Valtion erityisavustus digitaalisiin taitoihin ja osaamiseen liittyvän hyvän pedagogisen toiminnan kehittämiseen varhaiskasvatuksessa osana Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmaa vuosille 2021-2022.

Varhaiskasvatuslain mukaan lapsella on oikeus saada varhaiskasvatussuunnitelman mukaista varhaiskasvatusta. Valtion erityisavustuksen tavoitteena on parantaa lasten kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin edistämistä varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Erityisenä tavoitteena on varmistaa varhaiskasvatuksen edellytykset tukea heikommassa asemassa olevien lasten oppimista, kehitystä ja hyvinvointia. 

Yhdenvertaisen kasvatuksen ja opetuksen toteutumisen tukemiseksi ja osana hallitusohjelman Oikeus Oppia -ohjelmaa julkaistiin vuonna 2020 Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on kehittää tieto- ja viestintäteknologisten taitojen (tvt-taidot), medialukutaidon sekä ohjelmointiosaamisen opettamista. Ensimmäisen vuoden aikana kehittämisohjelmassa on valmisteltu varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen hyvän pedagogisen toiminnan kuvaukset näille taidoille. Vastaavasti perusopetukseen on valmisteltu vuosiluokkakokonaisuuskohtaiset tvt-taitojen, medialukutaidon ja ohjelmointiosaamisen osoittamisen kuvaukset. Kuvaukset ovat valmistuneet vuoden 2021 alussa ja ne julkaistaan helmikuussa 2021. Ohjelman tavoitteina vuosille 2021-2022 on tukea kuvausten hyödyntämistä varhaiskasvatuksessa ja opetustilanteissa, tuottaa ja koota sisältöjen opettamista tukevaa oppimismateriaalia sekä arvioida ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Valtionavustus on tarkoitettu medialuku- ja tvt-taitoihin sekä ohjelmointiosaamiseen liittyvän hyvän pedagogisen toiminnan kehittämiseen varhaiskasvatuksessa. Näiden laaja-alaisten osaamisalueiden mukaisten sisältöjen opetus on tällä hetkellä jakautunut epätasaisesti. Tähän syynä ovat olleet puutteelliset laitteistot tai välineistöt, aiemman digipedagogisten menetelmien käytön kokemusten puute sekä varhaiskasvatuksen henkilöstön vaihteleva osaamispohja. Vuoden 2020 poikkeustilanteen edellyttämä vahvempi tukeutuminen digitaalisiin oppimisympäristöihin ja välineisiin on korostanut erityisesti medialukutaidon sekä tieto- ja viestintäteknologisten taitojen vahvistamista varhaiskasvatuksesta lähtien koko koulutusjärjestelmässä. 

Valtionavustuksen tavoitteena on kehittää varhaiskasvatuksessa olevien lasten edellytyksiä sekä ymmärrystä ja valmiuksia laaja-alaisiin osaamisalueisiin sisältyvissä medialuku- ja tieto- ja viestintäteknologisissa taidoissa sekä ohjelmoinnin osaamisessa. Avustuksella tuetaan lisäksi toteutettujen kuvausten käyttöönottoa ja pilotointia varhaiskasvatuksessa.
 

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Asiointipalvelun käyttöohjeet
Asiointipalvelun käyttö edellyttää yhteisöasiakkailta Y-tunnusta, vahvaa sähköistä tunnistusta sekä Suomi.fi-valtuuksien käyttöä. Palveluun kirjaudutaan Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-tunnistuksen kautta henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.  

Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

•    Asiointipalvelun käyttöohje yhteisöasiakkaille

• Valtionavustusten asiointipalvelu ja ohjeet 

• Asiointipalveluun kirjautuminen ja valtuudet  

• Suomi.fi-ohjeet ja tuki 

Tarkemmat ohjeet hakulomakkeella. 

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Avustusta voivat hakea varhaiskasvatusta järjestävät kunnat. Kunta tai kuntayhtymä voi sisällyttää hakemukseensa yksityisen palveluntuottajan varhaiskasvatuksen. Avustusta ei voida myöntää yksityishenkilöille eikä yksityisille varhaiskasvatusta järjestäville yrityksille, yhteisöille tai säätiöille. Valtion erityisavustus myönnetään varhaiskasvatuksen järjestäjäkohtaisesti, hakemuksen perusteella, käytettäväksi vuosina 2021-2022, 31.7.2022 mennessä.

Avustuksia myönnettäessä etusijalla ovat paikalliset ja päiväkotiryhmiin keskittyvät hankkeet, joiden keskeisenä toimenpiteenä on digitaalisten taitojen opettamisen tai siihen liittyvien kasvatuksellisten tilanteiden lisääminen varhaiskasvatuksessa. Lähtökohtana hankkeissa on kaikkien kolmen osakokonaisuuden (medialuku- ja tvt-taitojen sekä ohjelmointiosaamisen) kehittäminen ja huomioiminen. Osakokonaisuuksien huomioiminen on kuvattava haettaessa. Avustusten tavoitteena on edesauttaa medialuku- ja tvt-taitojen sekä ohjelmointiosaamisen sisällyttämistä varhaiskasvatustoimintaan pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla sekä tukea lasten yhdenvertaisten edellytyksien, ymmärryksen ja valmiuksien kehittymistä Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman hyvän pedagogisen toiminnan kuvausten mukaisesti. Avustuksella pyritään mahdollistamaan tavoitteen mukaisen varhaiskasvatustoiminnan suunnitteluun tarvittava resursointi ja tuki, toteuttamiseen tarvittava resurssi ja välineistö sekä kehitettävän toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin edellyttämä resursointi. Avustusten myöntöperusteena toimii lisäksi hyvän pedagogisen toiminnan kuvausten hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Avustuksia myönnettäessä otetaan huomioon pilottihankkeiden muodostama kokonaisuus. Toivotaan monipuolisesti osakokonaisuuksien kehittämisen eri vaiheissa olevia hakijoita. Avustuksia myönnettäessä huomioidaan myös alueellisen tasa-arvon toteutuminen, ja avustusta voidaan myöntää kuntarajat ylittäville yhteishankkeille. 

Poikkeuksellisesti avustusta voidaan myöntää alueelliselle hankkeelle, jos kyseessä on erityisen innovatiivinen ja helposti mallinnettava ja muualla käyttöönotettava hanke. Tällöin hankesuunnitelmaan tulee sisällyttää erillinen yksityiskohtainen kuvaus siitä, miten hankkeen tulokset levitetään valtakunnallisesti hyödynnettäviksi. 

Hankesuunnitelmaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota hankesuunnitelman ja talousarvion täsmällisyyteen ja konkreettisuuteen sekä suunnitelman toteuttamiskelpoisuuteen ja liittämiseen olemassa oleviin toiminnan rakenteisiin. Hakemusten arvioinnissa kiinnitetään lisäksi huomiota suunnitelmasta ilmenevään kokonaisuuden toimivuuteen, selkeään vaiheistukseen sekä aikataulutukseen. Huomiota kiinnitetään myös siihen, miten kehitettyä toimintaa aiotaan vakiinnuttaa hankkeen päätyttyä.

Hakijan edellytetään sitoutuvan seuraaviin toimenpiteisiin:

• kehittämisohjelmassa laadittujen kuvausten pilotoiminen sekä juurruttaminen toimintaan ja hakijan paikallisiin suunnitelmiin  

• osallistuminen Opetushallituksen ja Kansallisen audiovisuaalisen instituutin yhteistyössä järjestämään hankesparraustoimintaan

• tulosten, kokemusten ja mahdollisten pedagogisten sisältöjen mallintaminen ja jakaminen muiden varhaiskasvatuksen järjestäjien hyödynnettäväksi AOE.fi-palvelussa

• osallistuminen opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttamaan valtakunnalliseen vaikuttavuusseurantaan 

Valtion erityisavustusta voidaan käyttää seuraaviin toimiin:

• Varhaiskasvatushenkilöstön palkkaamiseen

• Pienimuotoisiin ja välttämättömiin välineistö- tai materiaalihankintoihin

Valtion erityisavustusta myönnetään enintään 80 % kokonaismenoista, joten omarahoitusosuus on vähintään 20 %. 

Erityisavustus myönnetään käytettävissä olevan määrärahan puitteissa.

Valtion erityisavustusta ei voi käyttää

• toimintaan tai kohteeseen, johon on samalle ajankohdalle myönnetty jo valtion erityisavustusta. Valtion erityisavustuksella voidaan kuitenkin jatkaa aiemmin aloitettua, erityisavustuksella toteutettua vastaavaa toimintaa, joka täyttää yllämainitut kriteerit.

• samanaikaisesti käytettäväksi vastaavan, aikaisemmille vuosille myönnetyn avustuksen, kanssa;

• toimintaan, jolla opetuksen järjestäjä korvaa jo olemassa olevaa toimintaa.

2. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.

• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.

• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.

• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä, jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

3. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti. 

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

• Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
• Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia. Katso avustusten ehdot ja –rajoitukset kokonaisuudessaan.
 

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.