Korkeakoulujen opiskelijavalintoihin, opiskeluoikeussäännöksiin, erikoistumiskoulutuksiin ja rahoitukseen muutoksia
opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta
14.11.2014
11.42
Tiedote
-
Valtioneuvosto päätti perjantaina 14.11. neljän yliopistoja ja ammattikorkeakouluja koskevan hallituksen esityksen sisällöstä. Muutokset koskevat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintoja, opintoaikoja, erikoistumiskoulutuksia sekä vuoden 2015 korkeakoulujen valtionrahoitusta.
1. Korkeakoulujen opiskelijavalintojen toinen vaihe
Yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutetaan siten, että korkeakoulujen tulee varata yhteishaussa osa opiskelupaikoista niille, jotka eivät ole aiemmin suorittaneet korkeakoulututkintoa tai vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskeluoikeutta. Lisäksi säädetään korkeakoulujen velvollisuudesta ottaa siirto-opiskelijoita. Opiskelijan saadessa uuden opiskeluoikeuden, hän menettää siirron perusteena olevan alkuperäisen opiskeluoikeutensa.
Jatkossa opiskelija voi ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskeluoikeuden lukukautta kohti.
Uudistusten tavoitteena on helpottaa ensikertalaisten pääsyä korkeakouluopintoihin, ja tarjota entistä useammalle opiskelupaikka. Esitys on osa hallituksen työurien pidentämistä koskevaa toimenpidekokonaisuutta, ja sen arvioidaan pidentävän työuria alkupäästä noin puoli vuotta. Lakimuutosten ontarkoitus tulla voimaan 1.1.2015.
Lisätietoja: hallitusneuvos Immo Aakkula (OKM), puh. 02953 30354
2. Opiskeluoikeutta koskevat muutokset
Yliopiston tai ammattikorkeakoulun opiskelija voisi jatkossa ilmoittautua ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelupaikan vastaanottamisen jälkeen poissa olevaksi, jos hän suorittaa asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista palvelua, on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla tai on oman sairauden tai vamman vuoksi kyvytön aloittamaan opintojaan.
Ammattikorkeakoululakiin ehdotetaan lisättäväksi yliopistolain mukainen säännös, jonka mukaan opintojen suorittamisaikaan ei laskettaisi poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä (ns. lakisääteiset syyt). Muista kuin lakisääteisistä syistä johtuvaa poissaoloaikaa, jota ei lueta opintojen suorittamisaikaan, lyhennettäisiin sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa kahdesta lukuvuodesta yhteen lukuvuoteen.
Esitys on osa hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa. Tavoitteena on vähentää korkeakouluopiskelijoiden poissaoloja ja lyhentää tutkintojen suorittamisaikoja. Esitys on osa hallituksen työurien pidentämistä koskevaa toimenpidekokonaisuutta. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2015. Uudet säännökset koskisivat opiskelijoita, jotka aloittavat opintonsa lain voimaantulon jälkeen.
Lisätietoja: hallitussihteeri Laura Hansén (OKM), puh. 02953 30098
3. Korkeakoulujen erikoistumiskoulutukset
Yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin lisätään säännökset erikoistumiskoulutuksista. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset ovat jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia, joita yliopistot ja ammattikorkeakoulut järjestävät korkeakoulututkinnon suorittaneille ja niille, joilla korkeakoulu toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.
Korkeakoulut voivat järjestää erikoistumiskoulutuksena koulutusta, jonka laajuudesta, tavoitteista, kohderyhmästä ja opiskelijan asiantuntemuksen osoittamisesta on sovittu ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen keskinäisessä yhteistyössä yhdessä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Laajuudeltaan erikoistumiskoulutukset olisivat vähintään 30 opintopistettä.
Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015.
Lisätietoja: hallitusneuvos Virpi Korhonen (OKM), puh. 02953 30391
4. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksen indeksikorotuksen puolittaminen
Valtioneuvoston vuosia 2015-2018 koskevassa julkisen talouden suunnitelmassa ja siihen sisältyvässä valtiontalouden kehyspäätöksessä päätettiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnan rahoituksen indeksikorotuksen puolittamisesta vuonna 2015. Hallitus sopi budjettiriihessä elokuussa, että puolituksen vaikutus kompensoidaan kertaluonteisella määrärahalisäyksellä vuonna 2015.
Yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutetaan väliaikaisesti siten, että vuonna 2015 yliopistoille ja ammattikorkeakouluille osoitettavaa talousarvion määrärahaa korotetaan puolella yliopistoindeksin ja ammattikorkeakouluindeksin tuottamasta määrästä. Lakimuutos on voimassa vuoden 2015 loppuun. Kompensaatiosta johtuen indeksikorotuksen puolituksen vaikutus näkyy vasta vuoden 2016 määrärahoissa.
Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Lisätietoja: hallitussihteeri Laura Hansén (OKM), puh. 02953 30098
Yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutetaan siten, että korkeakoulujen tulee varata yhteishaussa osa opiskelupaikoista niille, jotka eivät ole aiemmin suorittaneet korkeakoulututkintoa tai vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskeluoikeutta. Lisäksi säädetään korkeakoulujen velvollisuudesta ottaa siirto-opiskelijoita. Opiskelijan saadessa uuden opiskeluoikeuden, hän menettää siirron perusteena olevan alkuperäisen opiskeluoikeutensa.
Jatkossa opiskelija voi ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskeluoikeuden lukukautta kohti.
Uudistusten tavoitteena on helpottaa ensikertalaisten pääsyä korkeakouluopintoihin, ja tarjota entistä useammalle opiskelupaikka. Esitys on osa hallituksen työurien pidentämistä koskevaa toimenpidekokonaisuutta, ja sen arvioidaan pidentävän työuria alkupäästä noin puoli vuotta. Lakimuutosten ontarkoitus tulla voimaan 1.1.2015.
Lisätietoja: hallitusneuvos Immo Aakkula (OKM), puh. 02953 30354
2. Opiskeluoikeutta koskevat muutokset
Yliopiston tai ammattikorkeakoulun opiskelija voisi jatkossa ilmoittautua ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelupaikan vastaanottamisen jälkeen poissa olevaksi, jos hän suorittaa asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista palvelua, on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla tai on oman sairauden tai vamman vuoksi kyvytön aloittamaan opintojaan.
Ammattikorkeakoululakiin ehdotetaan lisättäväksi yliopistolain mukainen säännös, jonka mukaan opintojen suorittamisaikaan ei laskettaisi poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä (ns. lakisääteiset syyt). Muista kuin lakisääteisistä syistä johtuvaa poissaoloaikaa, jota ei lueta opintojen suorittamisaikaan, lyhennettäisiin sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa kahdesta lukuvuodesta yhteen lukuvuoteen.
Esitys on osa hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa. Tavoitteena on vähentää korkeakouluopiskelijoiden poissaoloja ja lyhentää tutkintojen suorittamisaikoja. Esitys on osa hallituksen työurien pidentämistä koskevaa toimenpidekokonaisuutta. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2015. Uudet säännökset koskisivat opiskelijoita, jotka aloittavat opintonsa lain voimaantulon jälkeen.
Lisätietoja: hallitussihteeri Laura Hansén (OKM), puh. 02953 30098
3. Korkeakoulujen erikoistumiskoulutukset
Yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin lisätään säännökset erikoistumiskoulutuksista. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset ovat jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia, joita yliopistot ja ammattikorkeakoulut järjestävät korkeakoulututkinnon suorittaneille ja niille, joilla korkeakoulu toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.
Korkeakoulut voivat järjestää erikoistumiskoulutuksena koulutusta, jonka laajuudesta, tavoitteista, kohderyhmästä ja opiskelijan asiantuntemuksen osoittamisesta on sovittu ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen keskinäisessä yhteistyössä yhdessä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Laajuudeltaan erikoistumiskoulutukset olisivat vähintään 30 opintopistettä.
Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015.
Lisätietoja: hallitusneuvos Virpi Korhonen (OKM), puh. 02953 30391
4. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksen indeksikorotuksen puolittaminen
Valtioneuvoston vuosia 2015-2018 koskevassa julkisen talouden suunnitelmassa ja siihen sisältyvässä valtiontalouden kehyspäätöksessä päätettiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnan rahoituksen indeksikorotuksen puolittamisesta vuonna 2015. Hallitus sopi budjettiriihessä elokuussa, että puolituksen vaikutus kompensoidaan kertaluonteisella määrärahalisäyksellä vuonna 2015.
Yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutetaan väliaikaisesti siten, että vuonna 2015 yliopistoille ja ammattikorkeakouluille osoitettavaa talousarvion määrärahaa korotetaan puolella yliopistoindeksin ja ammattikorkeakouluindeksin tuottamasta määrästä. Lakimuutos on voimassa vuoden 2015 loppuun. Kompensaatiosta johtuen indeksikorotuksen puolituksen vaikutus näkyy vasta vuoden 2016 määrärahoissa.
Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Lisätietoja: hallitussihteeri Laura Hansén (OKM), puh. 02953 30098