Hyppää sisältöön

Valtion erityisavustus oppimisen tuen ja inkluusion kehittämiseen esi- ja perusopetuksessa vuosille 2020-2021

Opetus- ja kulttuuriministeriö julistaa haettavaksi valtion erityisavustusta esi- ja perusopetuksen järjestäjille kehittämisverkostotoimintaan vuosille 2020-2021. Myönnettävä erityisavustus on yhteensä enintään 7 miljoonaa euroa opetus-ja kulttuuriministeriön pääluokan momentilta 29.10.20.

Avustusta voidaan käyttää tuen ja inkluusion kehittämistoimintaa ohjaavan ja suunnittelevan henkilön, koordinaattorin palkkaamiseen. Avustusta voidaan kohdentaa myös ohjausryhmän toimintaan, koulutuksiin osallistumisista ym. aiheutuviin sijaiskuluihin sekä mahdollisiin matka- ja päivärahakuluihin. Avustusta ei voi käyttää opettajien, oppilashuollon henkilöstön eikä avustajien palkkaamiseen eikä ryhmäkokojen pienentämiseen.

Varhaiskasvatuksen tukea ja inkluusion kehittämistä koskeva valtion erityisavustus tulee haettavaksi vuonna 2021. 

Hakuaika alkaa 28.8.2020 ja päättyy 2.10.2020 klo 16.15.

Päätökset pyritään tekemään syksyllä 2020.

Kehittämisverkostojen toiminnan tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa oppimisen ja koulunkäynnin tukeen sekä inkluusion toimeenpanoon liittyviä opetuksen järjestelyjä sekä suunnitella niiden valtakunnallista levittämistä. 

Lähtökohtana on, että jokainen lapsi ja nuori saa tarvitsemansa tuen läpinäkyvästi, suunnitelmallisesti, moniammatillisesti, oikea-aikaisesti ja oikean vahvuisena mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Avustuksen tavoitteena on tuottaa tietoa osaksi Oikeus oppia-kehittämisohjelmaa.  

Kehittämisverkoston toiminnan painopisteet:

  • kolmiportaisen tuen rakenteen ja tasojen selkiyttäminen ja vahvistaminen lähtökohtina varhainen tuki, suunnitelmallisuus, läpinäkyvyys ja moniammatillisuus
  • esiopetuksen ja koulunkäynnin tukeen liittyvien tutkimusperustaisten menetelmien ja interventioiden hyödyntäminen ja levittäminen koulutuksen ja työyhteisöjen kehittämisen avulla
  • oppimiseen, lapsen ja nuoren kehitykseen ja hyvinvoinnin tukeen, sekä esi- ja perusopetuksen oppilas- ja opiskelijahuoltoon liittyvän moniammatillisen yhteistyön ja matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen
  •  varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheisiin ja koulutuksellisiin jatkumoihin liittyvät käytänteet.
  • etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen mahdollisuuksien kehittäminen ja toimeenpano oppilaan terveydentilasta johtuvissa tilanteissa
  • paikallisten moniammatillisten toimijaverkostojen osaamisen kasvun edistäminen ja toimijoiden ammatillisten roolien selkiyttäminen lasten kasvun ja yksilöllistä oppimista tukevien pedagogisten käytänteiden muodostamiseksi kunnissa
  • toimivien yhteyksien luominen VIP-verkostoon, monialaisten palvelurakenteiden kehittämiseen osallistuminen sekä VIP-verkoston moniammatillisen osaamisen ja toimintamallien hyödyntäminen lähikouluissa ja –päiväkodeissa. Kts. www. vip-verkosto.fi

Kehittämisverkostoon kuuluvien opetuksen järjestäjien edustajien edellytetään osallistuvan valtakunnallisiin tai alueellisiin verkostolle suunnattuihin koulutus- tai kehittämispäiviin ,kuten VIP-verkoston tilaisuuksiin.

Kehittämisverkosto voi myös esittää kehittämistoiminnan kohteeksi omaa oppimisen ja koulunkäynnin tukeen sekä inkluusion kehittämiseen liittyvää innovaatioitaan ja perustella kehittämistyön painopisteen soveltuvuuden myöhempään valtakunnalliseen käyttöön.

Kehittämisverkostotoiminnan alueellinen toteutus

  1. Kehittämistoimintaan kohdennettu valtion erityisavustus asetetaan haettavaksi vähintään neljän opetuksen järjestäjän muodostamien alueellisten kehittämisverkostojen yhteistoimintaan.
  2. Toiminta voidaan käynnistää myös yhden opetuksen järjestäjän toimintana tilanteessa, jolloin kunnan esi- ja perusopetuksen oppilasmäärä on vähintään 20 000 perusopetuksen oppilasta vuosiluokilla 1-9.

Yksi kehittämisverkostoon kuuluvista opetuksen järjestäjistä on vetovastuussa. Toiminnassa painotetaan moniammatillista, eri hallintokuntien, organisaatioiden ja koulutusasteiden rajat ylittävää yhteistyötä, johon osallistuvat varhaiskasvatuksen ja opetustoimen lisäksi kuntien sosiaali- ja terveystoimi sekä mahdollisuuksien mukaan nuoriso- ja liikuntatoimi.

Kehittämistyön kokonaisuudesta vastaa paikallisesti tätä tarkoitusta varten muodostettava ohjausryhmä.  Ohjausryhmän kokoonpanon tulee tukea moniammatillista ja eri hallintokuntien välistä yhteistyötä. Ohjausryhmän lisäksi kehittämistä varten tulee nimetä kehittämistoimintaa ohjaava ja suunnitteleva henkilö, koordinaattori.

Osana hankkeen toimeenpanoa opetus- ja kulttuuriministeriö kilpailuttaa myöhemmin opetuksen järjestäjien kehittämisverkostojen tueksi kehittävän arvioinnin hankkeen, mihin liitetään myös varhaiskasvatus vuodesta 2021.

Kehittämisverkostojen tulee raportoida työnsä eri vaiheissa kehittävän arvioinnin toteuttajalle erikseen sovittavalla tavalla ja aikatauluilla. 

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Valtion erityisavustusta myönnetään kunnille ja kuntayhtymille ja yksityisille yhteisöille, joilla on esiopetuksen ja perusopetuksen järjestämislupa. Hakemuksen toimittaa kehittämisverkoston vetovastuussa oleva opetuksen järjestäjä.

Yksittäisen koulun ja kunnan hakemuksia ei oteta huomioon paitsi tilanteissa, joissa yksi opetuksen järjestäjä toteuttaa hankkeen. Valtionavustus ei koske aamupäivä-/iltapäivätoimintaa.

Valtion erityisavustus myönnetään pääsääntöisesti vähintään neljän opetuksen järjestäjän muodostamille ryppäille käytettäväksi vuosina 2020-2021. Hakijoissa huomioidaan suurten oppilasmäärien kunnat. Valtion erityisavustusta voidaan myöntää perusopetuslaissa tarkoitetun järjestämisluvan omaaville opetuksen järjestäjille.

Opetuksen järjestäjä sitoutuu toimittamaan opetus- ja kulttuuriministeriölle tarvittavat tiedot mahdollista valtakunnallista seurantatutkimusta varten.

Valtion erityisavustusta myönnetään enintään 80% kokonaismenoista, joten omarahoitusosuus on vähintään 20%. 

Erityisavustus myönnetään käytettävissä olevan määrärahan puitteissa.

Valtion erityisavustusta ei voi käyttää

  • toimintaan tai kohteeseen, johon on samalle ajankohdalle myönnetty jo valtion erityisavustusta. Valtion erityisavustuksella voidaan kuitenkin jatkaa aiemmin aloitettua, erityisavustuksella toteutettua vastaavaa toimintaa, joka täyttää yllämainitut kriteerit.
  • samanaikaisesti käytettäväksi vastaavan, aikaisemmille vuosille myönnetyn avustuksen, kanssa;
  • toimintaan, jolla opetuksen järjestäjä korvaa jo olemassa olevaa toimintaa.

2. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä, jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

3. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Asiointipalvelun käyttö edellyttää yhteisöasiakkailta Y-tunnusta, vahvaa sähköistä tunnistusta sekä Katso- tai Suomi.fi-valtuuksien käyttöä. Palveluun kirjaudutaan Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-tunnistuksen kautta henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.

Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia. Katso avustusten ehdot ja –rajoitukset kokonaisuudessaan.
 

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään opetus-ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.
 

Lisätietoja

Opetusneuvos
Jussi Pihkala
p. 0295 330 256
[email protected]

 

Projektisihteeri
Aili Tervonen
p. 0295 330 216
[email protected]

 

Tekninen tuki hakuprosessissa:

Valtionavustusten asiointipalvelu ja ohjeet

[email protected]