Hyppää sisältöön

Vastuullista matkailua ja vaikuttavuutta Suomen maailmanperintökohteissa

Opetus- ja kulttuuriministeriöYmpäristöministeriö 20.11.2020 13.21
Uutinen
Maailmanperintöfoorumi Suomenlinnassa.
Foorumin pyöreän pöydän keskustelu aiheesta vastuullisuutta ja voittoa maailmanperintökohteissa. Kuva: Helena Heiskanen

Ensimmäistä kertaa järjestetyssä Kansallisessa maailmanperintöfoorumissa 10.–11.11.2020 kokoonnuttiin jakamaan kokemuksia ja näkemyksiä kestävän matkailun kehittämisestä Suomen seitsemässä maailmanperintökohteessa. Kohteet tuovat alueellensa taloudellista piristystä ja voivat toimia esimerkkinä siitä, kuinka matkailua kehitetään vastuullisesti niin ympäristön kuin ympäröivän yhteisön kannalta. Maailmanperintökohteiden kehittämistä Suomessa ohjaa Kansallinen maailmanperintöstrategia 2015–2025.

Kevään ja kesän poikkeusolot näkyivät maailmanperintökohteissa. Kohteissa nähtiin suuriakin muutoksia kävijämäärissä. Esimerkiksi Suomenlinna kärsi muun Helsingin ohella erityisesti kansainvälisten, mutta myös kotimaisten vierailijoiden katoamisesta. Ryhmämatkojen loppuminen vaikeutti matkailuyrittäjien tilannetta kaikkialla, mutta heinäkuu oli monin paikoin ennätyksellisen vilkas.

”Kotimaa aarteineen on löydetty uudelleen, kun suomalaisilla on ollut aikaa tutustua omiin kohteisiin”, Museoviraston pääjohtaja Tiina Merisalo kuvasi. 

Koronapandemian aikaan suomalaiset löysivät myös lähikohteet, ja vierailut erityisesti luontokohteisiin lisääntyivät. ”Ihmiset jotka eivät ole ennen käyneet kohteillamme, ovat kiinnostuneet retkeilystä”, aluejohtaja Henrik Jansson Metsähallituksen Luontopalveluista kertoi. Kasvaneet kävijämäärät osoittivat myös sen, että tietoa on jaettava entistä enemmän, jotta jokainen kävijä ymmärtää toimia vastuullisesti. 

Foorumissa käännettiin katseet myös matkailun tulevaisuuteen. Esimerkiksi digitalisaatio tarjoaa tulevaisuudessa paljon mahdollisuuksia, joihin tarttumista Suomen maailmanperintökohteissa poikkeusaika osin joudutti. Kohteet kehittivät poikkeusolojen aikana sähköisiä esitteitä ja verkkokauppaa. 

Poikkeusolot voivat tarjota mahdollisuuden myös yhä kestävämmän matkailun rakentamiseen. Ennen kuin kansainvälinen matkailu jälleen elpyy, on kohteissa pohdittu uusien kohderyhmien löytämistä ja yhteisöjen entistäkin vahvempaa sitouttamista kohteiden kehittämistyöhön.

Maailmanperintökoordinaattori Malin Henriksson Metsähallituksesta kiteytti kohteiden universaalin arvon: ”Epävarmuudesta huolimatta luonto on pysyvä. On tärkeää kehittää palveluita ja kohteita niin, että ne vastaavat suurempiin kävijämääriin”.  

Turvaaminen ja kehittäminen on välttämätöntä

Kansallisen maailmanperintöfoorumin teemana oli Menestystä vastuullisesti. Maailmanperintökohteeksi pääsyn vaatimuksena on, että niiden tulevaisuutta turvataan. ”Maailmanperintökohteita vaalimalla katsomme myös tulevaisuuteen. Suojelutyön perspektiivi on ylisukupolvinen ja keskeisin kohderyhmä tulevat sukupolvet”, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kuvasi. 

Muiden uhkien ohella ilmastonmuutos hankaloittaa maailmanperintökohteiden säilyttämistä ja kehittämistä Suomessa ja maailmanlaajuisesti. ”Merenpinnan kohoaminen saattaa ajan kuluessa esimerkiksi pysäyttää Merenkurkun maankohoamisilmiön, joka on ollut tieteellinen peruste tälle Suomen toistaiseksi ainoalle luonnonperintökohteelle”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen muistutti. 

Kansallinen maailmanperintöstrategia linjaa, että maailmanperintökohteet voivat toimia suojelun, ylläpidon ja esittelyn mallina muille. Kansallisessa maailmanperintöfoorumissa todettiin, että strategialla on ollut vaikutusta. Monet maailmanperintökohteiden hankkeista toimivat hyvinä esimerkkeinä muun muassa matkailun vastuullisesta kehittämisestä.

Suomen maailmanperintökohteet tekevät yhteistyötä ja jakavat hyviä käytäntöjä Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen kautta. Yhdistyksen hankkeilla on kehitetty muun muassa kohteiden kestävän matkailun mittarit sekä tutkittu kohteiden paikallistaloudellisia vaikutuksia, jotka ovat merkittäviä. Esimerkiksi Verlassa, jossa museokohteen ympärille on kehitetty majoitustoimintaa, aluetaloudellisten vaikutusten arvioitiin olleen vuonna 2018 2,4 milj. euroa ja 24 henkilötyövuotta.

Maailmanperintökohteilla on myönteisten taloudellisten vaikutusten lisäksi monia muita myönteisiä vaikutuksia, joista kaikkia ei välttämättä vielä edes tunneta. Vaikuttava työ kohteiden kehittämiseksi jatkuu. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö järjestivät 10.-11.11.2020 ensimmäisen Kansallisen maailmanperintöfoorumin yhdessä Museoviraston ja Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa. Foorumi oli osa Kansallisen maailmanperintöstrategia 2015–2025 toimeenpanoa, ja sille saadaan jatkoa tulevina vuosina. 

Valokuvia saatavilla foorumin jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriön Flickr-tilillä.

Foorumin tallenne on nähtävissä kaksi viikkoa opetus-ja kulttuuriministeriön YouTube-kanavalla 

Lisätietoja Kansallisesta maailmanperintöfoorumista: 

Mirva Mattila, opetus- ja kulttuuriministeriö, [email protected]
Stefan Wessman, Museovirasto, [email protected]

Aiheeseen liittyvää