Työryhmä: Museoviraston kiinteistöjen siirto Senaatti-kiinteistöille ja Metsähallitukselle
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esittää, että Museoviraston rakennettu kiinteistövarallisuus siirrettäisiin Senaatti-kiinteistöille ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin liittyvä kiinteistövarallisuus Metsähallitukselle. Seurasaaren ulkomuseo säilyisi edelleen Museoviraston hallinnassa.
Senaatti-kiinteistöille siirrettäisiin strategisia rakennettuja kohteita, joissa Museovirasto jatkaisi museotoimintaa ja muuta käyttöä vuokralaisena. Kohteiden arvo on noin 96 miljoonaa euroa. Senaatti-kiinteistöt perisi Museovirastolta kokonaisvuokria, joilla katettaisiin kiinteistöjen ylläpito ja korjaukset. Vuokrakustannukset olisivat vuositasolla n. 14 milj. euroa, ja ne tulisi valtion talousarviossa osoittaa erilliselle tilakustannusmomentille.
Metsähallitukselle siirrettäisiin muinaisjäännös- ja rakennuskohteita, joiden kiinteistönhoidosta ja -hallinnosta Metsähallitus vastaisi Museoviraston toimiessa asiantuntija- ja valvontaviranomaisena. Siirrettävän omaisuuden arvo on noin 2,5 miljoonaa euroa. Metsähallitukselle tulisi myöntää noin 1,2 miljoonan euron lisärahoitus siirtyvien kohteiden hoitoon ja ylläpitoon.
Siirrettävissä kohteissa olisi sekä strategista että ei-strategista kiinteistövarallisuutta. Strateginen kiinteistövarallisuus säilytetään valtion omistuksessa ja liikelaitosten omistajahallinnassa. Niiden osalta kyse on hallinnoivan valtion toimintayksikön vaihtumisesta. Strateginen kiinteistövarallisuus koostuu kulttuuri- ja nähtävyyskohteista lukuun ottamatta käyttöomaisuudeksi luokiteltua Orimattilan keskusvarastoa. Siirrettävän kiinteistövarallisuuden ei-strateginen osa voitaisiin luovuttaa muiden toimijoiden omistukseen, jos lainsäädännössä asetetut edellytykset täyttyvät.
Tarkoituksena on varmistaa valtion kokonaisetu siten, että taloudellisten näkökohtien ohella otetaan riittävästi huomioon kulttuuriperinnön vaalimiseen liittyvät seikat. Tavoitteena on keskeisen kulttuurihistoriallisen kansallisomaisuuden säilyttäminen ja saavutettavuus nykyisille ja tuleville sukupolville sekä Museoviraston asiantuntijuuden, tutkimustehtävän sekä kohteiden käytön ja saavutettavuuden turvaaminen.
Muutoksilla ei olisi vaikutusta Museoviraston toimintamäärärahoihin eikä henkilöstöön. Edelleen Museovirasto vastaisi niistä erityisosaamista vaativista tehtävistä, jotka liittyvät rakennusperinnön hoitoon, restaurointiin, tutkimukseen ja asiantuntijapalveluiden kehittämiseen. Museovirasto vastaisi muinaismuistolain mukaisesti kaikkien Suomen noin 30 000 tunnetun kiinteän muinaisjäännöksen rauhoituksen, tutkimuksen ja hoidon menetelmäkehitys-, neuvonta-, valvonta- ja valtionavustustehtävistä.
Museovirastolla on hallussaan yhteensä 87 rakennettua tai rakentamatonta omistuskokonaisuutta. Kohteista 62 on valtion omistuksessa maapohjineen ja 25 kohteessa valtio omistaa rakennuksia toisen maalla. Rakentamattomat kiinteistöt liittyvät muinaismuistolain rauhoittamiin kiinteisiin muinaisjäännöksiin, kuten esihistoriallisiin kalmistoihin, asuinpaikkoihin ja kalliomaalauksiin tai linnavuoriin ja linnanraunioihin. Rakennetut kohteet edustavat Suomen rakennusperintöä keskiaikaisista linnoista kartanoihin ja torppiin.
Työryhmän ehdotus lähetetään seuraavaksi lausuntokierrokselle. Työryhmän ehdotus.
Lisätietoja:
- johtaja Jukka Liedes (OKM), puh. 0295 3 30192
- kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen (OKM), puh. 0295 3 30281