Hyppää sisältöön

Valtion erityisavustus varhaiskasvatukseen ja esi- ja perusopetukseen koronaviruksen (COVID-19) aiheuttamien poikkeusolojen vaikutusten tasoittamiseksi lukuvuodelle 2020-2021

Opetus- ja kulttuuriministeriö julistaa haettavaksi valtion erityisavustusta koronaviruksen (COVID-19) aiheuttamien poikkeusolojen vaikutusten tasoittamiseksi varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa lukuvuodelle 2020-2021 (1.8.2020-31.7.2021). Myönnettävä erityisavustus on yhteensä enintään 70 000 000 euroa esi- ja perusopetuksen osalta ja 14 000 000 euroa varhaiskasvatuksen osalta. Avustus myönnetään vuoden 2020 IV lisätalousarvion lisämäärärahasta opetus-ja kulttuuriministeriön pääluokan momentilta 29.10.30. Avustukset myönnetään sillä ehdolla, että eduskunta myöntää tarkoitukseen lisämäärärahat.

Varhaiskasvatuksen haku koskee kunta- ja kuntayhtymiä, jotka järjestävät varhaiskasvatusta. Kunnat voivat sisällyttää yksityiset palveluntuottajat hakemukseensa.

Esi- ja perusopetuksen haku koskee kunta- ja kuntayhtymiä sekä yksityisiä yhteisöjä, joilla on esiopetuksen ja perusopetuksen järjestämislupa.

Hakuaika alkaa 5.6.2020 ja päättyy 25.6.2020 klo 16.15.

Päätökset pyritään tekemään siten, että määräraha on käytettävissä 1.8.2020 alkaen.
 

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuslain mukaan lapsella on oikeus saada varhaiskasvatussuunnitelman mukaista varhaiskasvatusta sekä riittävää oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Toimintavuoden 2020-21 laadukkaan varhaiskasvatuksen mahdollistamiseksi on varmistettava, että kaikilla lapsilla on edellytykset osallistua täysipainoisesti varhaiskasvatukseen ja että poikkeusolojen heijastusvaikutukset lasten kehitykseen, oppimiseen ja hyvinvointiin sekä tuen järjestämiseen jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Valtionavustuksen tavoitteena on parantaa lasten kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin edistämistä sekä tuen toteuttamista varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Erityisenä tavoitteena on varmistaa varhaiskasvatuksen edellytykset tukea heikommassa asemassa olevien lasten, vieraskielisten lasten, erityistä tukea tarvitsevien lasten sekä maahanmuuttajataustaisten lasten oppimista, kehitystä ja hyvinvointia.

Valtionavustus on tarkoitettu poikkeusoloista johtuvien vaikutusten tasoittamiseen, lapsen oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukeen liittyvien ongelmien ehkäisemiseen ja oppimisen edellytysten parantamiseen varhaiskasvatuksessa. Valtionavustus on poikkeusolojen vaikutusten johdosta kohdennettu myös varhaiskasvatuksen digitoimintakulttuurin kehittämiseen sekä perheiden ja moniammatillisen toimijaverkon kanssa tehtävän yhteistyön tehostamiseen.

Esi- ja perusopetus

Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Lukuvuoden 2020-21 opetussuunnitelman mukaisen, laadukkaan opetuksen mahdollistamiseksi on varmistettava, että kaikilla oppilailla on edellytykset osallistua täysipainoisesti opetukseen ja että poikkeusolojen heijastusvaikutukset oppilaiden osaamiseen sekä perusopetuksen ja tuen järjestämiseen jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Valtionavustuksen tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten edellytyksiä jatkaa oppimista perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisessa lähiopetuksessa kouluvuonna 2020-2021. Soveltamisasetuksen voimassaolon rauettua 14.5.2020 suomalaisissa kouluissa siirryttiin takaisin lähiopetukseen. Erityisesti tavoitteena on varmistaa koulujen edellytykset tukea heikommassa asemassa olevien oppilaiden, vieraskielisten oppilaiden, erityisen ja tehostetun tuen oppilaiden, maahanmuuttotaustaisten sekä poikkeusolojen aikana perusopetuksen kesken jättäneiden oppilaiden oppimista.

Valtionavustus on tarkoitettu poikkeusoloista johtuvien vaikutusten tasoittamiseen, oppimiseen, oppilaanohjaukseen ja tukeen liittyvien ongelmien ehkäisemiseen ja oppimisen edellytysten parantamiseen perusopetuksessa ja perusopetuksen lisäopetuksessa.
 

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Asiointipalvelun käyttö edellyttää yhteisöasiakkailta Y-tunnusta, vahvaa sähköistä tunnistusta sekä Katso- tai Suomi.fi-valtuuksien käyttöä. Palveluun kirjaudutaan Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-tunnistuksen kautta henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Asiointipalvelun käyttöohje

Lisätietoja OKM:n verkkosivuilla 

Suomi.fi-ohjeet ja tuki

Katso-palvelun ohjeet

Sähköisellä hakulomakkeella ilmoitetaan arvio koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vaikutusten vuoksi tuen tarpeessa olevien lasten/oppilaiden lukumäärästä.

Tarkemmat ohjeet hakulomakkeella.

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Varhaiskasvatuksen haku koskee kunta- ja kuntayhtymiä, jotka järjestävät varhaiskasvatusta. Kunnat voivat sisällyttää yksityiset palveluntuottajat hakemukseensa.

Esi- ja perusopetuksen haku koskee kunta- ja kuntayhtymiä sekä yksityisiä yhteisöjä, joilla on esiopetuksen ja perusopetuksen järjestämislupa.

Yksittäisen varhaiskasvatusyksikön tai koulun hakemuksia ei oteta huomioon. Valtionavustus ei koske aamupäivä-/iltapäivätoimintaa eikä erityiskouluja.

Valtion erityisavustus myönnetään varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjäkohtaisesti, hakemuksen perusteella, käytettäväksi lukuvuonna 2020-2021. Valtion erityisavustusta voidaan myöntää valtionavustuksen hakukriteerit täyttävälle varhaiskasvatuslaissa tarkoitetulle varhaiskasvatuksen järjestäjälle ja/tai perusopetuslaissa tarkoitetun järjestämisluvan omaavalle esi- ja perusopetuksen järjestäjälle.

Varhaiskasvatuksen ja/tai opetuksen järjestäjä voi kohdentaa avustuksen tarkoituksenmukaisesti varhaiskasvatustoimintaan ja koulujen sekä niiden toiminta-alueiden päiväkotien esiopetusryhmien toimintaan.

  • Hakemuksessa tulee olla varhaiskasvatuksen ja/tai opetuksen järjestäjän suunnitelma avustuksen aiotusta käytöstä.
  • Hakija sitoutuu toimittamaan opetus- ja kulttuuriministeriölle tarvittavat tiedot valtakunnallista seurantatutkimusta varten.
  • Hakija saa käyttää avustusta toimintaan tai kohteeseen, johon on samalle ajankohdalle myönnetty jo valtion erityisavustusta, esimerkiksi avustusta varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja laadun kehittämiseen vuosille 2020-2021.

Valtion erityisavustusta voidaan käyttää seuraaviin toimiin:

Varhaiskasvatus

  • varhaiskasvatuksen tukitoimien tehostaminen ja tuen (ml. suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus) järjestäminen niille lapsille, joille varhaiskasvatuksen järjestäjän toimesta on arvioitu olevan tuen tarvetta koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi
  • varhaiskasvatuksen digitoimintakulttuurin edistäminen henkilöstön osaamista kehittämällä 
  • perheiden kanssa tehtävän yhteistyön tehostaminen osana lapselle koronaviruksen vaikutusten vuoksi kohdennettavan tuen toteuttamista
  • moniammatillisen yhteistyön ja palvelujen tehostaminen poikkeusolojen vaikutusten tasaamiseksi

Esi- ja perusopetus

  • tukiopetuksen ja osa-aikaisen erityisopetuksen sekä muun tuen järjestäminen niille oppilaille, joilla opetuksen järjestäjä arvioi koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vaikutusten vuoksi olevan puutteita opetussuunnitelman perusteiden mukaisten osaamistavoitteiden osalta
  • suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus niille vieraskielisille oppilaille, joilla opetuksen järjestäjä arvioi koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vaikutusten vuoksi olevan puutteita opetussuunnitelman perusteiden mukaisten osaamistavoitteiden osalta
  • valmistavan opetuksen oppilaiden tukeminen niille oppilaille, joiden valtionosuusrahoitus on päättynyt ja joilla opetuksen järjestäjä arvioi olevan riittämättömät valmiudet siirtyä perusopetukseen poikkeusoloista johtuvien opetusjärjestelyjen vuoksi
  • oppilaanohjauksen sekä moniammatillisen yhteistyön tehostaminen poikkeusolojen vaikutusten tasaamiseksi
  • yhteisöllisen oppilashuollon ja yksilöllisen oppilashuollon palvelujen tehostaminen poikkeusolojen vaikutusten tasaamiseksi

Valtion erityisavustus myönnetään varhaiskasvatuksen ja/tai opetuksen järjestäjälle hakemuksen perusteella käytettäväksi lukuvuonna 2020-2021. Valtion erityisavustusta myönnetään enintään 95 % kokonaismenoista, joten omarahoitusosuus on vähintään 5 %.

Erityisavustus myönnetään käytettävissä olevan määrärahan puitteissa.

Mikäli kunta lomauttaa varhaiskasvatus- ja/tai opetushenkilökuntaa, tulee rahoitus palauttaa opetus- ja kulttuuriministeriöön siltä osin, kun lomautuksen vaikutukset kohdistuvat valtion erityisavustuksena haettuihin toimintoihin. Lomautusta koskevat palautukset tulee tilittää opetus- ja kulttuuriministeriöön vuoden 2020 osalta 31.12.2020 ja vuoden 2021 osalta 31.12.2021 mennessä

2. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä, jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

3. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia. Katso avustusten ehdot ja –rajoitukset kokonaisuudessaan: http://minedu.fi/valtionavustusten-hakeminen-kaytto-ja-valvonta
 

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.
 

Yleinen

Lisätietoja

Varhaiskasvatus

Esi- ja perusopetus

Tekninen tuki hakuprosessissa:

Valtionavustusten asiointipalvelu ja ohjeet

[email protected]