Hyppää sisältöön

Vuoden 2020 ammatillisen koulutuksen laatupalkinnot Keudalle ja TAKK:lle

Opetus- ja kulttuuriministeriö
25.11.2020 9.12
Tiedote
Ammatillisen koulutuksen opiskelijoita työn ääressä

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt vuoden 2020 ammatillisen koulutuksen laatupalkinnot kahdelle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle: Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudalle ja Tampereen aikuiskoulutuskeskukselle TAKK:lle. Lisäksi Perho Liiketalousopisto Oy:lle myönnettiin kunniamaininta. Palkinnot jakoi opetusministeri Li Andersson.

Laatupalkintokilpailun teemoina olivat tänä vuonna laadunhallinta ja koulutuksen järjestämisen kokonaislaatu.
 
Laatupalkinnolla kannustetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjiä toiminnan laadun arviointiin ja parantamiseen. Tavoitteena on löytää parhaita käytäntöjä muiden organisaatioiden oppimisen perustaksi ja edistää ammatillisen koulutuksen arvostusta, vetovoimaa ja tunnettuutta.

- Suomalainen yhteiskunta tarvitsee laadukasta ammatillista koulutusta ja sen luomaa laajaa osaamista. Nopean teknologisen muutoksen myötä laadukkaan koulutuksen merkitys vain kasvaa. Toivon, että nyt palkittavat koulutuksen järjestäjät levittävät parhaita käytäntöjä edelleen ja ovat osaltaan vahvistamassa suomalaista osaamista, sanoo opetusministeri Li Andersson.

Laatupalkinnolla kannustetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjiä toiminnan laadun arviointiin ja parantamiseen. Tavoitteena on löytää parhaita käytäntöjä muiden organisaatioiden oppimisen perustaksi ja edistää ammatillisen koulutuksen arvostusta, vetovoimaa ja tunnettuutta.

Lisätietoja: opetusneuvos Jukka Lehtinen (OKM), puh. 02953 30183

Palkintoperustelut:

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda


Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda on monialainen ammatillinen oppilaitos, jonka koulutustarjonta kattaa yhteensä 79 ammatillista tutkintoa. Lisäksi oppilaitos järjestää ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta (VALMA), aikuisten perusopetusta sekä kansanopistokoulutusta. Keudalla on myös laajennetun oppisopimuksen tehtävä. Keuda toimii jäsenkuntiensa (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Tuusula) vaikutusalueella 12 eri toimipisteessä, jotka muodostavat neljä kampusta. Toiminnan volyymi ammatillisessa koulutuksessa on yli 6 300 opiskelijavuotta ja henkilöstön kokonaisvahvuus on noin 650 henkilöä, joista opetukseen liittyvissä tehtävissä toimii hieman alle 400 henkilöä.

Keudan toiminnan suunnittelun lähtökohtana on neljän vuoden välein uudistettava strategia. Strategian arvoja ja visiota viedään käytäntöön kehittämisohjelmilla, joista edelleen johdetaan vastuualue- ja tiimikohtaiset konkreettiset toimenpiteet. Strategiseen valmisteluun osallistetaan laajasti sidosryhmiä, henkilöstöä ja opiskelijoita, ja tämä on tukenut osaltaan yhtenäisen keudalaisuuden muodostumista. Keuda uudistaa aktiivisesti toimintojaan, ja sillä on systemaattinen kehittämisen toimintatapa. Keudassa on havaittavissa luottamuksellinen ja positiivinen työskentely- ja opiskeluilmapiiri. Keudalla on vahva kumppanuusverkosto ja oppilaitos on tunnettu valtakunnallinen kehittäjä.

Keudan laadunhallintaa on kehitetty määrätietoisesti ja tuloksellisesti ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositusten ja ammatillisen koulutuksen laatustrategian mukaisesti. Laadunhallinnan rakenteet ja toimintamallit ilmenevät aidosti kaikilla organisaation tasoilla ja vaikuttavat sen arjessa. Laatuajattelu näkyy kaikessa toiminnassa läpileikkaavasti. Yhteisten toimintamallien ja -tapojen varmistamiseksi Keuda on luonut kattavan ohjeistuksen linjauksineen, toimintaprosessikuvauksineen ja dokumentteineen. Keuda hyödyntää monipuolisesti tietovarasto- ja raportointiratkaisuja toiminnan arviointi- ja tulostietojen seurannassa. Kehittyneet tiedolla johtamisen rakenteet sekä säännöllisesti toteutettavat onnistumiskeskustelut mahdollistavat ajantasaisen toiminnan tulostiedon viemisen organisaation käyttöön. Nämä myös edistävät ja ylläpitävät organisaation kehittynyttä laatukulttuuria.

Keuda käyttää monipuolisesti mittareita ja erilaisia arviointitapoja toimintansa ja suorituskykynsä arviointiin. Tietojohtamisen toimintamalleja kehitetään edelleen tukemaan tulostietojen saavutettavuutta ja entistä parempaa hyödyntämistä. Kerättyä tulos- ja arviointitietoa käsitellään avoimesti eri toimijoiden kanssa ja näiden pohjaltaan toteutetaan ennakkoluulottomasti kehittämistoimia. Keuda tunnistaa myös kehittämiskohteita ja tekee aktiivisesti töitä näiden eteen. Esimerkkinä voi mainita, että Keuda on tunnistanut ihmisen keskeisen roolin tiedon tuottamisessa ja käsittelyssä ja pyrkii lisäämään kaikkien ymmärrystä tiedon merkityksestä osana arjen toimintaa.
 
Tampereen Aikuiskoulutussäätiö sr, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus (TAKK)

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus (TAKK) on säätiön ylläpitämä toisen asteen ammatillinen oppilaitos, jossa päätäntävaltaa käyttävät Tampereen kaupungin, Tampereen Kauppakamarin sekä Tampereen talousalueen työelämän nimeämät edustajat. TAKK tarjoaa koulutusta 78 eri tutkintoon. Koulutusaloja ovat kone- ja sähkötekniikka, logistiikka, rakentaminen ja talotekniikka, liiketalous, hyvinvointi ja palveluala.   TAKK   toteuttaa   myös   työvoimakoulutusta ,  kotoutumiskoulutusta  ja laajennetun oppisopimuskoulutuksen järjestämistehtävää. TAKK:ssa opiskelee vuosittain noin 12 000 opiskelijaa, jotka pääsääntöisesti ovat aikuisia. Opetus- ja muuta henkilöstöä oli vuonna 2019 keskimäärin 213 henkilöä, joista 153 toimi opetustehtävissä.

TAKK:n toiminta-ajatuksena on tehdä osaajia tulevaisuuden töihin . Keskeistä TAKK:n toiminnassa on ymmärtää työelämän nopeaa muutosta, ratkaista osaamishaasteita ja kohtauttaa työpaikkoja ja osaajia. Strategian mukaan nopea reagointi on TAKK:n tärkein kilpailuetu. Työyhteisöön luodulla kokeilumyönteisellä ilmapiirillä edistetään organisaation oppimista ja luovuutta, mikä vaikuttaa TAKK:n kykyyn toimia ketterästi.

Strategia ohjaa palvelutarjontaa ja sen kehittämistä vastaamaan opiskelijoiden ja työelämän yksilöllisiä tarpeita. Käytännössä toimintaa ohjaavat arvot: luotettava kumppani ja rohkea edelläkävijä.

TAKK:ssa laatu on kasvanut koko organisaation kulttuuriksi. Jatkuvaa parantamista toteutetaan systemaattisesti kokonaisvaltaisella laadunhallinnalla, johon osallistetaan johto, henkilöstö, opiskelijat, työelämä ja muut ulkoiset kumppanit. Toimintamallit on määritelty prosesseina, jotka toimivat arjen työkaluina ja toiminnan kehittämisen välineenä. Laadullista ja määrällistä ennakointia tehdään kumppanuusverkostojen lisäksi asiakasrajapinnassa, jossa toteutetaan tarvelähtöisiä ja räätälöityjä ratkaisuja työelämälle. Tiedolla johtamisella ja tutkimusyhteistyöllä parannetaan organisaation toiminnan ja pedagogisen johtamisen laatua. Keskeiset laadun seurannan mittarit on tunnistettu ja niiden sekä muiden kehitettyjen toimintamallien avulla tunnistetaan myös kehittämiskohteita.

TAKK:ssa laadunhallinta kuuluu jokaisen työhön. Henkilöstön laadunhallintaosaamista kehitetään suunnitelmallisesti ja kaikkia osallistetaan laatutyöhön , kuten prosessien määrittelyyn, itse- ja vertaisarviointeihin. Arviointien tuloksia käytetään laadun jatkuvassa parantamisessa. Myös hanketoiminnalla toteutetaan strategiaa ja edistetään laatutyötä. Erinomaista on organisaation sisäisen osaamisen ja asiantuntijuuden käyttö kehittämistyössä. TAKK:n suorituskyky ja tulokset ovat hyviä, kuten opiskelijoilta ja työelämältä saatu palaute, maahanmuuttajakoulutuksen tuottama yhteiskunnallinen vaikutus sekä työvoimakoulutuksen käyneiden työllistyminen. Tuloksia edistävät laadukas opinto-ohjaus ja uraohjaus.

Erityisen maininnan arvoista on TAKK:n laatukulttuuri sekä matalalla hierarkialla tehtävä tiivis ja laaja yhteistyö työelämän kanssa, mikä tuottaa lisäarvoa työelämälle ja kumppaneille.

Perho Liiketalousopisto Oy

Perho Liiketalousopisto Oy on helsinkiläinen ammatillisen koulutuksen järjestämiseen ja sitä tukeviin palveluihin erikoistunut osakeyhtiö, jolla on oppilaitokset Töölössä ja Malmilla. Perho Liiketalousopisto tarjoaa tutkintotavoitteista koulutusta ravintola- ja catering-, matkailu- sekä liiketoiminnan aloilla. Vuonna 2019 Perho Liiketalousopistossa opiskeli 1 600 vuosiopiskelijaa, joista 1 216 suoritti ammatillista perustutkintoa. Perho PROssa opiskeli 384 opiskelijaa ammatti- ja erikoisammattitutkintoa tai suoritti muita lisäkoulutuksia.

Perho Liiketalousopistossa kestävää tulevaisuutta ja elämäntapaa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti, ja se on yksi keskeinen toiminnan painopiste. Kestävän tulevaisuuden edistäminen osana kaikkea toimintaa välittyi johdon, henkilöstön, opiskelijoiden sekä työelämä- ja muiden sidosryhmien puheissa. Opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointi ja sen johtaminen on tunnistettu muodostuvan vastuullisuudesta, kaikkien toimijoiden arvostuksesta, palvelevuudesta ja siitä, että kukin tietää omat vastuualueensa ja tehtävänsä. Arvot näkyvät oppilaitoksen arjessa käytännön tekoina ja opetusta ohjaavina valintoina. Opiskelijatyytyväisyys on korkea.

Kestävän tulevaisuuden systemaattinen vahvistaminen kokonaisvaltaisesti on piirre, josta Perho Liiketalousopisto erottautuu ja jossa se toimii esimerkillisesti.

Perho Liiketalousopistolla on useita hyviä, toimivia ja innovatiivisia käytänteitä, mikä indikoi hyvää reagointikykyä ja luovuutta sekä kehittämis- ja kehittymispotentiaalia. Muutosten johtaminen on toteutettu haastamalla ja osallistamalla henkilöstöä aktiivisesti oman työnsä kehittämiseen. Henkilöstöllä on mahdollisuuksia oman osaamisensa vahvistamiseen, kokeilevaan toimintatapaan ja monipuoliseen sidosryhmäyhteistyöhön. Organisaatiossa ja sen toiminnassa, myös sidosryhmäyhteistyössä, näkyy ekososiaalisen sivistyksen tavoite sekä arvostus kaikkia toimijoita kohtaan.

Perho Liiketalousopisto hyödyntää jatkuvan parantamisen toimintamallia. Perho Liiketalousopisto kehittää edelleen kestävän kehityksen huomioivaa koulutusmallia, ja samalla se on sitoutunut kouluttamaan vastuullisia tulevaisuuden ammattilaisia, jotka ovat valmistuessaan kestävän gastronomian ja matkailun lähettiläitä.

Ammatillinen koulutus Koulutus Li Andersson