Hyppää sisältöön

Yksityisen kopioinnin arvioitu kokonaismäärä laskussa

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 20.9.2021 13.50
Uutinen

Tutkimuksen perusteella kaiken kaikkiaan 840 000 Suomessa asuvaa kopioi musiikkia, elokuvia ja tv-ohjelmia yksityiseen käyttöön. Kopioijien määrä on vuosi vuodelta laskenut. Yksityisen kopioinnin kokonaismäärä 15–79-vuotiaiden keskuudessa on vuositasolla tutkimuksen mukaan noin 226–257 miljoonaa musiikki- ja videotiedostoja.

Suomessa arvioidaan kopioivan vuoden aikana kaiken kaikkiaan 226–257 miljoonaa tiedostoa laillisia yksityisiä kopioita. Vuoden 2020 tutkimuksessa vastaava arvio yksityisen kopioinnin määrästä oli 258–276 miljoonaa tiedostoa. Vuosina 2013–2017 yksityisen kopioinnin kokonaismäärä aleni 725 miljoonasta n. 260 miljoonaan kopioon ja on sen jälkeen (2017-2021) ollut 257–297 miljoonan kopion välillä.

Arvio yksityisen kopioinnin videotiedostojen määrästä on vuonna 2021 alhaisempi kuin vuoden 2020 tutkimuksessa, mutta musiikkitiedostoja on kopioitu vuonna 2021 hieman edellisvuotta enemmän. Yksityisen kopioinnin arvioitu kokonaismäärä (musiikki- ja videotiedostot) on alhaisempi kuin vuonna 2020.

Musiikkia tallennetaan eniten matkapuhelimeen ja tietokoneeseen. Videomateriaalin käytetyin tallennusalusta on digiboksi. Musiikkia tallennetaan eniten suoratoisto/ streaming-palveluista (offline-tallennus), internetissä ilmaiseksi tallennettavissa olevista tiedoista (esim. artistien omat internet-sivut) sekä alkuperäisiltä CD-levyiltä. Näistä vain alkuperäisiltä CD-levyiltä tallennettu musiikki on mukana tutkimuksen yksityisen kopioinnin luvuissa. Videotallennukset ovat useimmin TV-ohjelmien tallennuksia.

Musiikkia kopioineista yli puolet olisi hankkinut kopioidun aineiston jotenkin muuten, jos kopiointimahdollisuutta ei olisi ollut. Yli kolmannes musiikkia kopioineista olisi käyttänyt musiikin hankintaan maksullista lähdettä. Maksullinen suoratoistopalvelu on mainittu lähteeksi useammin kuin vuoden 2020 tutkimuksessa. Videotiedostoja kopioineista alle kolmannes olisi hankkinut kopioidun videoaineiston jotenkin muuten, jos kopiointi-mahdollisuutta ei olisi ollut. Osuus on alhaisempi kuin vuoden 2020 tutkimuksessa. Maksullista lähdettä olisi käyttänyt vajaa viidennes.

Kolme neljästä Suomessa asuvasta on tulostanut, tallentanut, valokopioinut tai skannannut graafista aineistoa yksityiseen käyttöön viimeisen vuoden aikana. Käytetyimmät kopiointitavat ovat tulostus ja tallennus, joissa on tehty eniten tallennuksia myös kappalemäärittäin (sivumäärät) tarkasteltuna. 

Valokopioitu tai skannattu aineisto on useimmiten viranomaislomake tai lasku/tiliote, tulostettu tai tallennettu aineisto puolestaan viranomaislomake, valokuva, ruokaohje/resepti, oppimateriaali tai artikkeli. Tulostetun tai tallennetun graafisen aineiston julkaisija on ollut useimmin yksityinen henkilö (nettisivut tai blogi), jokin yritys tai julkishallinto.

Graafisen aineiston osalta arvio yksityisen kopioinnin hyvityksen piiriin kuuluvasta sivumäärästä on 415–489 miljoonaa sivua. Arvioinnin pohjana on käytetty Kopioston aineistolajiluokitusta. tiliote, tulostettu aineisto puolestaan valokuva, viranomaislomake, ruokaohje/resepti tai oppimateriaali. Tulostetun tai tallennetun graafisen aineiston julkaisija on ollut useimmin yksityinen henkilö (nettisivut tai blogi), jokin yritys tai julkishallinto. Arvio yksityisen kopioinnin hyvityksen piiriin kuuluvasta sivumäärästä on 535–613 miljoonaa sivua (pohjautuu Kopioston aineistolajiluokitukseen).

Tutkimuksen tärkein tavoite oli selvittää musiikki- ja videoaineiston osalta yksityisen kopioinnin kokonaismäärää Suomessa. Vastaavaa tietoa kerättiin edellisen kerran 2020 Taloustutkimuksen toimesta.

Tekijänoikeus