Hyppää sisältöön

Ammatillista koulutusta lisätään Uudellamaalla ja vähennyksiä lievennetään muualla

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 27.6.2013 11.00
Tiedote -

Ammatillisen koulutuksen tarjontaa parannetaan alueilla, joilla on eniten koulutusta tarvitsevia nuoria ja työvoiman tarvetta. Maakunnissa, joissa ikäluokat pienenevät voimakkaasti, koulutustarjonnan vähennyksiä kohtuullistetaan aiemmista esityksistä ja vähennykset toteutetaan pidemmän ajanjakson kuluessa. Esityksellä turvataan nuorisotakuun toimeenpano sekä tuetaan hallittua sopeutumista pienempään koulutustarjontaan alueilla, joilla työvoiman tarve ja väestökehitys sitä edellyttävät.

 Opetusministeri Krista Kiuru on 27.6. päättänyt ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjäkohtaisista opiskelijamääristä vuosille 2014–2016. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkoja lisätään etenkin Uudellemaalle, mutta myös Pirkanmaalle, Varsinais-Suomeen ja Oulun seudulle. Muihin maakuntiin kohdistuvia opiskelijamäärävähennyksiä kohtuullistettiin merkittävästi ministeriön marras- ja maaliskuissa tekemiin ehdotuksiin verrattuna.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoja vähennetään vuoteen 2016 mennessä valtakunnan tasolla noin 1950 eli noin 1,3 prosenttia verrattuna vuoden 2013 tasoon.

Ministeri Kiuru: Ammatilliseen koulutukseen hallittu rakennemuutos

- Näillä opiskelijamäärillä on mahdollista toteuttaa hallittu rakennemuutos. Olemme ottaneet vakavasti alueilta saadun palautteen ja siksi opiskelijapaikkojen vähennystavoitetta on edelleen pienennetty. Nyt tehdyillä ratkaisuilla voimme turvata nuorisotakuun ja siihen keskeisesti kuuluvan koulutustakuun toteuttamisen kaikilla Suomen alueilla. Opiskelijapaikkoja on lisätty siellä, missä tarve on suurin ja vastaavasti koulutuksen järjestäjien toimintaedellytyksiä on tuettu niillä alueilla, joilla paikkojen vähennystarpeita on pidetty kohtuuttomina, toteaa opetusministeri Krista Kiuru.

- On hyvä muistaa, että riittävän tarjonnan turvaamisen ohella myös opiskelijavalintaa on uudistettu. Perusopetuksen päättäneet ja vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa, heille tulee siis oma valintaväylä, jossa he eivät kilpaile aikuisten ja jo tutkinnon suorittaneiden kanssa. Jo tulevana syksynä yhteishaussa käyttöönotettavat uudet ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteet ja hakupalvelut tulevat osaltaan parantamaan merkittävästi nuorisotakuun piiriin kuuluvien mahdollisuuksia saada hakemansa koulutuspaikka, muistuttaa opetusministeri Kiuru.

Ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa vähennetään ja suunnataan uudestaan, koska nuorten ikäluokat pienenevät ja työvoiman tarve muuttuu. Koulutuspaikkojen määrän ja alueellisen suuntaamisen yhdeksi keskeiseksi kriteeriksi on asetettu koulutustakuun toteutuminen.

Erityisen voimakkaasti tilanne paranee Uudellamaalla, jossa vuonna 2009 tarjontaa oli alle 63 prosentille nuorisoikäluokasta ja vuonna 2016 noin 78 prosentille ikäluokasta. Uudellamaalla koulutuspaikkojen tarjonta suhteessa ikäluokan kokoon jää tulevaisuudessakin alle maan keskiarvon, mutta saavutettu parannus on huomattava. Ministeriön aiemmin tekemiä vähennysehdotuksia taas on pienennetty maakuntien keskuskaupungeissa sekä erityisesti Pohjois-Karjalassa, Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä, Pohjois-Savossa, Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Lapissa.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen

Hallinnon jaaluekehityksen ministeriryhmä linjasi tänään kokouksessaan, että ammatillisen koulutuksen rahoitusta ei liitetä ns. yhden putken malliin osaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuutta.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää uudistetaan kehittämällä nykyistä ylläpitäjäkohtaiseen rahoitusjärjestelmään perustuvaa mallia, jossa rahoitus myönnetään ja maksetaan suoraan koulutuksen järjestäjälle.

- Pidän päätöstä erittäin merkittävänä käden ojennuksena ammatilliselle koulutukselle. Ratkaisu mahdollistaa ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän kehittämisen kokonaisuutena ja mm. uusien eri koulutuksen järjestämismuotojen joustavan yhdistämisen, kuten 2+1- mallin, opetusministeri Kiuru kertoo.

- Ratkaisu on myös työmarkkinajärjestöjen näkemyksen mukainen. Järjestöt ovat olleet huolissaan siitä, että työelämälähtöinen toimintamalli romutettaisiin yhden putken mallin mukaisessa järjestelmässä. Nyt tehty ratkaisu on suuri voitto, joka turvaa työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen kehittämisen ja koulutuksen järjestäjien toimintaedellytykset jatkossakin, opetusministeri Kiuru jatkaa.

Lisätietoja:
- valtiosihteeri Pilvi Torsti, 040 719 1206
- hallitusneuvos Tarja Lehtinen, 0295 3 30184

Krista Kiuru