1. Hakukohtaiset myöntöperusteet
Valtion erityisavustusta voidaan myöntää kunnille ja kuntayhtymille ja yksityisille yhteisöille, joilla on esiopetuksen ja perusopetuksen järjestämislupa. Yksittäisen koulun hakemuksia ei oteta huomioon. Harjoittelukoulut voivat olla yhteydessä kuntaan ja kunta voi sisällyttää sen alueella toimivan harjoittelukoulun hakemukseensa. Avustusta ei voida myöntää yksityishenkilöille eikä yksityisille opetusta järjestäville yrityksille tai säätiöille.
Valtion erityisavustus myönnetään opetuksen järjestäjäkohtaisesti, hakemuksen perusteella, käytettäväksi vuosina 2021-2022, 31.7.2022 mennessä.
Avustuksia myönnettäessä etusijalla ovat hankkeet, joiden toimenpiteet keskittyvät edistämään medialukutaidon, tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen ja ohjelmointiosaamisen sisältöjen integroimista osaksi paikallisen opetussuunnitelman ja tuntijaon mukaista opetusta opetusryhmissä. Lähtökohtana hankkeissa on kaikkien kolmen osakokonaisuuden (medialuku- ja tvt-taitojen sekä ohjelmointiosaamisen) kehittäminen ja huomioiminen. Osakokonaisuuksien huomioiminen on kuvattava haettaessa.
Avustusten tavoitteena on edesauttaa oppilaiden yhdenvertaista taitojen kehittymistä esi -ja perusopetuksessa Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmassa luotujen osaamisen kuvasten mukaisesti. Avustuksella pyritään mahdollistamaan opetuskokonaisuuksien suunnitteluun ja yhteissuunnitteluun tarvittava resursointi ja tuki, opetuksen toteuttamiseen tarvittava resurssi ja välineistö sekä kehitettävän toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin edellyttämä resursointi. Avustusten myöntöperusteena on lisäksi osaamisen kuvausten sisällyttäminen toimintaan.
Avustuksia myönnettäessä otetaan huomioon pilottihankkeiden muodostama kokonaisuus. Toivotaan monipuolisesti osakokonaisuuksien kehittämisen eri vaiheissa olevia hakijoita. Avustuksia myönnettäessä huomioidaan myös alueellisen tasa-arvon toteutuminen, ja avustusta voidaan myöntää kuntarajat ylittäville yhteishankkeille. Avustuksissa huomioidaan vuosiluokkakokonaisuuksien edustavuus. Erityisesti toivotaan kaikkien tai ainakin kahden vuosiluokkakokonaisuuden (esimerkiksi esiopetuksen ja vuosiluokkien 1—2 tai vuosiluokkien 3—6 ja 7—9) sisällyttämistä hankkeeseen. Lisäksi painotetaan jatkuvuutta nivelvaiheiden välillä.
Poikkeuksellisesti avustusta voidaan myöntää alueelliselle hankkeelle, jos kyseessä on erityisen innovatiivinen ja helposti mallinnettava ja muualla käyttöönotettava hanke. Tällöin hankesuunnitelmaan tulee sisällyttää erillinen yksityiskohtainen kuvaus siitä, miten hankkeen tulokset levitetään valtakunnallisesti hyödynnettäviksi.
Hankesuunnitelmaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota hankesuunnitelman ja talousarvion täsmällisyyteen ja konkreettisuuteen sekä suunnitelman toteuttamiskelpoisuuteen ja liittämiseen olemassa oleviin toiminnan rakenteisiin. Hakemusten arvioinnissa kiinnitetään lisäksi huomiota suunnitelmasta ilmenevään kokonaisuuden toimivuuteen, selkeään vaiheistukseen sekä aikataulutukseen. Huomiota kiinnitetään myös siihen, miten kehitettyä toimintaa aiotaan vakiinnuttaa hankkeen päätyttyä.
Hankkeen aikana edellytetään sitoutumista seuraaviin toimenpiteisiin:
- kehittämisohjelmassa laadittujen kuvausten pilotoiminen sekä juurruttaminen toimintaan ja hakijan paikallisiin suunnitelmiin
- osallistuminen Opetushallituksen ja Kansallisen audiovisuaalisen instituutin yhteistyössä järjestämään hankesparraustoimintaan
- tulosten, kokemusten ja mahdollisten pedagogisten sisältöjen mallintaminen ja jakaminen muiden opetuksen järjestäjien hyödynnettäväksi AOE.fi-palvelussa
- osallistuminen opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttamaan valtakunnalliseen vaikuttavuusseurantaan
Valtion erityisavustusta voidaan käyttää seuraaviin toimiin:
- Opetushenkilöstön palkkaamiseen
- Pienimuotoisiin ja välttämättömiin välineistö- tai materiaalihankintoihin
Valtion erityisavustusta myönnetään enintään 80 % hyväksytyistä kustannuksista, joten omarahoitusosuus on vähintään 20 %.
Erityisavustus myönnetään käytettävissä olevan määrärahan puitteissa.
Valtion erityisavustusta ei voi käyttää
- toimintaan tai kohteeseen, johon on samalle ajankohdalle myönnetty jo valtion erityisavustusta. Valtion erityisavustuksella voidaan kuitenkin jatkaa aiemmin aloitettua, erityisavustuksella toteutettua vastaavaa toimintaa, joka täyttää yllämainitut kriteerit.
- samanaikaisesti käytettäväksi vastaavan, aikaisemmille vuosille myönnetyn avustuksen, kanssa;
- toimintaan, jolla opetuksen järjestäjä korvaa jo olemassa olevaa toimintaa.
2. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):
- Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
- Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
- Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
- Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.
Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä, jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).
3. Esteitä avustuksen myöntämiselle
Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.
Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.
