmän tuottamat taustamateriaalit luovutetaan erillisinä raportteina yhdessä lakityöryhmän raportin kanssa.

1: "Kohti varhaiskasvatuslakia" on raportti varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä uudistavan työryhmän toiminnasta ja esityksistä. Asiakasmaksujaoston työn tulos esitellään osana lakityöryhmän raportointia.

2: "Varhaiskasvatuksen historia, nykytila ja kehittämisen suuntalinjat. Tausta-aineisto varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä valmistelevan työryhmän tueksi". Valmisteluryhmän tuottaman raportin liiteosina ovat varhaiskasvatuksen tilastoraportti "Varhaiskasvatus tilastojen valossa" ja tutkimuskoonti "Katsaus kotimaiseen ja kansainväliseen varhaiskasvatuksen tutkimukseen 2000-luvulla".

3: "Vaikuta varhaiskasvatukseen. Lasten ja vanhempien kuuleminen osana varhaiskasvatuksen lainsäädäntöprosessia". Valmisteluryhmän tuottama raportti lasten ja vanhempien kuulemisesta ja osallisuudesta varhaiskasvatuksen lainsäädäntöprosessissa.
_ _ _

Lisätietoja:
-ministerin erityisavustaja, Esa Suominen, (OKM), puh. 02953 30132
-työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen (OKM), puh. 02953 30258
-työryhmän varapuheenjohtaja, johtaja Jari Rajanen (OKM), puh. 02953 30268

Työryhmän esitys ja taustaraportit