Hyppää sisältöön

Arkkitehtuurin, mediataiteen, monialaisen taiteen, muotoilun ja visuaalisten taiteiden valtionpalkinnot 2016 jaettu

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 7.12.2016 11.05
Tiedote

Mediataiteen valtionpalkinnon 2016 saivat kuvataiteilija Terike Haapoja ja kirjailija Laura Gustafsson. Muotoilun valtionpalkinnon sai Nuutajärven Lasikylän kulttuurisäätiö ja arkkitehtuurin valtionpalkinnon Arkkitehtitoimisto Livady Oy.

Valokuvataiteen valtionpalkinnon sai päätoimittaja, valokuvaaja Hannamari Shakya ja sarjakuvataiteen valtionpalkinnon sarjakuvataiteilija Hanneriina Moisseinen.

Kuvataiteen valtionpalkinnon sai Pauliina Turakka Purhonen ja monialaisen taiteen valtionpalkinnon harmonikkataiteilija, säveltäjä Kimmo Pohjonen.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen jakoi valtionpalkinnot keskiviikkona 7. joulukuuta Helsingissä. Kukin veikkausvoittovaroista myönnettävä valtionpalkinto on 13 500 euroa.

Palkintoperustelut:

Mediataiteen valtionpalkinnon vuonna 2016 saavat Terike Haapoja ja Laura Gustafsson Toisten historia -projektista

Kuvataiteilija Terike Haapoja ja kirjailija Laura Gustafsson palkitaan vuonna 2012 käynnistyneestä Toisten historia -projektista, joka tutkii toisten lajien kokemus- ja kulttuurihistoriaa niiden omista näkökulmistaan käsin. Projekti tuottaa rinnakkaishistoriaa, jossa huomioidaan perinteisessä historiankirjoituksessa sivuutetut näkökulmat ja kokemukset.

Toisten historian kaksi ensimmäistä osaa olivat Naudan Historian museo ja Oikeusjuttu. Vuonna 2016 Flow Festivaalilla toteutettu Embrace your Empathy toimi alkusoittona Epäihmisyyden museoon, joka oli vahva ja ajankohtainen yhteiskuntapoliittinen kannanotto. Museoon oli kaivettu ihmisyyden lähihistorian tunkioita, joihin oli työnnetty kulttuurimme epäinhimillisyydet ja prosesseja, jotka esitetään väkivallan tekoja edeltävinä historiallisina käännekohtina. Kokonaisuus on sekä tieteellisesti että taiteellisesti laaja, ja sen esitystavoissa pyritään mittakaavaan, joka pakottaa katsojan kohtaamaan kirjoittamattoman historian valtavuuden.

Mediataiteen valtionpalkinnon myöntää valtion audiovisuaalinen taidetoimikunta.

Muotoilun valtionpalkinnon 2016 saa Nuutajärven Lasikylän kulttuurisäätiö

Suomen vanhin lasikylä Urjalan Nuutajärvellä on vuodesta 1793 lähtien ollut merkittävä suomalaisen lasikulttuurin ja teollisen tuotannon eteenpäin vievä voima. Lukuisat muotoilijat ja taiteilijat, erityisesti Nuutajärven lasitehtaan taiteellisena johtajana vuosina 1950-1976 toiminut Kaj Franck, ja monet yritykset ovat erottamaton osa suomalaisen lasitaiteen nousua maailmanmaineeseen.

Taideteollinen tuotanto on siirtynyt Suomesta pääosin ulkomaille. Siksi on ainutlaatuista, että Lasikylässä puhalletaan lasia edelleen. Nuutajärven Lasikylän kulttuurisäätiön rooli Lasikylän toiminnan pelastajana, miljöön säilyttäjänä, ja toimintaedellytysten varmistajana tulee vaikuttamaan tulevaisuuteen.

Palkinnolla halutaan vahvistaa sitä lasitaiteen osaamista, joka Suomessa on vielä jäljellä. Nuutajärven perinteeseen nojaava, puitteiltaan nykyaikainen lasinvalmistus mahdollistaa luovan suunnitteluprosessin ja alustan, jossa vastaisuudessakin tehdään merkittävää kansainvälistä taidetta ja muotoilua.

Muotoilun valtionpalkinnon myöntää valtion arkkitehtuuri-, muotoilu- ja ympäristötaidetoimikunta.

Arkkitehtuurin valtionpalkinnon 2016 saa Arkkitehtitoimisto Livady Oy

Arkkitehtitoimisto Livadyn työ on valtavirrasta poikkeavaa, eettistä ja historiaa kunnioittavaa. Vuonna 1994 perustettu toimisto tunnetaan perinteisten puurakennusmenetelmien elvyttämisestä, alaan liittyvien työmenetelmien kehittämisestä, opetuksesta ja omakätisestä toteutuksesta.

Livadyssa perinnekorjaamiseen olennaisesti liittyvät rakennus- ja kulttuurihistoriaselvitykset on nostettu korkealle tasolle, esimerkkinä uraauurtava työ keskiaikaisten kirkkojen puisten kattorakenteiden tutkimuksessa ja korjaamisessa. Historiallisesti merkittävien ympäristöjen kehittämiseksi Livady on laatinut laajoja konseptisuunnitelmia ja korjaustapaohjeita.

Livadyn kaupunkisuunnittelu perustuu lähtökohtien huolelliseen kartoittamiseen ja niiden pohjalta syntyvään tulevaisuuteen tähtäävään suunnitteluun.

Merkittävää Marko Huttusen, Pasi Kolhosen, Panu Lehtovuoren, Juulia Mikkolan, Mikko Mälkin ja Lauri Saarisen johtaman toimiston työssä on rohkeus, monialaisuus ja työn erinomainen laatu.

Arkkitehtuurin valtionpalkinnon myöntää valtion arkkitehtuuri-, muotoilu- ja ympäristötaidetoimikunta.

Valokuvataiteen valtionpalkinnon 2016 saa päätoimittaja, valokuvaaja Hannamari Shakya

Hannamari Shakya on työskennellyt valokuvan parissa noin kaksi vuosikymmentä ja edistänyt määrätietoisesti dokumentaarisen valokuvan asiaa sekä vaikuttanut sen kehitykseen.

Vuonna 2007 Shakya perusti Photo Raw -lehden, joka nykyään kulkee nimellä Raw View. Kansainvälisesti arvostettu talkoovoimin tehtävä suomen- ja englanninkielisinä painoksina julkaistava lehti käsittelee dokumentaarista valokuvaa. Tällaisen lehden luominen ei olisi ollut mahdollinen ilman Hannamari Shakyan ainutlaatuista panostusta ja läsnäoloa.

Oman taiteellisen työnsä lisäksi Shakya on toiminut mm. Photo Do -järjestön perustajana ja hallituksen puheenjohtajana sekä Aalto-yliopiston Mustan Taiteen valokuvakirjojen tuottajana ja vierailevana opettajana. Hän toimii oppaana ja mentorina lukuisille nuorille suomalaisille valokuvaajille, ja hänen asiantuntija-asemansa kansainvälisillä dokumentaarisen valokuvan foorumeilla on kiistaton.

Valokuvataiteen valtionpalkinnon myöntää valtion visuaalisten taiteiden toimikunta.

Sarjakuvataiteen valtionpalkinnon 2016 saa sarjakuvataiteilija Hanneriina Moisseinen

Hanneriina Moisseinen on valmistunut kuvataiteilijaksi Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2001 ja jatkanut sen jälkeen opintojaan Aalto-yliopistossa. Sarjakuvataiteilijana hän on tullut tunnetuksi erityisesti neljästä kirjastaan: Kannas; Isä; Setit ja partituuri - Häpeällisiä tarinoita sekä äänisarjakuvakirja Sen synty ja muita Vienan hävyttömiä ja hulvattomia tarinoita. Teoksista Isä on julkaistu käännöksenä myös Ruotsissa ja tullaan julkaisemaan vuonna 2017 Ranskassa.

Moisseinen on kehittänyt uusia sarjakuvataiteen kerrontatapoja ja kuvaa historiaa kiehtovan monikerroksisesti. Uusimmassa teoksessaan Kannas Moisseinen tarkastelee sodan arkea ja vaikutuksia poikkeuksellisen monipuolisista näkökulmista - mielensä järkkyneen sotilaan ja eläimen näkökulmasta. Moisseinen on tarttunut aiheisiin, jotka ovat hänelle henkilökohtaisesti lähellä mutta joilla on myös kansallisesti laajempaa vaikuttavuutta.

Sarjakuvataiteen valtionpalkinnon myöntää valtion visuaalisten taiteiden toimikunta.

Kuvataiteen valtionpalkinnon 2016 saa Pauliina Turakka Purhonen

Pauliina Turakka Purhonen käyttää suvereenisti kuvataiteen perinteisiä keinoja rakentaen niillä omintakeista nykytaidetta. Teoksista muodostuu kertomuksia, jotka ovat samalla sekä ajankohtaisia että ajattomia, henkilökohtaisia ja yleispäteviä. Hänen muototajunsa on lyömätön ja hänellä on rohkeutta pureutua vaikeisiinkin aiheisiin niin että ulkoisesti kepeänkin tarinan sisältä löytyy möykky, joka koskettaa syvästi.

Turakka Purhonen on valmistunut Kuvataideakatemiasta vuonna 2003. Hän on pitänyt useita näyttelyitä Suomessa ja osallistunut ryhmä- ja yhteisnäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla. Lisäksi hän on työskennellyt osana työryhmää teatteri Blaue Fraun kanssa sekä kuvataiteilijana että näyttelijänä. Vuodesta 2015 lähtien Turakka Purhonen on ollut Haihatuksen kuraattoriryhmän jäsen. Turakka Purhonen on työskennellyt vuodet 2012-2016 valtion viisivuotisella taiteilija-apurahalla.

Kuvataiteen valtionpalkinnon myöntää valtion visuaalisten taiteiden toimikunta.

Monialaisen taiteen valtionpalkinnon 2016 saa Kimmo Pohjonen

Monialaisen taiteen valtionpalkinnon saa harmonikkataiteilija, säveltäjä Kimmo Pohjonen. Hän on moninaisissa hankkeissaan ja yhteistyössä muiden alojen taiteilijoiden kanssa tuottanut omaperäistä ja korkeatasoista taidetta. Pohjonen on ennen muuta tyylilajien jakoja pakeneva muusikko ja säveltäjä.

Pohjosen fyysistä esiintymistyyliä on luontevasti laajentanut hänen yhteistyönsä valo- ja mediataiteilijoiden, tanssijoiden, jopa painijoiden kanssa. Hänen kokeellista ja myös yhteiskunnallista otetta taiteen tekemiseen kuvastavat erityisesti maatalouskoneiden ääniä hyödyntävät teokset sekä romanikatusoittajien kanssa toteutettu konsertti. Pohjosen teoksia on palkittu sekä Suomessa että ulkomailla.

Monialaisen taiteen valtionpalkinnon myöntää Taiteiden välisyyden, moninaisuuden ja kansainvälisyyden toimikunta.

- - -

Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) asiantuntijaelimet, valtion taidetoimikunnat, myöntävät valtionpalkintoja tunnustuksena kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta kunkin taiteen alan hyväksi.

Valokuvia tilaisuudesta

Lisätietoja:
- monialainen: Kirsi Väkiparta, Taike, p. 0295 330 724
- kuvataide, valokuva, sarjakuva/kuvitus: Henri Terho, Taike, p. 0295 330 901
- arkkitehtuuri ja muotoilu: Lea Halttunen, Taike, p. 0295 330 713
- media: Hanna Susitaival, Taike, p. 0295 330 910